aveollila1 Aika on totuuden puolella

EU-tutkimus: kaasu ja diesel yhtä pahoja ilmastolle

  • Kuva 1. Metaanin pitoisuus ja maakaasun tuotanto
    Kuva 1. Metaanin pitoisuus ja maakaasun tuotanto
  • Kuva 2. Kasvihuonekaasujen absorptioalueet.
    Kuva 2. Kasvihuonekaasujen absorptioalueet.

 Eurooppalainen järjestö nimeltä European Federation for Transport and Environment (T&E) eli vapaasti suomennettuna ”Euroopan kuljetuksen ja ympäristön keskusjärjestö” on julkaissut tutkimuksen nimeltä ”CNG and LNG for vehicles and ships - the facts” eli suomennettuna ”Ajoneuvojen ja laivojen CNG ja LNG – tosiasiat”. Vielä selvennöksenä mainittakoon, että CNG tulee sanoista ”Compressed Natural Gas” eli ”Paineistettu maakaasu” ja LNG tulee sanoista ”Liquefied Natural Gas” eli ”Nesteytetty maakaasu”. Kysymys on siis samasta aineesta, mutta LNG:n energiasisältö on paljon suurempi, koska se on nesteytetty. Suomessa autoihin myytävä kaasu on nesteytettyä maakaasua.

Sitten tarkemmin tutkimuksen tuloksista. Tutkimustulos voidaan kiteyttää yhteen lauseeseen: Kaasukäyttöisillä ajoneuvoilla ja laivoilla on samanlaiset suoritusarvot kuin muillakin fossiilista polttoainetta käyttävillä ajoneuvoilla ja laivoilla. Kun puhutaan suoritusarvoista, niin se pitää tulkita sekä ilman saasteiden että ilmaston lämmitysvaikutusten kannalta. Muistutan, että hiilidioksidi (CO2) ei ole saaste, vaan erittäin hyödyllinen aine kasveille, joille sen optimipitoisuus ilmakehässä on n. 1200-1500 ppm (nyt pitoisuus n. 400 ppm). Arvelen, että monelta asiaa koskettavaa henkilöä saattoi mennä aamukaffi työpaikalla väärään kurkkuun, kun he lukivat asiasta Kauppalehdestä tai T&T:stä. Kaasun käyttöä tuetaan hallitusten toimesta monessa maassa.

Nopea arviointi netin kautta tuotti tuloksen, että kaasudieselin energiatehokkuus on n. 15 % pienempi kuin normaalin dieselmoottorin, mutta normaaleissa polttomoottoreissa kaasun kulutus on pienempi kuin bensiinin kulutus. Kaasun käyttö tuottaa 20-30 vähemmän hiukkaspäästöjä kuin bensiinimoottori ja myös CO2-päästöt ovat selvästi alhaisemmat. Diesel-moottoriin verrattuna kaasu tuottaa vähemmän päästöjä. Sen vuoksi tutkimuksen tulokset ovat ristiriidassa näistä asioista olevan vanhan tiedon kanssa. Vertailu esimerkiksi dieselmoottoreihin on tehty kaikkein uusimpiin ympäristöstandardeihin verrattuna (RDE-6).

Koska tässä tutkimuksessa tuntuu ja näkyy erittäin vahvasti tekijäorganisaation ideologinen tausta, niin siitä pari sanaa. T&E:hen kuuluu yhteensä 58 eurooppalaista kansallista jäsenjärjestöä tai tukijärjestöä. Suomea edustava Suomen Liikenneliitto SuLi ry on valtakunnallinen joukkoliikennematkustajien ja kestävän liikenteen edunvalvontajärjestö. Samaa taustaa on muillakin jäsenjärjestöillä. Ei siinä sinänsä mitään pahaa, mutta tämä seikka on hyvä tietää taustaksi. Järjestöä rahoittaa monet kansalliset ja eurooppalaiset ympäristöalan organisaatiot mukaan lukien Euroopan komissio. Raportin yhdyshenkilö on Jori Sihvonen, joka on T&E:n Clean Fuel Officer, joka käännettynä voisi olla ”Puhtaan polttoaineen asiamies”.

Oma johtopäätökseni on, että T&E:n ja sen taustaorganisaatioiden tarkoitus on osoittaa, että kaasun käyttö ei tuo mitään etuja muihin polttoaineisiin verrattuna, koska … kaikki fossiiliset polttoaineet ovat yhtä huonoja ympäristön kannalta. Esimerkiksi metaanivuodot on käsitelty laitostason tutkimuksiin perustuen, mutta ei ole hyödynnetty ilmakehästä mitattuja metaanipitoisuuksia, koska ne eivät tue väitteitä kiihtyvästi kasvaneista metaanivuodoista, kuva 1. USA:n CO2-emissiot vähenivät 12,4 % vuodesta 2005 vuoteen 2017 mennessä, joka on suurin pudotus maailmassa ja lähes yhtä suuri kuin EU:n alueen pudotus. Se on saatu aikaan pääsääntöisesti liuskekaasun käytön kasvulla.

Tämäkin tilanne on yritetty kumota sillä, että metaanipäästöt ovat lisääntyneet, mutta totuus on, että suhteessa maakaasutuotantoon metaanin pitoisuus ilmakehässä kasvaa hitaammin kuin aikaisemmin. Maakaasun positiivinen ilmastovaikutus perustuu siihen, että kivihiili tuottaa 95 % ja öljy 38 % enemmän CO2:ta kuin vastaavan lämpömäärän antama maakaasumäärä. Tämä tosiasia antaa edun maakaasulle muihin fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna.

++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++

Selvyyden vuoksi ilmoitan, että en ole ilmaston enkä ilmastonmuutoksen kieltäjä, joksi minua tavallisesti nimitetään englanninkielisillä nettisivustoilla. Olen eri mieltä IPCC:n kanssa siitä, kuinka paljon kasvihuonekaasut pystyvät nostamaan maapallon lämpötilaa. Olen julkaissut asiasta 14 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia viimeisen seitsemän vuoden aikana.

Oma ilmastosivustoni, jossa on tarkempaa tietoa ilmastonmuutoksesta: www.climatexam.com

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

”Kaasun käyttöä tuetaan hallitusten toimesta monessa maassa.”

Kyllä, ja mainittu julkaisu uutisoitiin monessa lehdessä - ainakin otsikkotasolla - väärin. Kaasu on erinomainen energianlähde sähköntuotannossa. Liikennepolttoaineena se ei ole juuri sen kummempi kuin muutkaan fossiiliset polttoaineet.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Kommentoija Härkönen ei huomioi hiukkaspäästöjä? Metaanista noeksi on vähintään yksi reaktioaskel enemmän kuin etaanista. Aromaateista ero on sitten vielä isompi.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Ilmastopäästöistä tuossa puhuttiin. Ja nimenomaan liikenteen sellaisista. Hiukkaspäästöjen osalta kaasu toki parempi kuin diesel mutta kumpikin häviää sähkölle :-)

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen Vastaus kommenttiin #5

Pakokaasujen hiukkaset leviävät ilmastoon.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #6

Olen ollut siinä käsityksessä, että ilmastoon vaikuttavat noki- ja hiukkaspäästöt pääasiassa syntyvät energiantuotannossa. Liikenteen hiukkaspäästöillä lähinnä on paikallinen terveyshaittavaikutus.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Kaleville maakaasu näyttää sopivan sähköntuotantoon, kun se skaalautu jaksottaisen sähköntuotannon kanssa.

Liikenteessä ei, koska sähköautoihin on mahdollista toimittaa huuhaa jaksottaisilla energialähteillä, kuten tuulivoimaloilla, sähköä.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Nuo kaivannaisvaiheen metaanipäästöt tulisi huomioida kaikilta fossiilisilta. Kivihiilikaivoksissakin ainakin esiintyy metaania, tiedä sitten, onko päästöjä runsaasti.

Elän vieläkin siinä uskossa, että metaani (=maakaasu) on ajoneuvopolttoaineena puhtaampi kuin muut realistiset vaihtoehdot. Vety ei ole realistinen, vielä ainakaan. Jos metaani jalostetaan metanoliksi, sekin toimii vähäpäästöisenä polttoaineena, joka ei tarvitse kovin erikoisia järjestelyjä esim. polttoainetankin osalta. Täysi hyöty on saatavissa vasta puhtaalle metanolille suunnitelluista moottoreista, mutta esim. Kiinassa on metanoliseospolttoaineita käytössä, Suomen E85-etanolipolttoaineen tapaan.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Metaanista on tekemällä tehty ilmastonmuutoksen varsinainen pahis, koska sen GWP-arvo on laskutavasta riippuen 25 tai 28. Tämä arvo tarkoittaa, että se aiheuttaisi 25 kertaa enemmän lämpenemistä kuin hiilidioksidi. GWP eli Global Warming Potential - arvo lasketaan hyvin keinotekoisesti lisäämällä 1 kg ainetta ilmakehään ja vertaamalla sitä samaan vaikutukseen kuin 1 kg hiilidioksidia 100 vuoden aikana.

Tässä laskentatavassa on ainakin kaksi kohtaa pielessä. Kun käytetään kaasumaisia aineita, niin oikeampi tapa olisi käyttää aineiden pitoisuutta ilmakehässä. Koska metaani n. 2,7 kertaa kevyempää kuin hiilidioksidi, niin se vääristää mittaustulosta vastaavasti. Toisaalta kukin aine vaikuttaa juuri sillä pitoisuudella kuin sillä on. 100 vuoden mittakaava on keinotekoinen. Metaani hajoaa ilmakehässä n. 10-12 vuodessa.

Olen selvittänyt asiaa laskemalla lämmitysvaikutuksen, kun metaania ja hiilidioksidipitoisuutta kasvatetaan 10 % nykyilmakehässä. Tulos on aivan päinvastainen. Hiilidioksidi on n. 10 kertaa voimakkaampi kui metaani.

Asialle löytyy fysikaalinen syy. Metaanin absorptiopiikki jää täysin veden absorptiopiikin alle, ja siksi sen vaikutus on pieni, kuva 2.

Käyttäjän MikaelAlaraappana kuva
Mikael Alaraappana

Nopea korjaus blogiin siihen mitä autoja Suomessa käytetään. Suomessa olevat autot ovat CNG-autoja eikä LNG-autoja kuten sanoit. En vielä ehdi tutkimukseen tutustumaan, mutta oliko siinä huomioitu biokaasua?

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Kiitos korjauksesta. Tutkimuksessa käsiteltiin myös biokaasua.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Kiitos korjauksesta. Tutkimuksessa käsiteltiin myös biokaasua.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset