aveollila1 Aika on totuuden puolella

Määräaikaiset työsuhteet ruotuun yksinkertaisella tavalla

 Työmarkkinoilla tapahtuu liikehdintää hallituksen toimien johdosta, joka voi aiheuttaa merkittäviä tappioita Suomelle ja työmarkkinaosapuolten välien tulehtumista. Kun en ole enää aktiivinen osapuoli työmarkkinoilla, niin täältä laatikon ulkopuolelta annan yhden simppelin ehdotuksen.

Ehdotukseni koskee määräaikaisia työsuhteita. Ennen 90-luvun alun lamaa oli selvä käytäntö, että kun määräaikaista työsuhdetta jatketaan kolmannen kerran, se muuttuu pysyväksi. Laman aikana nimenomaan valtio ja kunnat pyyhkivät tällä lailla lattiaa.  Lisäksi ruvettiin kikkailemaan muuttamalla hieman työn sisältöä ym. kieroja perusteluja.

Kuten tunnettua, niin jos työntekijän palkka on 1000 euroa, niin työnantajalle kustannus on n. 1,7 kertaa enemmän eli n. 1700 euroa. Ehdotukseni on yksinkertaisesti se, että porrastetaan työnantajamaksut työsuhteen pituuden mukaan. Kertoimet voivat olla esimerkiksi: a) toistaiseksi voimassa oleva: kerroin 1,7; b) alle kaksi vuotta: kerroin 1,8 c) alle vuosi: kerroin 1,9 d) alle 6 kuukautta: kerroin 2,0 e) alle 3 kuukautta: kerroin 2,1 f) alle kuukausi: kerroin 2,2.

Kertoimien luvut on kehitetty Stetson-menetelmällä ja ovat keskustelun lähtökohta asiassa. Kun lyhyt työsuhde maksaa työnantajalle selvästi enemmän kuin toistaiseksi voimassa oleva, niin se panee työnantajan harkitsemaan, kannattaako asiassa lähteä kikkailemaan. Euro on yksinkertaisin ja paras konsultti (markka olisi vielä parempi). Toisaalta tämä käytäntö olisi erittäin oikeudenmukainen niille työntekijöille, jotka raapivat palkkansa lyhyistä työsuhteista. Heidän eläke- ja lomakorvauksensa olisivat suhteessa isompia kuin vakituisessa työsuhteessa olevilla.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän Lauri-PekkaAlanko kuva
Lauri-Pekka Alanko

UUsi, mielenkiintoinen ja tutkimisen arvoinen ajatus.

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

Mitä muuta tulisi samaan aikaan muuttaa? Miten jos työntekijä pitäisi irtsanoa koeajalla tai työntekijä itse irtisanoutuu koeajalla?

Pitäisikö koeajankin muuttua porrastetusti? Ja miten?

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Koeaika on koeaika ja sen voi päättää kumpikin osapuoli ilmoittamatta mitään syytä. Koeajan kohtuullinen pituus on se oleellinen kysymys. Nyt laki sanoo näin: "Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa pidennyksineen olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta, ei kuitenkaan enempää kuin kuusi kuukautta." Tuo kuusi kuukautta on maksimi ja minusta se on kohdallaan.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Vuokratyö yleistyy edelleen tuottavalla ja tuotannon rahapuolella.

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen

Korjataan Ollilan matematiikkaa...

Jos tt:n bruttopalkka on 1000 rahaa, niin työnantajalle se kustantaa sivukuluineen n. 1350 rahaa.

Ollilan käyttämä kerroin 1,7 viittaa tehtyjen työtuntien ja kokonaistulon (sivukulut+loma-ajan palkka+sairasajan palkka+arkipyhät+....) väliseen eroon.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Matemaatikkona en jaksa vaivautua harjoittelemaan sen paremmin yhteen-, vähennys-, kerto-, jako- kuin prosenttilaskuakaan.

Oleellista on se, että jos työntekijän palkkaaminen ei tuota työnantajalle (selvästi) enemmän kuin se kustantaa, työllistämistä ei tapahdu. Jos edes enemmistö yhteiskuntamme äänioikeutetuista tajuisi tämän, yhteiskuntamme näyttäisi kovin toisenlaiselta.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Tästä sivukulujen määrästä löytyy hieman erilaista tietoa riippuen lähteestä. Duunitori antaa kertoimen 1,5 ja yrittäjien sivut antavat tuon 1,7:

https://olipakerranyrittaja.vuodatus.net/lue/2015/...
Työntekijän kuukausipalkka tulee kertoa noin x 1,7, jotta mukaan tulevat kaikki palkan sivukulut. Esimerkiksi 2000 euron kuukausipalkalla palkka sivukuluineen on noin 3400 euroa ja 3000 euron kuukausipalkalla palkka sivukuluineen on noin 5100 euroa.

Itse pidän kerrointa 1,7 lähempnä totuutta. Kerroin 1,35 on varmasti alakantissa.

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen

Tarkennetaan: Vuosibruttopalkan kun kertoo luvulla 1,35, niin osuu oikeaan. Tällöin on bruttopalkassa mukana lomarahat, ja kertoimella otetaan huomioon ta:n sivukulut.

Kuten mainittu, kerroin 1,7 (tai paperiteollisuuden 3-vuorolaisella 2,2) kuvaa sitä miten paljon tehdyn työtunnin bruttopalkan päälle tulee tekemättömän työajan "palkkaa" + ta:n sivukulut.

Käyttäjän TeppoSyvril kuva
Teppo Syvärilä

Meikä sopi tänään juuri kolmanen määräaikaisen sopparin. Se on kuukauden mittainen, edellinen oli kuukauden sitä ennen 4.5 kuukauden mittainen. Ikävintä näissä on mulle se että jatkosta ei ole mitään tietoa. Vähän rasittavaa. Olen kumminkin tuottanut huomattavasti firmalle rahaa näinä kuukausina. Ymmärrän työnantajaa, koska kyseessä on kausityö.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset