aveollila1 Aika on totuuden puolella

Metsiemme rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa

  • Kuv 1. Metsiemme kasvuu ja hakkuumäärät
    Kuv 1. Metsiemme kasvuu ja hakkuumäärät

 IPCC:n hiljattain julkaiseman erikoisraportin mukaan metsille on kaavailtu isoa roolia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Tämä on aiheuttanut painetta Suomen metsäpolitiikalle, että metsiemme hakkuumääriä pitäisi pienentää tai äärilausunnoissa, jopa lopettaa, ”jotta maailma pelastuisi”.

Olen usein tarttunut blogeissani Hesarin alarmistiseen ja jatkuvaan uutisointiin ilmastonmuutoksesta, koska nuo jutut ovat sisältäneet järkiään tosiasioiden vastaista tietoa. Tämän päiväisessä Mielipide-kirjoittuksissa oli positiivinen poikkeus Hesarin linjasta. He julkaisivat samalla sivulla sekä Atte Korholan että Satu Hassi & Veli Liikasen täysin vastakkaiset näkemykset metsien merkityksestä ilmastonmuutokselle. Jälkimmäisten kirjoittajien sanomaa ei liene vaikea arvata, että ilmasto ei kestä metsiemme hakkuumäärien kaavailtua lisäystä. Korhosen näkemys asiasta saattoi tulla monelle yllätyksenä, koska siinä oli IPCC:n tutkimuksiin perustuvaa vastakkaista näkemystä: IPCC:n omat koirat purivat.

Joku on saattanut panna merkille, että Korholaa ei juuri enää näe julkisuudessa antamassa lausuntoja ilmastonmuutoksesta. Yhdistän tämän asian siihen ajankohtaan, kun Korhola muutama vuosi sitten ilmoitti, että IPCC pitäisi lakkauttaa. Suomi-nimisessä klubissa vallitsee aina yksi julkinen totuus ja eri mieltä olevat työnnetään periferiaan ja vaietaan kuoliaiksi. Tapahtuu sitä tosin ilmastonmuutosasioissa muuallakin.

Korholan viesti metsien kohdalla oli yksinkertaisesti niin, että IPCC:n mallien mukaisissa simulaatioissa on verrattu boreaalisen havumetsän tilannetta paljaaseen maahan. Uskokaa tai älkää, mutta metsien poisto viilensi maapalloa yli puoli astetta. Syynä on se, että metsäalan kasvu vähentää ulosheijastuvan auringonsäteilyn määrää, koska lumi heijastaa tehokkaasti valoa. Maapallon kokonaisheijastavuus eli albedo heijastaa auringon valosta 30 % avaruuteen ja suurin tekijä on pilvisyys, jolle maapallo on hyvin herkkä. IPCC:n nimeen vannovien mukaan ihmiskunnalla on kiire. Johtopäätös: Hakataan boreaaliset metsät, jotta maapallo pelastuu. Niinkö?

Korhola osuu tässä asiassa aika arkaan paikkaan IPCC:n ilmastomalleissa (jota hän ei kirjoita auki), koska ns. tasapainoinen ilmastoherkkyyden arvo (ECS), joka on n. 3 ⁰C, edellyttää mm. maapallon albedon pienentymistä lumi- ja jääpeitteen pienentymisen takia ja siksi vuosisatojen kuluessa alempi ilmastoherkkyyden (TCS) arvo kasvaa 1,8 asteesta n. 3 asteeseen. Suurin tekijä kuitenkin lienee valtameret.

Jos minulta kysytään, niin Suomi on hoitanut metsänsä hyvin. Niin kauan kuin puumäärä metsissämme kasvaa, niin hiilinielu kasvaa, ja kukaan ei voi tulla nokittamaan meitä, että hoitakaa metsänne paremmin. Myös suunnitelluilla hakkuulisäyksillä tämä on tilanne eli metsiemme kohdalla toteutuu kestävän kehityksen periaate, kuva 1. Jotkut sanovat, että meidän tulisi pienentää metsiemme hakkuita, jotta puumäärämme kasvaisi. Tilanne on se, että jos Suomi ei hakkaa metsiään, niin joku muu maa tekee sen, mutta ei hoida metsiään yhtä laadukkaasti kuin me teemme. Meidän ei tarvitse hävetä, eikä meidän pidä mennä äärimmäisyyksiin. Jos emme hakkaa metsiämme nykyisen metsäpolitiikan mukaisesti, niin maapallon ilmaston kannalta tulos on pahempi. Hyvä me.

Lopuksi yksi esimerkki maapallon ilmaston lukuisista takaisinkytkennöistä, jotka tekevät maapallon keskilämpötilasta yllättävän vaikean horjuttaa. Kun Jäämeren jäämäärä on pienentynyt 10-20 % vuodenajasta riippuen, niin Grönlannin lumi- ja jäämäärä on kääntynyt kasvuun. Syynä on se, että enemmän avointa merta haihduttaa enemmän vettä, joka sataa lumena Grönlantiin. Siitä seuraa ajan myötä enemmän mannerjäätä ja lopulta enemmän jäävuoria. Grönlannin jäämäärää on vaikea horjuttaa.

++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++

Selvyyden vuoksi ilmoitan, että en ole ilmaston enkä ilmastonmuutoksen kieltäjä, joksi minua tavallisesti nimitetään englanninkielisillä nettisivustoilla. Olen eri mieltä IPCC:n kanssa siitä, kuinka paljon kasvihuonekaasut pystyvät nostamaan maapallon lämpötilaa. Olen julkaissut asiasta 14 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia viimeisen seitsemän vuoden aikana.

Oma ilmastosivustoni, jossa on tarkempaa tietoa ilmastonmuutoksesta: www.climatexam.com

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Antero,

kiitos reaalisesta valaisustasi!

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Onneksi metsät kasvavat tällä hetkellä yli 100 milj.m3 vuosivauhdilla kasvattaen hiilinielua. Suomen pitkän ajan intensiiviset metsien kasvatus- ja tehostamisohjelmien ansiosta kasvuvauhti pikemmin kasvaa entisestään. Suomella ei ole hätää.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Pohjoisessa voi kasvattaa metsiä myös siten, että lumen heijastusvaikutus säilyy; esimerkiksi käyttämällä lehtikuusta tai koivua. Silloin paksu lumipeite tulee myös puiden peittämille alueille.
Tietenkin ensin pitää saada allekirjoitettu vakuutus siitä, että lämpötilan nousu johtuu nimenomaan albedosta eikä hiilidioksidista. Sen jälkeen voi ryhtyä toimenpiteisiin heijastavuuden muuttamiseksi. Kylmentäminen on aina helpompaa kuin lämmittäminen. Lämpö kun pyrkii luonnostaan karkuun Suomesta - etenkin talvella. Pienellä avustamisella tänne saadaan hyvinkin arktiset olosuhteet.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Minulla on ilmastoehdotus: metsitetään Saksa, koska sillä tavalla saadaan sidottua enemmän hiiltä kuin sitoutuisi Suomen metsiin, jos ne jätetään silleen. Näkyy Taalaskin sanoneen, että tietyt aarnimetsät toimivat hiililähteinä:
https://www.talouselama.fi/uutiset/ilmastoguru-taa...

Heikki Ojala

Suomen kehitysavun tulisi keskittyä metsänhoitoon Afrikan maissa. Parasta olisi opettaa koululaiset heti alaluokilla istuttamaan puita ja huolehtimaan niiden kasvusta.Näin saataisiin heidän asenteensa metsään muuttumaan. Nykyisellään on hyvin tavallista, että naiset keräävät polttupuuta myös rauhoitetuista metsistä, kuten ovat aina tehneet. Sen lisäksi metsää laidunnetaan, jolloin lehmät syövät ruohon ja vuohet viimeistelevät laitumet syömällä puuntaimet ja lehdet puista niin korkealta kuin ylettyvät. Seurauksena on eroosio ja metsien häviäminen kiihtyvällä tahdilla lisääntyvän ihmispopulaation tieltä.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

Kaikki lehtipuut pitää hävittää maapallolta, koska ne haihduttaa vettä ilmastoomme valtavia määriä. Yksi suuri koivu voi haihduttaa useita satoja litroja vettä vuorokaudessa. Kuten tunnettua vesihöyry on erittäin vahva lämmittäjä ilmastossamme.

Tämä oli vihjeeksi Hasseille ja kumppaneille.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Vielä jäi yksi: lehtikuusi. Se on havupuu vaikkakin pudottaa neulasensa. Malta hetki, eiköhän sillekin joku synti keksitä.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

Voisihan nuo havupuutkin laittaa syntilistalle niiden soluhengityksen takia, kun mokomat tupruttavat hiilidioksidia ilmaan valtoimenaan.

Nikolai Holopainen

Jospa unohdetaan betoni ja rakennetaan talot yhä enemmän puusta. Jokainen voi perustaa oman hiilinielun.
Ilmastonlämpenemisdatassa on huijauksen makua. Pitäneekö paikkansa?

https://www.zerohedge.com/news/2018-10-12/armstron...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset