aveollila1 Aika on totuuden puolella

Peruskoulu- ja lukio-opetuksen alasajo jatkuu

 Sipilän hallitus teki ilmeisesti viimeisimpänä tekonaan päätöksen pitkän matematiikan pisteytyksen osuudesta yliopistojen suorassa valinnassa. Päätöksen tuloksena pitkän matematiikan osuus valinnoissa on 36,1 % myös sellaisilla aloilla kuin oikeustiede, englannin kieli, historia, kauppatiede sekä Suomen kieli ja kulttuuri. Lääketieteessä sen osuus on jopa 39,7 %. Eihän tässä ole mitään järkeä. Lapsi meni pesuveden mukana. Piti nostaa pitkän matematiikan osuutta luonnontieteissä ja tekniikassa, mutta tässä kävi näin. Sipilän hallituksen laatua kuvaava hyvästijättöpäätös. Vielä yhtä odotan: tuleeko Soinin suurlähettiläsnimitys?

Suomi on maa, jossa jokin epäkohta voi muhia vuosia ja vuosikymmeniä, ja mitään ei tehdä. Sitten viisari heilahtaa toiseen äärilaitaan. Oulunkylän lukion pitkän matematiikan opettaja päättelee aivan oikein, että tämä johtaa pitkän matematiikan osaamistason laskuun. Syynä on se, että sitä alkaa suurin joukoin opiskelemaan myös ne, joilla ei ole siihen edellytyksiä. Opettajien aikaa menee liikaa heidän tukemiseensa. Ylioppilaskokeet perustuvat suhteelliseen arvosteluun ja se johtaa vähitellen tason laskuun. Näin on käynyt matematiikan kohdalla jo nyt.

Miten tätä ratkaisua puolustaa opetushallitus? Johtaja Jorma Kauppinen sanoo näin HS:ssa: ”Pelkällä matikalla ei korkea-asteelle pääse, vaan tutkinnon muillakin kokeilla tulee pisteitä, ja edelleen säilyvät myös muut väylät opintoihin, on pääsykoeväylä ja avoimen väylä”. Siis tyypillinen poliittinen vastaus, jossa ei perustella tehtyä ratkaisua, vaan kierretään kysymys.

HS:n mielipidepalstalla entinen erityiskoulun rehtori Anja Kallio kirjoittaa hyvin selväsanaisesti, että peruskoulun jälkeinen oppivelvollisuuden jatkaminen ei tule puremaan niihin, jotka ovat jo pudonneet kyydistä peruskoulussa. Olen tästä kirjoittanut muutaman kerran täällä Usarissa. Nyt näköjään jotkut alan ammattilaisetkin uskaltavat tulla esiin. Tosin liian myöhään.

Ratkaisu on tasokurssit peruskouluun. Siellä voidaan keskittyä lukemiseen, kirjoittamiseen ja perusmatematiikkaan eli laskentoon niiden kohdalla, jotka eivät pysy peruskoulun perustahdissa. Luovutaan suosiolla algebrasta tai kielistä, jos oppilas ei niissä pärjää.  Kolmen tason ratkaisussa voidaan parhaita viedä eteenpäin nopeammin kuin perustasoa.

Samassa HS:ssa lehtori Susanna Silander kirjoittaa siitä kovasta paineesta, joka peruskouluissa on nostaa koulunsa päättäneiden arvosanoja lukioon pääsyn vuoksi. Tämä on jo johtanut käytännössä arvosanainflaatioon. Se on syönyt oppilaiden oikeusturvan, koska eri peruskoulujen välillä voi helposti olla jopa yhden arvosanan erot.

Asia tulee kuntoon peruskoulun valtakunnallisella päättökokeella, jonka avulla kalibroidaan kunkin koulun arvosanat valtakunnallisesti samaan asteikkoon. Opetushallitukselle tämä tuntuu olevan kauhistus, koska se paljastaisi armotta syntyneen ongelman.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Luovutaan suosiolla algebrasta tai kielistä, jos oppilas ei niissä pärjää."

Kritisoit äärimmäisyydestä toiseen menemistä, mutta kyllä tuo ehdotuksesi on myös toiseen äärimmäisyyteen menevää.

Algebra ei välttämättä ole korkeampaa matematiikkaa, vaan edustaa sellaista yhtälön ratkaisukykyä, jota kyllä jokainen elämässään tarvitsee. Lisäksi se kehittää käsitteellistä ajattelua. Eri asia on sitten kuinka suurelle porukalle opetetaan derivaattakäsitteen johtamista raja-arvolaskennasta ja sen jälkeen integraalilaskentaa, imaginäärilukuja j.n.e.

Eikä kielten kohdalla Suomen kouluopetus suinkaan ole yliampuvaa. Opetetaan kotimaisia kieliä ja niiden lisäksi vähintään yhtä vierasta kieltä. Useimmilla se on englanti. Ei tästäkään ole tinkimistä.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Olen eri mieltä kokemukseeni nojautuen. Olen lukenut insinööritietä ja ollut käytännön hommissa. Kolleegat kentällä ovat usein sanoneet, että peruslaskutoimituksilla pärjää ihmeen pitkälle. Integraalimato ei ole tullut käytännön hommissa vastaan. Erikseen ovat ne, jotka ovat hakeutuneet suunnittelutyöhön, joihin opiskelu tähtää, mutta joihin harvempi päätyy.

Olen aivan varma, että ns. ammattiopinnoissa - esimerkkinä puuseppä, metallimies, keittäjä, kokki, autonasentaja jne. - algebraa ei tarvita. Geometrian osasamisesta on hyötyä, mutta se opetetaan esimerkiksi levysepälle hyvin perusteellisesti niiltä osin, kuin siinä ammatissa sitä tarvitaan. Sen sijaan levyseppäopinnoissa ei pärjää, jos peruslaskutaito on hukassa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Nimenomaan kyseenalaistinkin sen kannattaako monillekaan opettaa noita integraaleja, mutta algebran kohdalla asia on toinen. Eikö nyt jokaiselle voisi sentään opettaa yhtälön ratkaisemista tyyliin 1 + x = 3 ?

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Otan vielä yhden askeleen lisää. Niille, joille peruskoulu ei maistu yläasteella, voitaisiin tarjota myös vaihtoehtoinen tie ammattiin. Se on oppisopimuskoulutus, josta Suomessakin on vuosikymmenten kokemus. Silloin nuori pääsee heti myös käytännön työhön ammattiopiskelun ohessa ja vielä hieman palkkaakin. Jos se ei riitä motivoimaan, niin sitten ei. Uskon, että merkittävä osa nuoria voitaisiin estää syrjäytymästä. Joku voi jopa saada jatkoopiskelumotivaation myöhemmässä vaiheessa. Siitäkin on kokemuksia.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Algebrasta vähäisen, vaikken nykylukion sisältöjä tarkemmin tunnekaan:
Taulukkolaskenta, ohjelman kaavat, ovat algebraa. Että kyllä sitä sen verran voisi kaikille opettaa, ettei sitten kaavat vaikuttaisi oudoilta.

Mitä matemaattiseen todistamiseen tulee, niin kyllä se on integraalilaskennan kanssa varsin harvojen herkkua työelämässä. Että näissä voisi riittää vähempikin lukiossa.

Koko opetuksen rakennetta voisi ehkä tehostaa sillä, että lukioista siirtyisi tunteja valmentavaan koulutukseen ennen tai jälkeen valintakokeiden. Tällöin opetussisällöt olisivat suuntautuneet valitulle alalle.

Pudokasongelma on sitten eri juttu. Saattaa tuo joillekin sopia, että saavat jonkun tutkinnon toiselta asteelta käteensä, vaikka peruskoulu olisi mennyt pepuilleen.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Tarkennuksena algebraan. Puhuin sen poisjättämisestä yläkoulussa niiltä, jotka eivät pysy matematiikassa mukana. Ajatus muutekin olisi, että on kolme tasoa. Perustasolta pääsee ylätasolle hyvän menestymisen ansiosta ja alatasolle joutuu huonon menestymisen johdosta.

Algebra kuuluu lukiotasolle joka tapauksessa.

Mutta on hulluuttaa johdattaa kaikkia lukiolaisia valitsemaan pitkä matematiikka, jotta pääsisi suoran haun kautta vaikkapa humanistisia aineita lukemaan. Terve järki on pudonnut kyydistä.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

no se pitäs oppilaan motivoitua ite ottamaan myös selvää ja pohtimaan opetuksen aihetta , oppilaan piŧäs ite alkaa myös hankkimaan tietoa. Esim minä kerran keskikoulussa aloin kiinnostumaan Rooman Valtakunnan asioista ja historian kokeissa tulikin kysymys Roomasta. Minulla oli enemmän tieto Roomasta, mitä opettaja kerto ja mitä kirja kerto ja opettaja oli semmonen, että häneltä oli vaikea saada 10, mutta sain sen 10 kokeessa.Ope sano, yksi kymppi

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset