aveollila1 Aika on totuuden puolella

IPCC:n ilmastomallin sietämätön yksinkertaisuus – ja virheellisyys

  • Kuva 1. Suhteellisen kosteuden trendi.
    Kuva 1. Suhteellisen kosteuden trendi.
  • Kuva 2. Hiilidioksidin säteilypakotteen arvo eri tutkijiden mukaan.
    Kuva 2. Hiilidioksidin säteilypakotteen arvo eri tutkijiden mukaan.
  • Kuva 3. Säteilypakkoteiden arvot IPCC:n mukaan vuonna 2011, AR5.
    Kuva 3. Säteilypakkoteiden arvot IPCC:n mukaan vuonna 2011, AR5.
  • Kuva 4. IPCC:n lasketut lämpötilat ja mitatut lämpötilat.
    Kuva 4. IPCC:n lasketut lämpötilat ja mitatut lämpötilat.
  • Kuva 5. Kelju K. Kojootti tukevasti ilmassa.
    Kuva 5. Kelju K. Kojootti tukevasti ilmassa.

 Otsikkoni aiheuttaa todennäköisesti joissakin blogin lukijoissa voimakkaita reaktioita. Ensimmäinen reaktio on, että IPCC:llä ei ole ilmastomallia. Toinen reaktio on, että jos tuollainen yksinkertainen malli on olemassa, se ei voi antaa oikeita tuloksia. Kolmas reaktio on, että IPCC:n malli ei voi olla niin pielessä, kun se tällä hetkellä on. Tämä on siis sietämätöntä. Myös mallin virheellisyys on mielestäni sietämätöntä. Vaikka juttu pyrkii olemaan mahdollisimman kansantajuinen, se on pitkänpuoleinen.

Aloitetaan IPCC:n ilmastomallista. Joku on todennut, että jos kirjoituksessa on yhtälö, niin puolet lukijoista lopettaa lukemisen siihen. Edesmenneen Stephen Hawkingin kirjassa ”Ajan lyhyt historia”, joka on tieteen kansantajuinen teos, on kuulemma vain yksi yhtälö. Se on Einsteinin esittämä ehkä maailman tunnetuin yhtälö E= mc2 eli energia on yhtä kuin massa kertaa valon nopeus potenssiin kaksi (potenssi kaksi = valon nopeus kerrottuna kahdesti keskenään). Otan esityksessäni riskin ja esitän muutaman yhtälön, jotka ovat erittäin yksinkertaisia, mutta aivan perustavaa laatua ilmastonmuutostieteessä.

Ilmastonmuutostutkijat (olen samaa mieltä) ovat todenneet, että ilmastonmuutoksessa esiintyviä muutosvoimia voi esittää tarkasti erittäin yksinkertaisella yhtälöllä

dT = λ*RF    (1)

dT on lämpötilamuutos Celsius- tai Kelvin-asteina, λ on ilmastoherkkyysparametri (K/(W/m2), ja RF on ilmastopakote (W/m2), joka tulee englanninkielisistä sanoista Radiative Forcing. Laatuyksikkö W/m2 tarkoittaa Wattia per neliömetri. Esimerkiksi auringosta tuleva energia on 240 W/m2, joka on laskettu tulevan keskimääräisesti maanpinnan jokaiselle neliömetrille koko ajan. Tuo energiamäärä on siis sama, jonka antaisi neljä 60 Wattin hehkulamppua neliömetrille. Tämä energiamäärä vastaa 99,97 % kaikesta energiasta, jolla maan pintalämpötila pysyy nykyisessä 15 asteessa.

Yksinkertainen esimerkki avaa oven yhtälöiden yksinkertaiseen ja kauniiseen maailmaan. IPCC:llä on neljä skenaariota eli tulevaisuuden laskelmaa perustuen erilaisiin oletuksiin kasvihuonekaasujen pitoisuuksien kehittymisestä tulevaisuudessa. Skenaarioiden nimet ovat RCP2.6, RCP4.5, RCP6.0 ja RCP8.5. Lukuarvo skenaarion perässä tarkoittaa säteilypakotteen RF arvoa vuonna 2100. Kun tuo arvo kerrotaan ilmastoherkkyysparametrilla, saadaan vastaava lämpötila. Skenaario RCP8.5 on IPCC:n mukaan se skenaario, joka toteutuu, jos ihmiskunta ei tee mitään kasvihuonekaasujen kasvun hillitsemiseksi ja se on Pariisin ilmastosopimuksen peruste. Skenaariota RCP8.5 vastaava keskimääräinen lämpötilamuutos vuonna 2100 on siis yhtälön (1) mukaan dT = 0,5*8,5 = 4,25 astetta Celsius.

Kysymys on, että mistä tuo λ:n arvon 0,5 tuli? Se on IPCC:n valitsema arvo, jonka IPCC on valinnut Ramanathan ja kumppanien tutkimuksesta vuodelta 1985 (viite 1). Tutkimuksessa on esitetty kahdeksan tutkimusta, joiden mukaan λ:n arvo vaihtelee välillä 0,47-0,53. Sen vuoksi IPCC on todennut, että λ:n arvo on noin 0,5. Oleellista tässä arvossa on, että se sisältää IPCC:n perusoletuksen, jonka mukaan ilmakehän absoluuttinen kosteus lisääntyy lämpötilan kasvaessa ja se käytännössä kaksinkertaistaa kasvihuonekaasujen (ja muidenkin pakotteiden) vaikutuksen eli puhutaan veden positiivisesta takaisinkytkennästä. Suurelle yleisölle massamedia ei koskaan eikä vahingossakaan kerro, että kaikki kasvihuonekaasujen vaikutukset sisältävät veden tuplaavan vaikutuksen.

Onko ilmakehässä veden positiivinen takaisinkytkentä? Jos sellainen ominaisuus olisi, niin suhteellisen kosteuden pitäisi olla vakio. Kuva 1 osoittaa, että näin ei ole. Oman tutkimukseni – ja muutaman muun tutkijan – mukaan λ:n oikea arvo on noin 0,27, ja se ei sisällä veden positiivista takaisinkytkentää. Tuon arvon pystyy laskemaan kynällä ja paperilla maan energiataseesta. Olen laskenut sen myös spektrianalyysin avulla ja päätynyt samaan tulokseen.

IPCC:n yksinkertaisessa ilmastomallissa on vielä toinen valinta, joka on tärkeä ja se on hiilidioksidin eli CO2:n aiheuttama säteilypakote RF. IPCC on valinnut tämän arvon Myhre et kumppanien mukaan ja se on muodoltaan

RF = 5,35*ln(CO2/280)    (2)

Yhtälössä esiintyvä lyhenne ln tarkoittaa luonnollista logaritmia, joka on matemaattinen funktio. Funktio kuvaa kahden suureen välistä riippuvuutta. Esimerkiksi Excel-taulukkolaskennasta löytyy tämä funktio. IPCC on käsitellyt 3. raportissaan CO2:n ilmastopakotteen tutkimuksia ja on referoinut kolmea tutkimusta, joiden tekijät ovat Myhre et al., Hansen et al. ja Shi. Olen tehnyt graafisen esityksen näistä kolmesta tutkimuksesta ja lisännyt siihen oman tutkimustulokseni, kuva 2. Kaikki kolme tutkimusta antavat aika tarkkaan saman tuloksen, ja näistä IPCC on valinnut tuon Myhre et al.:n yhtälön. Olisiko asiaan vaikuttanut sellainen seikka, että ainakin raporttien AR4 ja AR5 kyseisen luvun vastaava kirjoittaja (Coordinating Lead Author) on ollut Myhre. Kiinalainen Shi on artikkelissaan kirjoittanut, että hän on käyttänyt laskelmissaan vakiollista suhteellista kosteutta eli hänen arvonsa sisältävät veden tuplaavan vaikutuksen. Tämä herättää perustellun epäilyn, että kahdessa muussakin tutkimuksessa on jotain vakavasti pielessä. Olen suorittanut Myhre et al.:n tutkimuksen uudelleen, mutta minun yhtälöni antaa lähes puolta pienemmän RF-arvon

RF = 3,12*ln(CO2/280)   (3)

Tällä tavalla IPCC on tehnyt kaksi oleellista valintaa: ilmastoherkkyysparametrin arvo 0,5 ja CO2:n ilmastopakote Myhre et al.:n mukaan. Kun IPCC on yhdistänyt nämä valinnat, on oikeutettua puhua IPCC:n yksinkertaisesta ilmastomallista. Sen valinnan teki IPCC eikä kukaan muu.

Ilmastonmuutostieteessä on tärkeä käsite ilmastoherkkyys, joka tarkoittaa lämpenemisarvoa, kun CO2-pitoisuus kaksinkertaistuu vuoden 1750 arvosta 280 ppm arvoon 560 ppm. Yhtälö (2) antaa RF-arvon 3,7 W/m2, ja kun se kerrotaan yhtälön (1) mukaan arvolla 0,5 saadaan arvo 1,85 astetta C. Tämä luku on sama kuin IPCC:n ilmoittama ilmastoherkkyysarvo TCS. Tosin tämä TCS-arvo IPCC:n raportissa hieman vaihtelee raportissa (vaihtoehtoisia totuuksia?) ja kolme arvoa löytyy: keskiarvo vaihteluvälillä 1,0…2,5 on 1,75 C, tietokonemallit antavat 1,9 C +/- 0,15 C ja taulukosta IX.5 30 tietokonemallin keskiarvo on 1,8 C. IPCC:n yksinkertainen malli antaa siis tuloksen, joka osuu näiden TCS-arvojen sisään mainiosti. Kun käytän omaa yksinkertaista ilmastomalliani, ilmastoherkkyyden arvoksi tulee 0,6 astetta Celsius.  Yhtälöä (1) ja (2) voi soveltaa RCP-arvojen laskemiseen myös CO2-pitoisuuden mukaan, koska IPCC on ilmoittanut skenaarioiden CO2-ekvivalenttipitoisuudet vuonna 2100 ja ne ovat: RCP8.5 1370 ppm, RCP6.0 850 ppm, RCP4.5 650 ppm ja RCP2.6 490 ppm.

IPCC:n raporteissa ilmastopakotteiden laskeminen ja esittäminen on pääroolissa. Olen tehnyt yhteenvedon tärkeimmistä tekijöistä kolmen viimeisen arviointiraportin esityksistä ja viimeisen AR5-raportin graafinen esitys on kuvassa 3:

                                              3. raportti (2001)   4. raportti (2007)     5. raportti (2011)                                              

Hiilidioksidi                                1,46                        1,66                               1,68      VH

Metaani                                      0,48                        0,48                               0,97        H                     

Aerosolit                                     -0,7                         -0,5                               -0,27       H

Aerosolit+pilvet                         -1,0                         -0,7                               -0,55       L

Aurinko                                        0,3                           0,12                              0,05       M

Yhteensä                                     1,05                         1,76                               2,34     H

 

Kirjaimet vuoden 2011 arvoissa tarkoittavat IPCC:n käsitystä RF-arvojen luotettavuudesta ja ne ovat: VH = very high eli erittäin korkea luotettavuus, H = high eli korkea luotettavuus, M = medium eli keskinkertainen luotettavuus, ja L = low eli matala luotettavuus. Taulukon mukaan metaanin arvo yli kaksinkertaistui seitsemässä vuodessa (uusi laskentaperuste) ja luotettavuus on silti korkea. Taulukko ei tuo kunnolla esiin sitä seikkaa, että aerosolien vaihteluväli on -0,77…..+0,23 W/m2. Se tarkoittaa sitä, että IPCC lähes arpoo tämän RF-arvon ja tämä näkyy kolmen eri raportin arvoissa kohdassa Aerosolit ja Aerosolit+pilvet, kuinka ne muuttuvat jatkuvasti.

Käyttäen yhtälöitä (1) ja (2) eli IPCC:n yksinkertaista ilmastomallia ja kyseisten laskentavuosien CO2-pitoisuuksia, saadaan seuraavat RF-arvot (suluissa raporttien arvot): 1,46 (1,46), 1,62 (1,66) ja 1,78 (1,68).  Laskettu arvo on vuodelle 2001 on täsmälleen sama kuin raportissa. Erikoista on, että CO2:n RF-arvo ei noussut juuri ollenkaan vuodesta 2007 vuoteen 2011, vaikka sen pitoisuus nousi arvosta 378,8 ppm arvoon 390,4 ppm, mutta luotettavuus on ”erittäin korkea”. Kuka sen taitaa selittää?

IPCC:n mukaan vuonna 2011 RF-arvo oli 2,34 W/m2, joka tarkoittaa lämpötilaa 0,5*2,34 = 1,17 C. Saman raportin mukaan vastaava mitattu lämpötila oli 0,85 C eli virhettä oli silloin 38 %. Nyt tuo virhe on kasvanut luokkaan 50 %, kun lämpötila on lähes palannut 2000-luvun keskiarvon tasolle, mutta kasvihuonekaasujen ilmastopakotteet ovat jatkuvassa nousussa antaen RF-arvon 2,58 W/m2, kuva 4. IPCC on kuin Kelju K. Kojootti, joka yrittää jatkaa matkaa jyrkänteen yli, vaikka kaikki neljä tassua ovat tukevasti ilmassa, kuva 5.

Lopuksi kysymys lukijoille. Kuka on nähnyt tai kuullut koskaan valtamedian tai IPCC:n tiedettä edustavien henkilöiden kertovan, mikä on IPCC:n mallin antama lämpötila ja mikä on mitattu lämpötila ja onko niiden välillä mitään virhettä? Siis tällainen pieni epäoleellinen juttu?

++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++

Selvyyden vuoksi ilmoitan, että en ole ilmaston enkä ilmastonmuutoksen kieltäjä, joksi minua tavallisesti nimitetään englanninkielisillä nettisivustoilla. Olen eri mieltä IPCC:n kanssa siitä, kuinka paljon kasvihuonekaasut pystyvät nostamaan maapallon lämpötilaa. Olen julkaissut asiasta 14 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia viimeisen viiden vuoden aikana.

Oma ilmastosivustoni, jossa on tarkempaa tietoa ilmastonmuutoksesta: www.climatexam.com

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (68 kommenttia)

Käyttäjän Luakso kuva
Anton Laakso

Antero hyvä, kirjoituksellasi ei ole mitään pohjaa, jos et osoita, että esille nostamaasi yksinkertaista yhtälöä on oikeasti käytetty jossain. Ja sitähän ei siis ole. Toisin kuin väität, ilmastonmuutostutkijat eivät ole todellakaan sitä mieltä, että kyseisellä yhtälöllä voi kuvata lämpötiloja tarkasti.

Olen sanonut tämän jo useaan kertaan aikaisemmin: Syy miksi yhtälöllä ja kyseisellä λ:lla saadut arvot ovat pielessä, johtuu siitä, ettei yhtälö sovellu kovin hyvin käytettäväksi näin kuten sinä käytät sitä.

"mikä on IPCC:n mallin antama lämpötila ja mikä on mitattu lämpötila ja onko niiden välillä mitään virhettä?"
Tästä ei luonnollisestikaan puhuta, koska tätä yhtälöä ei yleisesti käytetä määrittämään tämän hetkistä ilmaston lämpötilaa.

Suosittelen muutenkin tutustumaan IPCC:n raporttiin vähän paremmin. Et selvästikään (ymmärrettävästi) tunne raporttia ja ylipäätänsä koko alaa ja aihetta kovinkaan hyvin.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Minulla ei ole mitään tarvetta puolustaa ilmastonmuutosalan tuntemustani. Näytät jatkavan samalla linjalla eli väität, että malli, joka antaa niin hyvin kuin toivoa sopii, lämpötilat hiilidioksidin eri pitoisuuksille, ei todellisuudessa ole tarpeeksi tarkka. Yksinkertainen malli antaa tarpeeksi tarkasti arvot ilmastoherkkyydelle ja skenaarioille jopa CO2-pitoisuuteen 1370 ppm asti. Et ole koskaan esittänyt yhtäkään faktaa väitteidesi tueksi, eli perustelusi puuttuvat tyystin.

Jos mallin antamat arvot ovat mielestäsi vääriä tai epätarkkoja, niin mikä on IPCC:n raportin AR5 antamat oikeat arvot CO2-pitoisuuksille 570 ppm, 650 ppm, 850 ppm ja 1370 ppm? Aloitetaan näistä. Minä olen lyönyt luvut pöytään. Koska väität, että ne eivät ole tarpeeksi tarkkoja, niin kerro ne tarkat arvot ja mistä ne löytyvät raportista AR5.

Totuushan on, että maailmassa on yli 100 tietokonepohjaista mallia ja kaikki ne antavat enemmän tai vähemmän erilaisia tuloksia. Sen vuoksi IPCC on mmm. listannut 30 tietokonemallin tulokset raportin AR5 liitteeseen ja sieltä voi jokainen havaita, että kaikki antavat erilaisen ilmastoherkkyyden arvon. Tietysti ne antavat sinun mukaasi sen arvon mahdollisimman tarkasti, mutta jostain syystä ne ovat kaikki erilaisia. Jos on hieman perehtynyt aiheeseen, ymmärtää kyllä, miksi tilanne on tämä.

Käyttäjän Luakso kuva
Anton Laakso

"Et ole koskaan esittänyt yhtäkään faktaa väitteidesi tueksi, eli perustelusi puuttuvat tyystin."
En ymmärrä miksi tämä vaatisi perustelua. Tämä koko blogi, monen aikaisemman kirjoituksesi tavoin, on käytännössä sitä, että näytät tuolla yhtälöllä saatujen tulosten olevan pielessä eli juuri sitä mitä minäkin sanon. Olet vain väärässä siinä, että sitä olisi käytetty IPCC:n raporteissa määrittämään nykyhetken tai vaikka vuoden 2100 lämpötiloja.

Valitettavasti en ihan tarkalleen ymmärrä mitä tarkoitat tuolla mitä sanot toisessa kappaleessa. Säteilypakotteet saa varmasti laskettua suhteellisen tarkasti yhtälölläsi (2) vaikka ei sekään ihan niin yksinkertaista ole. Lämpötila taas riippuu valitusta aikaskaalasta, joka on suurin yksittäinen syy, miksi esittämäsi yhtälö ei toimi.

Ja tottakai eri ilmastomallit antavat erilaisia arvoja. Kirjoituksistasi saa käsityksen, ettet oikein tiedä mitä ilmastomalli oikeasti on. Esim tuolta löytyy asiasta lyhyesti: https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/ilmio/-/...

Mutta nyt en enää ota tähän asiaan kantaa. Tämä on ollut aika pitkälti hukkaan heitettyä aikaa. Tietysti tärkeintä olisi jos olisin saanut sinut ajattelemaan tarkemmin tuloksiasi ja väitteitäsi, mutta toivottavasti edes tämän palstan lukijat suhtautuisivat edes hieman kriittisesti kirjoituksiisi.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

No niin, heitit pyyhkeen kehään, kun et löytänyt yhtään ainutta konkreettista lukua väitteidesi pohjaksi.

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

Kiitokset selkeästä kirjoituksesta. Tällaista keskustelua tarvitaan lisää. Anton kritisoi sinua toteamalla ettei yhtälöä yksi ole tarkoitettu käytettäväksi kuten teit, jos ymmärsin oikein ? Maallikkolle herää kysymys miten ilmastotutkijat sitten ovat saaneet ennusteensa lämpötilasta? Kokonaan joillakin muilla yhtälöitä? Vääntäkää nyt vähän lisää rautalangasta niin minäkin sivistyn.

Käyttäjän Luakso kuva
Anton Laakso

Hienoa, että muutkin osallistuvat keskusteluun ja ovat asiasta kiinnostuneita. Mielelläni vastailen tähän, vaikka tuossa sanoinkin että Ollilan osalta annan asian olla.

Oli ilmastonmuutoksesta mitä mieltä tahansa, on keskusteluunkin helpompi osallistua, kun tuntee vähän tutkimuksen taustoja. Kritiikki on myös aina tervetullutta, kuhan sille on pohjaa.

Ja ymmärsit oikein. Yritän selittää lyhyesti mikä ongelma yhtälössä on:
Ajatellaan että sinulla on kattilassa vettä. Laitat sen liedelle kiehumaan. Liesi laitetaan päälle jolloin se saa tietyn lämpötilan. Liesi lämmittää vettä tasaisella lämmöllä, mutta veden lämpötilahan riippuu täysin siitä, miten pitkään vettä on lämmitetty. Ilmasto toimii vastaavalla tavalla. Kun hiilidioksidipitoisuus ilmakehässä kasvaa, se alkaa lämmittämään ilmastoa. Koska iso osa ilmaston lämpökapasiteetista on merissä, kestää hetken, ennen kuin meri ja siten ilmasto yleisesti lämpenee.

Ollilan käyttämän λ-arvo on määritetty skenaariosta, jossa CO2 pitoisuus kasvaa 1% vuodessa ja ajanhetkeltä, jolloin ilmakehän CO2 pitoisuus on kaksinkertaistunut https://www.ipcc.ch/ipccreports/tar/wg1/345.htm. Käytännössä yhtälö on enemmän tai vähemmän väärin, jos CO2 kasvunopeus eroaa vuotuisesta 1% kasvusta, valittu ajanhetki on toinen tai mukana on hiilidioksiidin lisäksi muita tekijöitä. On varmasti aika selvää, että todellisessa maailmassa tällaista tilannetta ei ole eikä tule.

On myös hyvä muistaa, että myös λ on määritelty ilmastomalleista, jotka ovat aina epätäydellisiä kuvauksia todellisesta ilmastosta. Näillä malleilla kuvataan vähintäänkin ilmakehän ja meren virtaukset ja säteilyn kulku (hilarakenteessa). Lisäksi usein mallinnetaan esimerkiksi pienhiukkasia, pilviä, maaperää, jäätiköitä jne. Esimerkiksi IPCC:n raportin tulokset pohjautuvat useisiin eri ilmastomalleihin, joista jokainen mallintaa jokaisen mallin osa-alueen enemmän tai vähemmän eri tavalla. On siis luonnollista, että ilmastomallien tulosten välillä voi olla paljonkin eroja. Näitä malleja on myös mahdoton laittaa kaikilla osa-alueilla paremmuusjärjestykseen.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #8

Ilmastomalleista on syytä puhua, prof. Myles Allen Oxfordista, mallinnukset ovat vanhoja, kymmenen vuotta vanhoja ja ne ovat näyttäneet liikaa lämpöä, ei ole osattu huomioida 2000-luvulla tapahtuvaa hidastumista lämpenemisessä.

[Myles Allen, professor of geosystem science at the University of Oxford and one of the study’s authors told The Times: “We haven’t seen that rapid acceleration in warming after 2000 that we see in the models. We haven’t seen that in the observations.”]

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila Vastaus kommenttiin #9

Komenttiin 9. Olet Jouni oikeassa, että IPCC:n mallit vastasivat hienosti todellisuutta vuoteen 2001 saakka, mutta siten tuli tuo lämpötilapaussi ja nyt virhe on revennyt aivan poskettomaksi. Sen vuoksi IPCC yrittää olla kuin ei oliskaan eli vaieta kuoliaaksi mallien oikeellisuus.

Yksi epätoivoinen yritys on ollut selittää, että lämpö on mennyt syvään valtamereen jättämnättä jälkeä sekoittumiskerrokseen. Insinöörinä haluaisin tietää, miten se temppu tehdään.

Toinen seli-seli-selitys on, että aikaisemmin IPCC kertoi, että tarkastelujakso pitää olla tarpeeksi pitkä eli vähintään yksi aurinkosykli eli n. 11 vuotta. Kun sekin takaraja meni, niin nyt aivan vakavissaan kerrotaan, että pitää odottaa 30 vuotta. Että sillä lailla.

On IPCC:n selityksissä yksi selitysmalli, jonka minäkin ostan. IPCC on erehtynyt joskus sanomaan, että mallien ja todellisuuden ero johtuu ns. luonnollisista syistä. Täsmälleen niin.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #20

Juu, näyttäisi tuo Royal Meteorological Society:n porukka mallintavan myöskin ahkerasti ns. luonnollisia tekijöitä. IPCC:tä ei tuossa tutkimuksessa mainita.

https://rmets.onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10....

"They will also focus, in more detail, on the stratospheric response for the six high‐top CMIP‐5 models that included interactive ozone chemistry. The purpose of these studies and the broader SolarMIP project is as follows:
to characterize the 11 year solar cycle signal in the CMIP‐5 models;
to improve understanding of possible solar‐related mechanisms for influencing climate; and
to assess the impacts of solar forcing on global and regional climate."

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen Vastaus kommenttiin #8

"Kun hiilidioksidipitoisuus ilmakehässä kasvaa, se alkaa lämmittämään ilmastoa. "

Nyt tuli niin rankka väite että putosin lattialta, kertoos pikkasen lisää että miten co2 lämmittää?

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila Vastaus kommenttiin #12

Kun olen vääntänyt asiaa aivan perusjutuista, niin käytän tähänkin aiheeseen muutaman rivin. Tämä muistuttaa ns. todellisten ilmastonmuutoskieltäjien argumenttia, että hiilidioksidia on vain 0,04 % ilmakehässä ja sellainen määrä ei mitenkään pysty lämmittämään maapallon ilmakehää ja pintaa.

Einsteinin yhtälöön verratu luonnonlaki on, että kaikki materiaali säteilee energiaa sen lämpötilan mukaisesti. Tuo lämpötila määrittää tarkasti energiamäärän ja aallonpituuden, millä se energia emittoituu eli säteilee aineesta. Max Planck ratkaisi tuon kaavan kynällä ja paperilla. Monet olivat yrittäneet, mutta Planck onnistui. Jopa Einstein pyysi Planckilta apua vaikeissa matemaattisissa käsittelyissä.

Auringon lämpötila on n. 5800 astetta ja sieltä tuleva säteily on Planckin kaavan mukaan alueella 0,1 - 3 mikrometriä. Ja kas niin osoittavat mittausarvotkin. Maapallon pintalampötila on keskimäärin 15 C ja se säteilee energiaa aallonpituusalueella 4-100 mikrometriä. Ja kas niin osoittavat mittauksetkin. Mikään ei ole niin kätevä kuin hyvä teoria ja kaava.

Nyt tullaan kasvihuoneilmiöön ja kasvihuonekaasujen vaikutukseen. Satelliittimittauksilla on todennettu, että maapallo säteilee ulos avaruuteen 240 W/m2. Se ei ole yllätys, koska toiset mittaukset osoittavat, että maapallo saa auringosta juuri tuon verran energiaa. Maapallon energiatase pitää olla kunnossa eli sisään ja ulos sama määrä energiaa. Muuten maapallo joko jäähtyisi tai lämpenisi koko ajan.

Tässä on vain yksi mutta. Tuon Planckin lain mukaan lämpötila, joka antaa ulos energiaa 240 W/m2 onkin vain -19 C ja kuitenkin maapallon pintalämpötila on 15 C. Selitys on maapallon ilmakehässä. Ilmakehässä on jotain joka eristää maapallon pintaa avaruuden kylmyydeltä eli toimii kuten talon seinien lämpöeristys. Lämpöeristyksenä toimii kasvihuonekaasut. Ne absorboivat eli imevät itseensä maapallon lähettämää infrapunasäteilyä ja saavat aikaan lämpötilaprofiilin ilmakehään (on siinä hieman muitakin tekijöitä). Sen mukaan lämpötila vähitellen laskee pinnnan 15 asteesta avaruuden noin -270 asteeseen. Kuussa esimerkiksi ei ole ilmakehää ja siellä lämpötila on auringon paistaessa varsin kuuma ja kuun pimeällä puolella ollaan lähellä absoluuttista nollapistettä.

Kun ilmakehä on lämmin, niin jälleen tuon Planckin lain mukaan se säteilee infrapunaenergiaa joka suuntaan ja myös maan pinnalle. Lukujen valossa asia on niin, että auringon säteilyä maanpinnalle tulee vain 165 W/m2, mutta ilmakehä säteilee infrapunasäteilyä yli kaksi kertaa enemmän eli 345 W/m2. Se on fakta mittausten ja teorian mukaan. Se on kasvihuoneilmiön tulos ja meillä on asuttava planeetta.

Spektrianalyysin avulla voidaan laskea, mitkä kasvihuonekaasut aiheuttavat ja kuinka paljon tätä ilmiötä. IPCC ei ota asiaan kantaa, kuinka paljon mikin kaasu on syyllinen. Tiedän miksi. Oma julkaistu viimeisin tutkimukseni sanoo, että osuudet ovat: vesi 81 %, hiilidioksidi 13 %. otsoni 4 %, metaani ja typpioksiduuli yhteensä 1% ja pilvet 1 %.

Miksi kukin kasvihuonekaasu aiheuttaa erilaisen infrapunasäteilyn absorption on jo sen verran monimutkaisempi juttu, että jätän sen toiseen kertaan. Sille löytyy kuitenkin fysiikan lakien mukainen selitys ja tuo selitys on niin tarkka, että absorptio voidaan laskea mikrometrin miljoonasosan välein hyvin tarkasti. Molekyylifysiikan huippuosaamsita. Siis lasketaan ihan teoreettisesti ja todennetaan laboratoriomittauksin ja pitää paikkansa.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila Vastaus kommenttiin #8

IPCC on itse todennut, että niin sanottu tasapainotilan ilmastoherkkyys (Equilibrium Climate Sensitivity = ECS) pätee vain vuosisatojen kestävän muutostilanteen tarkasteluun ja kehottaa käyttämän TCS (Transient Climate Sensitivity) -arvoja tämän vuosisadan tilanteen arvioinnissa. RCP-skenaarioita käytetään kuvaamaan juuri tämän vuosisadan muutokseen (vrt. Pariisin sopimus). TCS-arvojen ja niiden laskemisessa käytettyjen mallien reunaehtona on tuo maksimaalinen 1 prosentin vuosikasvu CO2-pitoisuudessa. Tiedoksi, että nyt ollaan tasolla 410 ppm ja vuosittainen kasvu on ollut pitkään keskimäärin 2,5 ppm/vuosi eli kirkkaasti alle 1%:n rajan. Siinä katosi sekin perustelu. Kannattaa osata prosenttilaskut.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Kommenttiin 6. Väänsin asiaa rautalangasta tuolla hieman myöhemmin. Tilanne on yksinkertaisesti niin, että skenaarioiden kohdalla kaava (1) on käytössä myös IPCC:n raporteissa eli sitä käytetään ja se antaa oikeat lämpötilat. Mutta IPCC:n raporteissa 4 ja 5 kyseistä kaavaa ei ole käytetty sen hetkisen pintalämpötilan laskemiseen, vaan raportit jättävät kertomatta, mikä on mallien antama lämpötila vuosille 2005 ja 2011.

Syy on selvä. Virhe on liian iso mittauksiin nähden ja siksi asiasta vaietaan. Olen haastanut ennen kuten nytkin, että kertokaa nyt ihmeessä, mitkä ne raporttien antamat lämpötilat ovat. Ei vastauksia. Mutta kuten tämän blogin kommenteistakin näkee, niin joidenkin mielestä silti IPCC tekee ehdottoman oikeaa ja tarkkaa tiedettä. IPCC pissii ihmisiä silmiin oikein kunnolla ja kansa taputtaa sille.

Vastaukseksi viimeiseen kysymykseesi: ei ole muita kaavoja. Kukaan ei ole nytkään pystynyt osoittamaan, mitä ne kaavat olisivat tai mitä olisivat ne tarkkojen tietokonemallien antamat lämpenemisarvot. Blogissa osoitin rautalangasta vääntäen, että kaavat (1) ja (2) antavat saman ilmastoherkkyysarvon kuin IPCC:n ilmoittamat luvut (niitä on siis kolme). Kaavat toimivat siis ihan oikein CO2-konsetraatioon 560 ppm ja jopa 1370 ppm saakka, mutta niillä on jokin toimimattomuus tila konsentraatialueella 370 - 410 ppm. Näinkö on? Ei tietenkään.

Nyt jokainen voi käyttää omaa maalaisjärkeä. IPCC:llä on yksinkertainen malli ja se toimii konsetnraatioalueella 280-1370 ppm IPCC:n omien raporttien perusteella. En ole mitään keksinyt oamsta päästäni, vaan kaikki perustuu IPCC:n omiin raportteihin. Tässä se perusongelma näyttää olevan. IPCC:n yksinkertainen ilmastomalli on liian yksinkertainen. Olen kirjoittanut asiasta useassa tieteellisessä artikkelissa ja kukaan ei ole tullut osoittamaaan, että kirjoitukseni olisi potaskaa. Viimeksi kirjoitin asiasta, kun kritisoin Parisiin ilmastosopimuksen tieteellisiä perusteita:

https://www.emeraldinsight.com/doi/full/10.1108/IJ...

Kyseinen ammattijulkaisu on vieläpä erikoistunut tähän alueeseen: International Journal of Climate Change Strategies and Management. Varmasti vertaisarvioitu ihan asiallisesti.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Olet oikeassa: E = mc2 vielä meni, mutta lopetin lukemisen seuraavan yhtälön kohdalla

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Otin riskin ja se toteutui. Kirjoittamiseni ilmastoasioissa perustuu tieteeseen ja en osaa Hawkingin tavoin esittää kaikkia perusasioita ilman yhtälöitä. Ehkä se onnistuisi, jos oikein yrittäisi, mutta matemaattinen kaava on niiiin ylivoimaisen tarkka ja yksinkertainen.

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

Lisää yhtälöitä , ei näitä muuten voi selittää. Mutta yhtälöiden merkitys on hyvä kertoa, jotta alan ulkopuolisetkin ymmärtävät.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Kommenttiin 7. Juuri sen tein blogissani. Jos en siinä onnistunut, niin sitten pitää pyytää jotain muuta selittämään. Spedellä oli aikaan sketseissään firma nimeltä Suomen Selitystoimisto eli Finska Förklaringsbyrå. Täytyisikö minun pyytää sieltä vinkkiä? Einstein kuulemma on sanonut, että asiat pitää esittää mahdollisimman yksinkertaisesti, mutta ei sen yksinkertaisemmin. Minua on nytkin syytetty, että ei IPCC:n mallit toki ole näin yksinkertaisia. Kyllä yksinkertaisin malli on. Sen yksinkertaisemmaksi sitä ei saa.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Ilmastomalleissa on perusvika, ne perustuvat ideologiseen näkemykseen hallita ilmastonmuutosta. Että jotenkin me pystymme siihen vaikuttamaan, kun näkemys on, että me olemme toimillamme lisänneet hiilidioksidia ja muitakin kasvihuonekaasuja ilmakehään.

Tätä on ryhdytty mallintamaan konsensushengessä, siis muutaman hallitukseen nojaavan tiedemiehen organisoimana on ryhdytty mölyämään konsensuksesta.

Urakka on vaan käynyt kovin vaikeaksi, luontoa ei voi mallintaa yksinkertaisin menetelmin ja asia monimutkaistuu parametreja lisäämällä. Tarvitaan siis konsensusta.

"Ontology today is in a state similar to that of analysis in the late 18th century. The practical power of the calculus had been convincingly demonstrated in the work or Newton and his great successors. Moreover, the field of real analysis itself had seen an explosion of creativity, exemplified most notably in the work of Euler. However, Euler’s own work also revealed worrisome foundational problems. For techniques used with great success in one instance to prove deep and dramatic theorems in another instance could lead to absurdities, e.g., that the value of certain monotonically increasing infinite series was−1. Such results led to a conceptual crisis — how can any results be trusted when the methods that generate them can lead to error?"

http://ceur-ws.org/Vol-64/menzel.pdf

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Kommenttiin 10. Olen täsä kohdassa Jouni eri mieltä. Kyllä kaavat (1) ja (2) toimviat ihan hyvin, jos niissä esiintyvät kaksi parametria ovat oikeita arvoltaan. Olen tutkimuksissani keskittynyt selvittämään juuri tämän perusjutun ja oma kaavani on ihan yhtä yksinkertainen:

dT = 0,27 * 3,12 ln(CO2/280)

Olen muutaman kerran törmännyt väitteeseen, että tällainen yksinkertainen lineaarinen malli ei voi olla tarpeeksi tarkka, kun esimerkiksi infrapunasäteilyn energia noudattaa ekspontiaalista kaavaa. Yksinkertainen selitys on, että muutosalue on niin pieni, että lineaarinen kaava on hämmästyttävädsn tarkka. Virhe on selvästi alle yhden prosentin ja se on helposti laskettavissa.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Kyllä, niin pitkälle kun lasketaan säteilypakotetta ja sen vaikutusta lämpenemiseen. Sitten tulee takaisinkytkennät.

Vielä lisäksi on biosfäärissä tapahtuvat muutokset jollakin aikajänteellä, lisää hiilidioksidia => lisää kasvien fotosynteesiä, => lehtipuut viilentävä ilmastoa, haihduttamalla vettä, albedo vaikutus, => korkeampi hiilidioksidipitoisuus vähentää yksittäisen kasvin haihduttamista fotosynteesin yhteydessä.

Säteilypakote ei ehkä ole oikea mittari, sitä tuolla kommentilla hain.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila Vastaus kommenttiin #26

Kommenttin 26. Olen samaa mieltä, että ilmastossa on niin pajon takaisinkytkentöjä, että suuria muutoksia pintalämpötilaan ei tapahdu helposti.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #28

Näin on, myös Lordi Monckton tietää tämän vanhana tiedeneuvonantajana. Hänen tietonsa voivat olla puutteellisia, mutta hän tietää siitä huolimatta olevansa oikeassa.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Menemättä sen enempää em. yhtälöihin (ei ole tarvetta) on erinomaisen hämmästyttävää ja miten on mahdollista, että IPCC:n arviot voivat ylipäätään olla niinkin paljon kuin 50% pielessä?

Jos kuka tahansa asiantunteva ja järkevä ilmastotutkija istuisi kansainvälisessä ilmasto-paneelissa, näin karkea virhe olisi huomattu jo aikoja sitten ja se olisi korjattu ilmasto-raportteihin. Jos virheitä syntyy, ne yleensä pyritään korjaamaan välittömästi.

On myös äärimmäisen vaikeaa ymmärtää sellaisia väitteitä, että IPCC toimisi vastoin tieteellis-poliittisia periaatteita, ikäänkuin pakon edessä tai jopa rikollisesti. Kenen etuja IPCC on ajamassa ja miksi IPCC on ylipäätään perustettu, mafiaa varten?

Tuskin IPCC:ssä istuvat ilmasto-asiantuntijat ajavat vain ja ainoastaan henkilökohtaisia etujaan ja jos niin tekevät, se on vain keskinäistä depattia ja kompromisseja, joka lopulta päätyy konsensukseen. Jos konsensusta ei synny prosessi jatkuu, kunnes konsensus syntyy. Niin yksinkertaista se on.

Jos kansainvälisiä ilmasto-paneeleja ei olisi ja niitä ei perustettaisi, niitä edeltäviä kansainvälisiä ilmatieteen laitoksia ja instituutteja ei myöskään olisi tähän maailmaan syntynyt.

IPCC:n mukaan poliitikoilla on käytettävissään lukuisia keinoja, joilla ihmisten ja yritysten toimintaa voidaan ohjailla järkevämmin. Näitä keinoja ovat mm. päästöstandardit, -verot, -maksut, -säädökset, -kaupattavissa olevat päästöluvat,- taloudelliset kannusteet, -vapaaehtoiset sopimukset, -tiedon lisääminen sekä tutkimus ja kehitys.

Olennaisimpia keinoja vähentää kasvihuoneilmiötä on IPCC:n raporttien mukaan hiilidioksidipäästöjen hinta, joka ohjaa investointeja. Päästökauppajärjestelmän luominen on IPCC:n mielestä yksi onnistuneimpia toimenpiteitä.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Aivan yksinkertainen ja selvä kysymys niille, jotka pitävät IPCC:n tiedettä ehdottoman oikeana ja selvänä. Mikä on IPCC:n mukaan ilmastomallin tai ilmastomallien antama lämpenemisarvo vuoden 2011 kasvihuonekaasujen pitoisuuksien ja muiden tekijöiden perusteella? Valtava määrä työtä on tehty, että on saatu tulos, jonka mukaan ilmastopakotteiden arvo sitten vuoden 1750 vuoteen 2011 mennessä on 2,34 W/m2. Loppuiko ilmastotutkijoilta tieto kesken, miten tästä luvusta saadaan lämpenemisarvo? Miten ihmiskuntaa auttaa tietää, että ilmastopakotteen arvo on 2,34 W/m2, mutta IPCC ei tiedä, mitä se tarkoittaa asteissa?

Tämähän on ihan naurettavaa. Mutta tämä on todellakin tilanne. IPCC itse kolmessa viimeisessä raportissaan yksiselitteisesti ilmoittaa, että lämpötila saadaan yhtälön (1) kaavalla eli lämpeneminen on 0,5 * 2,34 =1,17 astetta. Kun edes suuirn osa akateemisista ihmisistä eivät näytä tajuavan tilannetta, se tarkoittaa, että tavallisille kansalaisille voi syöttää minkälaisia tarinoita tahansa. IPCC tekee juuri näin. Jättää viimeisen kaavan käyttämättä ja keskittyy maalaamaan tulevaisuuden uhkakuvia erilaisten skenaarioiden perusteella. Eikö kukaan toimittaja muka osaa kysyä, että mitä ne mallit antavat tämän päiväfn tulokseksi?

No, voin sen verran pehmentää, että on joukko akateemisia ja tavallisiakin ihmisiä, jotka ovat kysyneet erilaisissa tilaisuuksissa IPCC:n tiedettä kannattavilta, että miten kyseiset mallit on validoitu? Validointi tarkoittaa, miten niiden oikeellisuus on varmistettu. Vastauksia en ole koskaan kuullut.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

15. Tässä maailmassa ei ole mikään niin varmaa kuin epävarma. IPCC toimii WMO:n ja UNEP:n alaisuudessa, eli toiminta on keskitettyä toimintaa. Jos olet näissä organisaatioissa mukana, silloin myös pääset vaikuttamaan.

Ehkä helpompi polku päästä vaikuttamaan on ensin täällä Suomessa, jossa IPCC-työstä vastaa ympäristöministeriön asettama IPCC-työryhmä, joka kokoaa yhteen alan tutkijat ja eri ministeriöiden edustajat.

Eli sanoivat Einsteinin tai Planckin kaavat mitä tahansa, ilmasto lämpenee sekä antropogeenisesti, että luonnollisesti. Ainoa ero näissä vaikutuksissa on muutos-vauhdit, eli ihmisen vaikutus dominoi tällä hetkellä. Oma käsitykseni on edelleen se, että vaikka vesi ja vesihöyry ovatkin voimakkaita kasvihuonekaasuja, ne ovat kuitenkin palaute-ilmiöitä.

Jos ilmasto jostakin syystä lämpenee, -esimerkiksi hiilidioksidin lisääntymisen takia, lämmennyt ilmakehä kykenee pitämään sisällään entistä enemmän vesihöyryä.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Tyypillinen Keisarilla uudet vaatteet tilanne.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #30

30. Oli tai ei,

"Menemättä sen enempää em. yhtälöihin (ei ole tarvetta) on erinomaisen hämmästyttävää ja miten on mahdollista, että IPCC:n arviot voivat ylipäätään olla niinkin paljon kuin 50% pielessä?

Jos kuka tahansa asiantunteva ja järkevä ilmastotutkija istuisi kansainvälisessä ilmasto-paneelissa, näin karkea virhe olisi huomattu jo aikoja sitten ja se olisi korjattu ilmasto-raportteihin. Jos virheitä syntyy, ne yleensä pyritään korjaamaan välittömästi."

Nikolai Holopainen

Entäpä jos ilmastonmuutostarina on finanssipiirien koijaus, jota fake news toistelee totuutena?
Huhu kertoo, että Australian pääministeri Abbot tuli erotetuksi, koska alkoi kyselemään faktojen perään. Asialla GS. Se demokratiasta.

https://web.archive.org/web/20090927090035/http://...

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

IPCC on omaksunut asenteen, että he ”omistavat” maapallon ilmaston. Siinä ohessa he ovat myötävaikuttaneet päästökaupan syntymiseen EU:n alueella. Suomi-neito toimii tietysti mallioppilaana tässäkin asiassa.

Kiina väkiluvultaan 1 409 miljoonaa (2017) toimii päästökaupan suhteen ”vapaamatkustajana.” Väkiluku on 256 x Suomen väkiluku. Kannattaisi ilmeisesti lyödä vähän jarruja päälle tässä hiilidioksidivouhotuksessa ja suhteuttaa se kotimaan lukuihin.

https://fi.wikipedia.org/wiki/P%C3%A4%C3%A4st%C3%B...

https://esa.un.org/unpd/wpp/Publications/Files/WPP...

Käyttäjän PerttiVirtala kuva
Pertti Virtala

Mitä mieltä oheisesta. Takaisinkytkennästä siinä ainakin paljon puhutaan ja väitetään, että siinä olisi IPCC:llä virheitä.

Sekä tekstinä että videona.

https://wattsupwiththat.com/2018/07/30/climatology...

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Monkcton ei pysty käyttämään spektrianalyysiä ja siksi hän yrittää osoittaa, että IPCC-mallit voidaan osoittaa vääriksi takaisinkytkentätarkastelulla. Liian monimutkaista ja turhaa. IPCC:n malli lepää kahdella jalalla. Mikä on CO2:n säteilypakote ja mikä on ilmastoherkkyysparametrin arvo eli onko veden positiivnen takaisinkytekentä olemassa. Ne selittävät eron, miksi IPCC:n malli antaa kolme kertaa liian suuren lämmitysarvon CO2:lle. KISS eli keep it simple for stupid.

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

Anteron perustelut ovat vakuuttavat. Ongelma tässä varmaan on tuo ison porukan ns konsensus. Tiede ei todellakaan ole konsensusta vaan kyseenalaistamista.
Muutan kyllä käsitystäni, jos joku kumoaa Anteron perustelut.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Näin on. Kyllä tätä konsensusvyyhtiä on pengottu muun muassa Kanadalaisen tutkivan journalistin toimesta.

"In 2013, Laframboise received leaked drafts of the IPCC Fifth Assessment Report WG II section on Impacts, Adaptation and Vulnerability, and commented on them on her blog. She wrote that NGOs like the World Wide Fund for Nature, Conservation International and Germanwatch had provided comments based on grey literature, to push a political agenda.[2] IPCC Spokesman Jonathan Lynn commented that the data leak broke a confidentiality agreement which did not have legal force. Authors of the report also included industry representatives such as the insurer Munich Re and the oil company ExxonMobil.[2]"

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Donna_Laframboise

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

"Anteron perustelut ovat vakuuttavat. Ongelma tässä varmaan on tuo ison porukan ns konsensus. Tiede ei todellakaan ole konsensusta vaan kyseenalaistamista.
Muutan kyllä käsitystäni, jos joku kumoaa Anteron perustelut."

Huomauttaisin tähän että johan tuossa ensimmäisessä kommentissa niin tehtiin. Jos nyt sitten minä vielä jatkaisin. (Ollila voi toki poistaa kommenttini jos olen 'persona non grata'.)

Mutta: jos Ollila on sitä mieltä, että IPCC käyttää tuota 'IPCC:n mallia' jossain, niin olisi asiallista näyttää, missä. Vaikka tässä IPCC:tä on lyöty kuin vierasta sikaa, en ole ensimmäistäkään viitettä nähnyt, mistä esitettyjä väitteitä voisi tarkistaa.

Sen perusteella mitä itse olen IPCC:n tuotoksia selaillut, niin kokonaiskuva viime vuosikymmenten ilmaston lämpötilasta muodostuu useiden eri mittaussarjojen yhdistelmästä. Näitähän ovat ainakin maamittausasemat, satelliitit, sääpallomittaukset ja poijut.

Ilmaston ennakoitu lämpötila tulevaisuudessa taas perustuu - yksinkertaisten yhtälöiden sijaan - näihin jo esillä olleisiin ilmastomalleihin. Toistuvasti esitetään väitettä, että ilmastomallien kyky ennustaa ilmaston kehitystä olisi ollut kehno, mutta tämä väite on erikoinen, koska todellisuudessa mallien ennustuskyky on osoitettu hyväksi. Kts esim.

https://www.youtube.com/watch?v=tPSIvu0gQ90

Eli jos vertaamme menneitä malleja havaintoihin, on niiden välinen ero pieni. Tästä seuraa johtopäätös, että havainnot ja AGW-teoria tukevat toisiaan.

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

Anteron mukaan IPCC malleja olisi käytetty raporteissa AR2 ja 3.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #37

Ensinnäkin, raporteissa on tuhansia sivuja. Kyllä asiallinen lähdeviite kertoo, mikä osa ja mikä sivu. Toisekseen, noista tuoreempi eli AR3 on julkaistu 17 vuotta sitten. Jos todella siellä on käytetty 'IPCC.n mallia' ja myöhemmissä raporteissa ei ole, asiaan löytyy varmaankin joku peruste.

Käyttäjän Luakso kuva
Anton Laakso Vastaus kommenttiin #37

Ihan mielenkiinnosta kysyn, mikä Anteron kommenteissa vakuuttaa ja mitä oikein tarvitsisit, jotta Anteron kommentit saisi mielestäsi kumottua? Tämä on tosi huolestuttavaa miten löysillä perusteilla jotkut asiat menevät ihan puhtaasti läpi, vaikka niissä ei olisi mitään järkeä.

Tämä tässä käsiteltävä juttu on siinä mielessä aika helppo tapaus, koska asian "ratkaiseminen" ei tarvitse minkäänlaista tietoa ilmastosta tai fysiikasta. Antero väittää että jotain asiaa on käytetty jossain. Jos asia todella on näin niin eikö tämän voi jokainen aika helposti todeta? Pyytäisin Anteroa näyttämään missä raportissa ja millä sivulla on nähtävissä, että tuota yhtälöä on käytetty.

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti Vastaus kommenttiin #40

Kalevi ja Anton,

Olette asian ytimessä. Minä alan ulkopuolisena kansalaisena haluan ymmärtää tätä asiaa mutta ei voi olettaa minun etsivän näitä raportteja ja kahlaavan tuhansia sivuja läpi vaikka itse siihen pystyisikin jos aikaa käyttäisin tarpeeksi. Siksi tarvitaan asiantuntijoiden tieteeseen pohjautuvia puheenvuoroja kuten Anteron täällä. Mediasta löytyy liikaa pelottelua ja toisaalta vähättelyä ilman kunnon perusteluja. Luulen jopa että yliampuvat pelottelut syövät asian uskottavuutta ja kääntyy itseään vastaan.

Erimielisyytenne näyttää kilpistyvän siihen onko IPCC joskus laskeskellut lämpötiloja Anteron kertomaan tyyliin vai ei.Ja jos sitten on luovuttu lämpötilojen laskemisesta eikä ilmoiteta uusia laskelmatuloksia niin onhan tämä vähintään outoa. Haluan tietää mikä on viimeisin arvio ja mihin se perustuu ja oletan IPCC:n kertovan tämän kansalaisille.

Oletan nyt Anteron tai jonkun muun kertovan tarkemman viitteen miltä sivuilta noita laskelmia ja tai niiden tuloksia löytyy, koska te kiistätte edelleen niiden olemassaolon raporteissa. Jos tätä ei tule niin joutunen muuttamaan käsitystäni.

Tämä on tietysti vain yksi osa isoa kokonaisuutta mutta jos näin triviaalista asiasta ei saada selkoa (onko laskettu vai ei) niin kuinka kokonaisuudesta voitaisiin keskustella.

Odotan Anteron nyt reagoivan tähän.

Teiltä kysyn missä IPCC on esittänyt viimeisimmät laskelmat lämpötilan noususta, millä saatu (joku tietty malli vai mikä?) ja mikä on nykyinen arvio? (raportti ja s.?

Käyttäjän Luakso kuva
Anton Laakso Vastaus kommenttiin #43

Laitoin tuonne alemmaksi kommenttiin (http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260204-...) joitain lukuja ja ainakin yhden sivun viimeisimmästä raportista, josta asiasta näytti olevan. Sinällään ilmastoasioissa ei liikaa kyllä kannata keskittyä yksittäisiin vuosiin.

Olet ihan oikeassa siinä, ettei noita raportteja kukaan jaksa lukea läpi. Jos asia ihan oikeasti kiinnostaa niin suosittelisin päätöksentekijöille tehtyä tiivistelmää:
https://www.ipcc.ch/pdf/assessment-report/ar5/syr/...
Ei sekään tietysti mitään kevyttä lukemista kuitenkaan ole.

IPCC:n ilmaston lämpötilanousulaskelmat perustuvat yleensä useisiin ilmastomalleihin. Luvut mitä julkisuudessa pyörii, taitavat olla usein mallien antamien arvojen keskiarvoja. En henkilökohtaisesti pidä tätä parhaana ratkaisuna, mutta ei se huonoinkaan ole.

"Siksi tarvitaan asiantuntijoiden tieteeseen pohjautuvia puheenvuoroja kuten Anteron täällä."
Minun on tartuttava tähän. Minun ei ole tarkoitus loukata Anteroa, mutta hän ei ole asiantuntija vaikka sellaisena esiintyy. Se taas on vaarallista, koska ei-asiantuntijat eivät voi millään tietää kuka puhuu totta ja kuka ei. Joka tapauksessa Anterolla on vääriä käsityksiä monista ihan perusasioista. Hänen "tieteelliset julkaisut" eivät täytä tieteellisiä kriteerejä, sisältävät virheitä perusasioissa ja eikä niitä ole vertaisarvoitu (ainakaan niitä mitä minä olen katsonut).

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti Vastaus kommenttiin #44

Kiitos lähteistä, täytyy tutustua. Et kuitenkaan kertonut millaisia malleja käytetään, Eroavatko Anteron yhtälöistä ja millaista lämpötilaa ennustavat ja erityisesti mitä IPCC pitää parhaimpana.
Kyllä nyt tarvittaisiin ilmastonmuutoksen Hawking, joka pystyisi kertomaan meille kansalaisille otsikkotasoa syvemmin missä mennään.

Käyttäjän Luakso kuva
Anton Laakso Vastaus kommenttiin #46

Pahoittelut. Ei ollu tarkoitus jättää huomiotta kysymyksesi. Olin jo aiemmin jonnekkin tuonne kirjoitellut ilmastomalleista parilla lauseella. Yritän lyhyesti avata vielä asiaa:

Ilmastomallissa ilmakehä on jaettu esimerkiksi >192x96 hilapisteeseen. Jokaisessa pisteessä lasketaan (ilmastomallista riippuen) virtaukset, perusilmastomuuttujat (lämpötila, koskeus, aineet(kemia, mikrofysiikka)), säteily (auringon lyhytaaltoinen + lämpö), pilvet, pienhiukkaset, maanpinnalla pinnan ominaisuudet (pinnan tyyppi, kasvillisuus, jäätiköt) jne sekä niiden keskinäinen vuorovaikutus. Meri ja sen oleelliset ominaisuudet on mallinnettu vastaasti.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ilmastomallit sisältävät satoja tuhansia rivejä koodia. Mallin ajamiseen(/ilmaston simulointiin) tarvitaan supertietokone ja siltikin (ilmastomallista ja resurseista riippuen) sillä menee pari viikkoa simuloida ilmastoa tämän vuosisadan loppuun (nykyhetki -> vuosi 2100). Puhutaan siis hieman eritason laskuista kuin yhdestä yhtälöstä. Tämä myös tarkoittaa sitä, ettei kukaan yksittäinen ihminen pysty luomaan tällaista mallia tai edes olemaan kokonaisen ilmastomallin asiantuntija.

Toivottavasti tämä vastasi kysymykseesi edes joltain osin. Itse kun en kykene lähellekään Hawkingin yleistajuistamistaitoa saati sitten, että älyllinen toiminta olisi edes promilleja hänen kyvyistään.

Raimo Karppinen Vastaus kommenttiin #47

Toisin sanoen.
Kukaan ilman supertietokonetta ei voi tehdä mihinkään aikasarjaan sidottua maapallon tai sen osan keskilämpötilan tarkastelua.
Näinkö se menee?

Käyttäjän Luakso kuva
Anton Laakso Vastaus kommenttiin #49

Siis tottakai voi tehdä ja pitääkin tehdä. Ei nuo ilmastomallitkaan ole kuin yksi pieni osa kokoilmastotutkimuksesta.

Tulevaisuuden arvioiminen tarvitsee yleensä mallintamista. Sitäkin voi tehdä monella tavoin monella eri tasolla. Mitä enemmän eri asioita tai tekijöitä otetaan huomioon, ja mitä enemmän niillä on vuorovaikutuksia, sitä vaikeammaksi homma menee. Ihmisen rajat tulevat nopeasti vastaan. Tietokoneet auttavat johonkin pisteeseen asti. Vaikka modernit ilmastomallit ovat jo aika monimutkaisia koodeja, joudutaan niissäkin tekemään paljon yksikertaistuksia ja kompromisseja, jotta nykyiset supertietokoneet pystyvät niitä ajamaan kohtuullisessa ajassa.

Raimo Karppinen Vastaus kommenttiin #51

"Siis tottakai voi tehdä ja pitääkin tehdä"

Nyt en ole kartalla. Antero Ollila kritisoi esim. vuoden 2011 keskilämpötilan olevan omien laskelmiensa mukaan pielessä 38% verrattuna ilmeisesti yleisesti hyväksyttyyn (konsensus) arvoon.
Sinun vastineesi hänelle oli, jos oikein ymmärsin, hän käyttää väärää matemaattista kaavaa lämpötilan käsittelyssä.
Toisaalla sinulta kysyttiin, että mikähän olisi oikea kaava, kun tuo ei käy.
Vastasit, että muuttujia on niin paljon, että siihen tarvitaan supertietokone.

Käyttäjän Luakso kuva
Anton Laakso Vastaus kommenttiin #52

En minäkään nyt ihan tarkalleen pysy mukana :)

Siis vuoden 2011 lämpötila voidaan mitata ja mallintaa. Jos mittaus ja mallinnus vastaavat toisiaan, voidaan joten kuten luottaa siihen, että jos mallinnetaan tulevaisuutta, saadaan sellaisia arvoja, jotka tuolloin tulevaisuudessa tultaisiin mittaamaan. (jos mallinnetut olosuhteet ei muutu)

Nyt oli kyse nimenomaan kyse tuosta mallinnuspuolesta. Tuo Ollilan käyttämä yhtälö ei ole kovin hyvä arvioimaan tulevaisuutta. Yksi peruste siihen on se, ettei se toimi nykyhetkessä.

Raimo Karppinen Vastaus kommenttiin #54

Aivan - tämä on hämmentävää.
Toivottavasti tähän blogiin ei vielä tämän lisäksi tule niitä hohhoijaa - uskotko kasvihuoneilmiöön kommentteja.

Edelleen minua kiinnostaa nyt tuo vuoden 2011 keskilämpötila.
Ei tulevat mallinnukset.
Miksi mitattuun tulokseen vuodelta 2011 tarvitaan mallinnusta, joka ilmoittaa mitä tulevaisuudessa tultaisiin mittaamaan?

Käyttäjän Luakso kuva
Anton Laakso Vastaus kommenttiin #55

Niin siis ei tietenkään tarvita kun se voidaan mitata.

Malleja on vaan aina arvioitava jollain tavalla ja se onnistuu sillon, kun samasta asiasta on sekä mitattua että mallinnettua dataa.

Raimo Karppinen Vastaus kommenttiin #56

Eli summa summarum.
Onko Ollila oikeassa sanoessaan, että konsensus oli 38 %:a pielessä maapallon keskilämpötilan suhteen vuodelta 2011?

Käyttäjän Luakso kuva
Anton Laakso Vastaus kommenttiin #57

Ei ja tämä onkin nimenomaan se asia johon otin kantaa. Ollilan mielestä ilmastotutkijat mallintavat lämpötilaa tuolla yhdellä yhtälöllä. Kuten blogi osoittaa, tämä "mallinnus" ei toimi edes nyt joten sillä "mallinnetut" tulevaisuuden lämpötilat ovat pielessä. Käytännössä siis tuo "malli" on surkea. Yritin tässä sanoa, että tuo "malli" on ihan teoriassakin huono ja siksi sitä ei kukaan käytäkään.

Raimo Karppinen Vastaus kommenttiin #58

Siis Ollilan käyttämä matemaattinen yhtälö on "mallinnus"
Tämä "mallinnus" huomattiin myöhemmin konsensuksen tutkijoiden joukossa olevan surkea ja siksi sitä ei enää kukaan käytä.

Minulta on mennyt kokonaan ohi tämän tosiasian uutisointi mediassa.

Nykyisin konsensus ei enää "mallinna" maapallon lämpötilaa matemaattisella kaavalla, koska siihen ei yksi kaava riitä. Kenenkään tekemänä.
Vaikka puhuttaisiin vuoden 2017 maapallon keskilämpötilasta.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #46

"Kyllä nyt tarvittaisiin ilmastonmuutoksen Hawking, joka pystyisi kertomaan meille kansalaisille otsikkotasoa syvemmin missä mennään."

Suosittelen Ilmatieteen laitoksen julkaisemaa kirjaa 'Muutamme ilmastoa'. Siinä on mm. kokonainen luku joka käsittelee ilmastonmuutoksen mallintamista. Löytyy kirjastosta Keravalta.

https://kerava.verkkokirjasto.fi/web/arena/results...

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti Vastaus kommenttiin #48

Osaatko sinä tai Anton kertoa mitä tämän hetken kehittyneimmät mallit antavat parhaimmaksi estimaatiksi lämpötilan nousulle? Ajattelin sitten verrata tätä Anteron malilla laskettuihin ja mitattuihin arvoihin.

Käyttäjän Luakso kuva
Anton Laakso Vastaus kommenttiin #50

En ole ihan varma mitä Ollila on käyttänyt vertailuvuosina. Vuosisadan alkupuolella ei lämpötilassa ollut merkittävää trendiä joten vertaillaan tässä vaikka vuosien 1880-1930 keskilämpötilaan.

NASA:n GISS:n dataa pidetään yleensä luotettavana (https://data.giss.nasa.gov/gistemp/). Vuosien 2008-2017 (viimeiset 10 vuotta) keskilämpötila on noussut 0.95 C verrattuna noihin vertailuvuosiin.

Vastaavasti ilmastomallit antavat samalle ajalle 1.08 C lämpötilan nousun. Eli kuten yleisesti on tiedossa, ilmastomallit ovat yliarvioineet mitattua lämpötilan nousua.

En vanno että luvut ovat 100% oikein, koska näin nopeasti laskiessa tulee helposti virheitä. Sen lisäksi luvut muuttuvat sen mukaan, mitä tässä valitsee vertailuvuosiksi. Joka tapauksessa tästä saat vähän suuntaa missä luokissa mennään. Eli se Anteron 50% yliarviointi on pikkasen yliammuttu luku. Siihen vaikuttaa myös se että Antero käyttää "mittausdatana" UAH:n satelliitti dataa, jossa on omat ongelmansa. Yksi on se, että se mittaa alailmakehän lämpötilaa, eikä maanpinnan (jota ilmastomalleista on käytetty). Siten verrataan hieman eri asioita keskenään.

Katsotaan jos uskaltaisin tässä jossain vaiheessa kirjoittaa asiasta oman kirjoituksen niin saisin laitettua mukaan kuvan. Siitä olisi helpompi tehdä puolueettomia arvioita.

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti Vastaus kommenttiin #53

Pitäisin mallin tulosta aika hyvänä verrattuna mitattuun, koska kyse on hyvin kompleksin reaalimaailman mallintamisesta, jossa aina eroa mitattuun jää. Tärkeämpää onkin että suunta on oikea. Eli jos mitattu kasvaa niin mallinkin tulos kasvaa ja päinvastoin. Antero väitti että virhe on kasvanut 2011 jälkeen. Mitattu laskee mutta mallinnettu nousee...?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #60

Kun malleja on useita kymmeniä antavat ne keskimäärin hyvän tuloksen. https://media.springernature.com/original/springer...

Tätä voi verrata antropogeeniseen pakotteeseen, joka = ~ 1.6 W/m2, kun taas esim. yksittäisen mallin vääristymä voi auringon lyhytaaltoisen säteilyn osalta pelkästään olla jopa 23 W/m2. Olettaisin tämän johtuvan pilvien osalta valitusta mallinnuksesta.

"Anthropogenic radiative forcing is ~ 1.6 W/m2. We know the catastrophic impact this forcing will have thanks to complex climate models. Yet, these models have biases of up to 23W/m2 (just for SW). How can they be reliable?"
(link: https://link.springer.com/article/10.1007/s00382-0...)
link.springer.com/article/10.100

"We compare the accuracy of 2-3 W/m2 with by IPCC supposed "radiative forcing of  CO2" of 1.8 W/m2 and "total anthropogenic radiative forcing" of 1.6 W/m2 during 1750-2005 and 3.7 W/m2 from doubled CO2." 

http://claesjohnson.blogspot.com/2013/02/ceres-and...

Raimo Karppinen Vastaus kommenttiin #53

"Antero hyvä, kirjoituksellasi ei ole mitään pohjaa".
Tämä on kirjoittamaasi tuolla aikaisemmin ja se nyt on muuttunut tarkempia perusteluja pyydettäessä muotoon Antero on pikkasen yliarvioinut tai yliampunut lukuarvossaan.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Tähän lyhyehkö kommentti ja jätän näiltä osin tämän väittelykierteen.

Fundamentaalinen perustelu sille, että IPCC tekisi itsetarkoituksellisesti virheitä ja itsetarkoituksena olisi se, että IPCC olisi myös tyytyväinen saatuihin tuloksiinsa. Tottakai IPCC toivoisi että tilanne olisi parempi, sehän on kaikkien etu. Itse asiassa näillä US:n kirjoituksilla ei näitä kysymyksiä ratkaista, ne ratkaistaan ihan muilla foorumeilla.

Yksi merkittävä vaikuttaja Suomessa on INAR-istituutti, joka on tehnyt tiettyjä läpimurtoja.

"Helsingin yliopiston Kiihdytinlaboratorion ja Ajoituslaboratorion tekninen kehitystyö on tuottanut läpimurron hyvin pienten hiilinäytteiden alkuperämäärityksissä. Musta hiili koostuu äärimmäisen pienistä nokihiukkasista, joten kehitystyö on keskeinen osa ilmastonmuutostutkimusta."

http://hannusinivirta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260...

Mitä tutkivaan journalismiin tulee, sitähän on puitu kautta historian ja sillä ei juurikaan ole vaikutusta itse tutkimuksiin. Tutkiva journalismi vaikuttaa lähinnä yleiseen mielipiteeseen.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Vielä peräkaneetti eli loppupäätelmä kommenttien perusteella. Lopputulos sen suhteen, mikä on IPCC:n yksinkertainen tai tietokonemallien antama lämpenemisarvo raporttien AR4 ja AR5 eli aineistovuosien 2005 ja 2011 perusteella jää vastauta vaille. Vaikka blogini lukijat ovat ilmastonmuutosasioiden suhteen paljon valistuneempia kuin tavalliset ihmiset, niin heilläkään ei ole tätä kaikkein tärkeintä lukua tiedossa.

Olen vääntänyt rautalangasta, että kuka tahansa kansakoulun tai kiertokoulun käynyt voi laskea sen ihan itse kertomalla raporteista löytyvä kokonaissäteilypakotteen arvo luvulla 0,5. Verratkaa sitä mitattuihin arvoihin. Valitettavasti mittausarvoista löytyy valinnan varaa kuin valintamyymälästä konsanaan. Varoituksen sana kuitenkin, että näin laskien saadaan IPCC:n mallin tulos ja se ei ole oikein, vaan huomattavan virheellinen.

Lopputulos on minusta varsin masentava. IPCC ja sitä myötäilevät tahot eivät näe asiassa mitään ongelmaa. Heitä ei edes hätkäytä se, että tulevaisuuden lämpötilat IPCC tietää Pariisin ilmastosopimuksen mukaan asteen kymmenyksen tarkkuudella, mutta tämän päivän mallin antama arvo ei ole tiedossa. Herätkää ja havaitkaa, että teitä huijataan oikein kunnolla.

Paikallisessa sanomalehdessä on sekopääihmisiä kuvaava sarjakuva Hannes. Siinä esiintyy Piraija-klubi, jonka rahastonhoitajana on arkkihuijari ja jäsenent ovat tavallisia huijareita. Rahastonhoitajan raportin vuosikokouksessa kyseinen henkilö aloittaa kertomalla ummet ja lammet kaikenlaisia tarinoita. Kun puheenjohtaja lopulta kysyy, että milloin siirryt raha-asioihin, niin arkkihuijari vastaa, että sitten kun kaikki ovat uinahtaneet. IPCC toimii samoin ja suurin osa on nukahtanut. Ainakin media ja tämän blogin perusteella myös IPCC:n myötäjuoksijat eivät havahdu, vaikka heille vääntää rautalangasta, missä mennään.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Vaikka olen itsekin kritisoinut valtakunnan ykkösmediaa joskus ilmastonmuutokseen liittyvistä asioista, olen kuitenkin maininnut kiitoksen sanoja kun kirjoitus on asiallinen ja hyvän journalistiikan mukainen, kuten tänäänkin, Hesarista löytyy myös oikein hyvä kirjoitus ilmastonmuutoksesta. Tällä kertaa liittyen vain löysästi ilmastoon tai ehkä ei sittenkään, koska kyse on metsänhoidosta.

"Metsän­hoito on oma erikois­alansa, josta maallikon ei varmaan pitäisi puhua mitään."

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005809705.html...

Onhan se selvää, että ilmastoon liittyvistä asioista tietävät vain aniharvat, loppuosaa viedään kuin litran mittaa.

Ollilan kirjoituksia lukemalla pääsee kyllä jyvälle, että missä mennään.

Mutta eihän tälle tilanteelle mitään voi, ja mikäli lämpötilat jatkavat nousuaan, huuto sen kuin vaan lisääntyy. Mikäli kävisikin toisinpäin, nykyinen mölötys pienenisi kuin pyy maailmanlopun edellä.

Käyttäjän Luakso kuva
Anton Laakso

Antero hyvä, nämä tiedot löytyvät raportista jos vaan katsoisit mitä sieltä löytyy. Tietysti vuodella 2011 ei taida olla mitään erityistä merkitystä, jotta sille olisi erikseen annettu lukuarvoa, mutta kuvaajastahan tuon voi helposti todeta.

Kirjoita googleen: "ipcc ar5 temperature". Saat nopeasti vastauksen kysymykseen.

Tai
IPCC AR5 raportti:11. Near-term Climate Change: Projections and Predictability / https://www.ipcc.ch/pdf/assessment-report/ar5/wg1/...
Sivu 959 Box 11.1, Figure 1. Raportista löytyy varmasti muitakin kuvia joista saat vastauksen.

CMIP5 mallidataa on varmasti aika helposti saatavissa netistä, mutta jos ei löydy niin tästä saat lukuja. Luvut ovat mallien vuosittaisia keskiarvoja verrattuna vuosien 1981-2010 keskiarvoon. Koska malleilla on ajoja tehdessä simuloitu tulevaisuutta, lämpötila-arvot riippuvat hieman mallinnetusta skenaariosta, joissa tosin ei vielä näin lähellä "tulevaisuutta" ole paljoa eroa.

RCP2.6:
2005 0.249676
2006 0.254066
2007 0.271226
2008 0.284706
2009 0.292886
2010 0.312666
2011 0.338285

RCP8.5:
2005 0.267074
2006 0.282504
2007 0.273564
2008 0.301954
2009 0.333594
2010 0.346774
2011 0.350294

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Kommenttiin 42. Kun puhutaan IPCC:n mallien antamasta lämpötilasta vjuosille 2005 (AR4) ja vuosille 2011 (AR%), niin silloin ei ole kysymys RCP-skenaarioista. Kun esität tällaista näkökumaa, niin et näköjään ymmärrä, mikä on tulevaisuuden ennusteen ja nykytilanteen ero. Skenarriot perustuvat tiettyihin kasvihuonepäästöihin, jotka eivät ole samat kuin todelliset päästöt. Kommenttisi osoittaa, että et ole löytänyt tuo kysymääni lämpötilaa IPCC:n raporteista.

Käyttäjän Luakso kuva
Anton Laakso Vastaus kommenttiin #63

IPCCn raportissa huomioiduilla ilmastomalleilla on simuloitu historiallisilla (mitatuilla) emissioilla vuoteen 2005 asti ja sen jälkeen on käytetty RCP skenaarioiden päästöjä. Siten et siis raportista voi löytääkään mallien antamia arvoja, jossa olisi käytetty mitattuja vuoden 2011 kasvihuonepäästöjä. Tosin ei nuo RCP:n kasvihuonekaasupitoisuudet niin paljoa eroa todellisista, etteikö nuo antamani arvot tässä tilanteessa kelpaisi.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Tarkoittaako Ollila sitä, että IPCC’nkin arviot perustuvat kansakoulu tai kiertokoulu perusteisiin, joita tavallinen pulliainenkin kykenisi laskemaan? Näin ei ole. Kyllä matematiikka on vähintäänkin analyyttistä matematiikkaa ja epälineaarisia yhtälöitä, sekä supertietokone-ajoja.

Toisekseen, aivan kummallisia väitteitä IPCC:n huijaamisista, ikäänkuin ks. organisaatiota ohjailisi jonkinlainen mafia.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Komenttiin 39. Hannu ilmeisesti tahallaan sekoittaa kaksi eri asiaa. Maailman tunnetuin kaavan E=M*C^2 tulos pysytytään laskemaan nykyisen peruskoulun oppimäärällä. Planckin säteily-yhtälö, jonka Planck johti ottamalla käyttöön uuden käsitteen eli kvantin, voidaan laskea lukion matematiikan osaamisella. Samoin voidaan laskea IPCCn yksinkertaisen ilmastomallin antama lämpötilamuutos.

Kaiken keskustelun jälkeen voin todeta, että aika masentavaa. Asiaa on yritetty vääntää sivuraiteelle ja sitä kautta todistaa, että yksinkertainen IPCC:n ilmastomalli ei voi antaa oikeita arvoja tai sitä ei ole edes olemassa.

Tosiasia on, että se antaa oikaen ilmastoherkkyysarvon ja toimii oikein vielä niinkin korkealla CO2-pitoisuudelle kuin 1370, joka löytyy skenaariosta RCO8.5 vuonna 2100.

Ja lopuksi. Kukaan IPCC:tä tukeva kommentoija ei löytänyt IPCC:n yksinkertaisen tai monimutkaisen tai minkätahansa IPCC:n mallin antamaa lämpenemistä vuosille 2005 ja 2011. Mutta ei se näytä haittaavan, koska IPCC tietää, mitä tapahtuu tulevaisuudessa!

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

64. En sekoita asioita keskenään ja peruskoulun matematiikka ei ikävä kyllä riitä selittämään, mitä E = mc2 todellisuudessa tarkoittaa. Sama analogia pätee Planckin matematiikkaan lukiotasolla.

Tulevaisuutta voidaan analysoida vain erilaisilla skenaarioilla, jossa skenaarioiden haarukointi muodostuu asianmukaisista tutkimuksista eri istituuteissa ja jotka on julkaistu arvostetuissa julkaisuissa.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila Vastaus kommenttiin #66

Hannu. Aika masentavaa, että pystyt sekoittamaan mallin johtamisen eli kaavan johtamisen sen käyttämiseen. Tällainen keskustelu on kuin taluttaisi sonnimullikkaa. Se repii taluttajaansa jatkuvasti eri suuntiin, mutta ei meinaa pysyä millään sillä suoralla tiellä ja kulku-uralla.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

IPCC toimii WMO:n ja UNEP:n perustamana ilmastopaneelina. Jos haluaa asiallista, keskitettyä ja johdonmukaista tietoa ilmastonmuutoksesta ja meteorologiasta, WMO;sta löytyy materiaalia.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Anton Laakso väittää, että minun mielestä IPCC:llä on vain esittämäni yksinkertainen ilmastomalli, jonka avulla se laskee nykyiset ja tulevat lämpötilat. En ole koskaan väittänyt sellaista, vaan olen kirjoittanut, että IPCC:llä on myös yksinkertainen ilmastomalli, joka antaa samat tulokset kuin monimutkaiset ilmastomallit keskimäärin (ne yli sata tietokonemallia antavat jokainen vähän erilaisen arvon). En ole väittänyt, että IPCC käyttää yksinkertaista mallia. Ei se käytä, koska silloinen IPCC:n ilmastonmuutostieteen status heikkenisi.

Minulla voi olla autotallissa Lada, mutta ajan vain Teslalla, koska se antaa paremman imagon. Jos kuitenkin minun pitäisi ajaa Helsingistä Tampereelle, niin se Lada suoriutuisi tuosta matkasta täsmälleen samassa ajassa kuin Tesla.

Taidan kirjoittaa asiasta vielä yhden blogin, koska akateemisilla ihmisillä näyttää olevan enemmän vaikeuksia ymmärtää kirjoitettua tekstiä kuin tavallisilla ihmisillä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset