aveollila1 Aika on totuuden puolella

Suomelle ehdotetut ilmastoteot – paras kääntyy hyvän viholliseksi globaalisti

 IPCC:n hiljattain julkaiseman erikoisraportin jälkeen ilmastonmuutosaktivistit ovat vaatineet Suomelta kovia ilmastotekoja, jotta ”maailma pelastuu”. Tämän päivän Hesarissa on arviolta kuusi sivua tästä asiasta. Tämä on aiheuttanut painetta mm. Suomen metsäpolitiikalle, että metsiemme hakkuumääriä pitäisi pienentää tai äärilausunnoissa, jopa lopettaa, jotta hiilinielun koko kasvaisi globaalissa mittakaavassa.

Tässä kohtaa käytännössä törmätään ilmiöön, jota kansanomaisesti kutsutaan nimellä ”paras on hyvän vihollinen” ja jonka tavalliset ihmiset ovat oppineet kantapään kautta. Tieteellisesti kyse on jonkin kokonaisuuden tai kokonaisprosessin optimoinnista. Niissä sama kansanviisaus pelkistetään muotoon, että kokonaisoptimimaalinen tulos ei ole koskaan osaprosessien optimien summa. Toisin sanoen, jos prosessi tarkastellaan vain osaprosessi kerrallaan ja vedetään kukin osaprosessi optimaaliseen tilanteeseen, niin huomataan, että kokonaisuudessaan tilanne ei ole optimissa, vaan huononee.

Annan konkreettisen esimerkin. Kun palveluyritykseen tulee tuote, joka käy läpi monimutkaisen kunnostusprosessin, niin siitä pitää kirjata tietojärjestelmään tarkkoja tietoja. Se henkilö, joka ottaa vastaan tuotteen, on tottunut, että hän kirjaa vain ne tiedot, jotka hän tarvitsee. Tämä johtaa siihen, että muissa prosessin osavaiheissa tietoa etsitään ja täydennetään ja tämä vie paljon enemmän aikaa ja on virheille alttiimpi kuin, jos kaikki tiedot viedään heti alussa tietojärjestelmään. Kun tällainen muutos tehdään, niin henkilö, jolle tulee nyt enemmän hommia ja jonka prosessi vie enemmän aikaa, nostaa metelin: miksi minun pitää syöttää tietoja, joista minä en hyödy yhtään mitään? Kokonaisprosessin optimin kannalta hänen prosessinsa ei ole optimissa, mutta kokonaisuus toimii paljon paremmin.

Professori Janne J. Hukkanen kaipaa, että päätöksentekijät käyttäisivät enemmän eri alojen asiantuntijoita ”viheliäisten ongelmien ratkaisuissa”. Esimerkiksi hän ottaa lisähakkuiden aiheuttaman hiilinielun pienemisen seuraavan 10-15 vuoden aikana. Ajatus tämän takana on, että Suomella on moraalinen velvollisuus säästää metsiään. Tässä on kyse osaoptimoinnista. Jos Suomi jättää hyödyntämättä metsiään, niin väheneekö metsien käyttö globaalisti saman verran? Ei varmasti vähene, vaan joku muu maa tuo markkinoille Suomen jättämän metsistä peräisin olevien tuotteiden jättämän aukon. Hoidetaanko noissa maissa metsiä paremmin kuin Suomessa? Suurella todennäköisyydellä huonommin. Tämä toimenpide ei siis auta globaalissa mittakaavassa yhtään mitään vaan todennäköisesti pahentaa tilannetta. Toinen näkökulma asiassa on vielä se, että puutuotteet ovat hiilijalanjäljeltään useimmiten selvästi parempia kuin uusiutumattomista raaka-aineista tehdyt vastaavat tuotteet - esimerkiksi puutalo vastaan betonitalo.

Jos lisähakkuut käytettäisiin biopolttoaineiden valmistukseen, niin silloin lopputulos ei ole niin yksiselitteinen, vaan asia pitäisi tarkastella tieteellisen rehellisesti, että onko tuo puuperäinen biopolttoaine todella parempi kuin fossiilinen polttoaine. Viittaan ympäristöneuvos Esa Tommilan kirjoituksiin aiheesta mm. T%T-lehdessä 19.10.18.

Samaan suomalaisia syyllistävää puhetta on viittaukset suomalaisten suureen hiilijalanjälkeen. Meillä on suuri hiilijalanjälki mm. väestöömme nähden suuresta terästeollisuuden koosta johtuen. Kuitenkin Outokummun Tornion ruostumatonta terästä tuottava tehdas on energiatehokkuudeltaan maailman paras. Pieneneekö terästeollisuuden hiilijalanjälki globaalisti, jos Tornion jaloterästehdas ajetaan alas? Ei pienene, vaan kasvaa.

Tässä asiassa poliitikot näyttävät toistaiseksi päihittävän suomalaiset professoritason ympäristöaktivistit. Toivottavasti poliitikot osaavat pitää päänsä kylmänä, vaikka ympäristö lämpenee ja keskustelu kuumenee.

++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++

Selvyyden vuoksi ilmoitan, että en ole ilmaston enkä ilmastonmuutoksen kieltäjä, joksi minua tavallisesti nimitetään englanninkielisillä nettisivustoilla. Olen eri mieltä IPCC:n kanssa siitä, kuinka paljon kasvihuonekaasut pystyvät nostamaan maapallon lämpötilaa. Olen julkaissut asiasta 14 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia viimeisen seitsemän vuoden aikana.

Oma ilmastosivustoni, jossa on tarkempaa tietoa ilmastonmuutoksesta: www.climatexam.com

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän EsaPaloniemi kuva
Esa Paloniemi

Ilmastonmuutos on totta ja se tulee muuttamaan maaailman. Sen torjuminen vaatii paluuta 1800-luvun elintasoon, eikä monikaan ole siihen halukas.

Linkolan opeilla maailma pelastuisi muutokselta.

http://asfalttikukka.blogspot.com/2018/10/muhammad...

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Naantaliin valmistu vähän aikaa sitten voimalaitos jonka kattila on suunniteltu puun polttoon. Ja ilmeisesti juurikin ilmastosyistä tehty ja nyt sitten sen polttoaine pitäisi laittaa kiellettyjen listalle.

Käyttäjän jariekilpinen kuva
Jari Kilpinen

Luonnon ja ilmaston suojeleminen on tärkeää!
Suomen osuus CO2 päästöistä on 0,14 %, vaikka Suomi lopettaisi päästöt kokonaan ihan maalaisjärjellä huomataan ei mitään vaikusta. Jäitä hattuun Suomi ei yksin voi tehdä kaikkea.
Suomessa teollisuus toimii vähäpäästöisemmin kuin Intiassa ja Kiinassa.
Olisi ympäristöteko tuoda teollisuutta Suomeen.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset