aveollila1 Aika on totuuden puolella

Kapitalismi, markkinatalous ja globalisaatio

 HS julkaisi 29.7.18 nelisivuisen artikkelin historian professori Markku Kuisman haastattelusta. Kirjoituksen pääsanoma oli Kuisman käsitykset markkinoista ja kapitalismista. Toimittaja Esa Liljan onnistumisesta viestin välittämisessä ei ole takuita, mutta oletan, että Kuisma on tarkistanut tekstin. Kummastelen suuresti kirjoituksessa esiintyvää lähes täydellistä käsitteiden sekamelskaa.

Professoriväen etuoikeutena ja velvollisuutena on määritellä jonkin alat termit ja käsitteet. Kirjoituksessa menevät sekaisin seuraavat termit, joita käytetään usein samaa merkitsevinä asioina: kapitalismi, markkinatalous, vapaa kapitalismi ja markkinat.

Todellisuudessa kapitalismi ja markkinatalous ovat yhtä kaukana toisistaan kuin reaalikommunismi ja ruotsalainen sosialismi. Yhteistä niille on lakien suoma omistusoikeus ja hengen suoja, ei muuta.  Kun Venäjällä alkoi rosvokapitalismin aika kommunismin romahdettua, niin eräs aikakauslehti kirjoitti, että venäläisiä potkii nyt markkinatalous suureen ahdinkoon. Rosvokapitalismi on tilanne, jossa edes oma pää ja pääoma eivät ole lain suomassa turvassa, mutta voittomahdollisuudet ovat ainutkertaiset. Kapitalistille sen sijaa riittää, että ne ovat suojassa; muuta lainsäädäntöä kapitalisti ei tarvitse.

Jotta Adam Smithin kuvaama näkymätön käsi eli kysynnän ja tarjonnan laki voisi aidosti toimia, tarvitaan markkinatalousmekanismin olosuhteet. Seuraavaksi esitän tärkeimmät seikat, jotka markkinatalousyhteiskunnan on luotava lakeja säätämällä ja ylläpitämällä. Käsite ”lailla säännelty markkinatalous” on turha, koska markkinatalous on juuri sitä.

  1. Monopoli. Kapitalistin taivas on monopoli eli kilpailun eliminointi. Jos monopoli syntyy, se puretaan markkinataloudessa.
  2. Määräävää markkina-asemaa pitää pystyä myös valvomaan ja tarvittaessa eliminoimaan.
  3. Kartelli sopii kapitalistille kilpailun estämiseksi, jossa saman alan yritykset sopivat hinnoista. Siitä löytyy esimerkkejä Suomestakin.
  4. Dumppaus. Uuden paremman tuotteen markkinoille tulon voi estää dumppaamalla eli myymällä tuotetta alle tuotantokustannusten. Tehokas keino aloittavaa yritystä vastaan ja on markkinataloudessa kielletty.
  5. Tuoteturvallisuus. Markkinataloudessa lakisääteistä.
  6. Työturvallisuus. Markkinataloudessa lakisääteistä.
  7. Ympäristöturvallisuus. Markkinataloudessa lakisääteistä.

Markkinatalouden kantava aatteellinen pohja on vapaa kilpailu. Kilpailu pakottaa hyödykkeiden valmistajat jatkuvasti parantamaan tuotteiden ominaisuuksia, hintakilpailukykyä ja kehittämään uusia tuotteita ja palveluja eli toimitteita (deliverable). Markkinatalous on osoittanut talouden ylivoimaisesti parhaaksi filosofiaksi.

Kuisma ihmettelee useaan otteeseen, miksi markkinataloutta yritetään tunkea joka paikkaa valtion toimesta. Kyseessä on ilmiö, joka lähti Thatcherin politiikan johdosta syntyneestä brittien rautateiden yksityistämisestä. Ei tiettävästi ollut menestystarina. Siitä huolimatta sitä jatketaan myös Suomessa. Sitä myydään äänestäjille sillä varjolla, että ”markkinatalous on tehokkaampi tapa”. Todellisuudessa kyse ei ole markkinataloudesta, vaan käytännössä valtio on luomassa monopoliaseman yksityiselle yritykselle kuten sähkönsiirrossa. Voiko poliitikko olla näin tyhmä? Epäilen, että kyseessä on muutakin, koska edes poliitikko ei voi olla niin tyhmä. Yhteiskunnassa on toimintoja, joita kutsutaan infrastruktuuriksi ja joilla on luonnollinen monopoliasema. Jos yksityistäminen ei luo aitoa kilpailua, jossa on vähintään viisi toimijaa, niin kyse on tyhmyydestä.

Markkinataloudessa siis yhteiskunta pitää huolen siitä, että alaston kapitalismi, joka etsii ilman omaatuntoa vain parasta tuottoa pääomalle, on rajoitettu pyrkimyksissään. Nalle Wahroos edustaa avoimesti alastonta kapitalismia: ”Yrityksen tehtävä on tehdä voittoa”. Toimiakseen yrityksen tehtävä voittoa, mutta se ei voi olla yrityksen perusajatus. Puhdas kapitalismi vääristää kilpailun ja näkymätön käsi, joka ohjaa nykyisten tuotteiden ja palveluiden parantamiseen sekä uusien synnyttämiseen, lakkaa toimimasta.

Globalisaatio. Muutamat kapitalistit hyödyntävät eri maiden lainsäädäntöä globalisaation nimissä. Jotkut pitävät globalisaatiota markkinatalouden huipentumana, mutta edellä mainituista syistä en voi siihen yhtyä. Globalisaatio tarjoaa mahdollisuuden, että ei kilpailla samoilla säännöillä. Tänään oli Kauppalehdessä yllättävän kriittinen artikkeli tästä asiasta. Suora lainaus: Kiinan valtiokapitalismi suojelee ja subventoi surutta omia yrityksiä ja avainaloja, ei piittaa patenteista eikä tekijänoikeuksista, rakentaa häikäilemättä korkeita raja-aitoja ulkomaisille investoijille ja tuuppaa virheinvestointien aiheuttaman teräksen ylituotannon polkuhinnoilla maailmanmarkkinoille.”

Artikkelissa myönnetään, että Trump on oikealla asialla, mutta tietysti lehden mielestä väärin keinoin. Meidän poliitikot suhtautuvat globalisaatioon asenteella, että ”kun meillä nyt on tämä globalisaatio, niin siihen on vain sopeuduttava”. Globalisaatiossa on palattu alastomaan kapitalismiin eli härskein voittaa (useimmiten Kiina).

Kun käsitteet ovat epäselviä, niin keskustelu on melkein mahdotonta, koska keskustelijat puhuvat eri asioista. Sen vuoksi tarvitaan selvät termit ja käsitteet. Ne ovat yhteiskunnassamme hukassa, kuten tapaus Kuisma osoittaa.

Linkki Kauppalehden artikkeliin ”Sinisilmäisellä Kiina-intoilulla on ollut karut seuraukset”: https://www.kauppalehti.fi/uutiset/uutinen/WhADFr4V?ext=ltr&utm_source=K...


 [AO1]

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Annoin suosittelun tälle kirjoitukselle, koska minusta on tärkeää, että käsitteiden merkitys tehdään tunnetuksi. Ilman sitä ei ole mahdollista saavuttaa todellista ajatustenvaihtoa, vaan tuloksena on pelkkää ohipuhumista.

Erityisesti käsitteet kapitalismi, sosialismi, markkinatalous jne. ovat keskeisiä siinä yhteiskunnallisessa tilanteessa, jossa olemme.

Fasismi, natsismi, kapitalismi, sosialismi

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Saksan -kirjeenvaihtaja kirjoittaa Kiinasta täyttä roskaa. Naapurimaa Ranska olisi ollut parempi kohde. Ranskassa on huomattavasti enemmän valtionyrityksiä ja sen yritysten tuki ja subventointi on massiivista. Kiina sitoutui markkinatalouteen jo Jiang Zeminin johdolla kommunistipuolueen 15.:ssä puoluekokouksessa 12. - 19.9.1997. Ranska ei ole tuollaista sitoumusta antanut.

WTO:n edellyttämät lainmuutokset Kiina teki täysin aikataulussa. Kummallisia kirjoittavat nämä muualla asuvat kirjeenvaihtajat.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Kiinan sitoutumisella ei ole mitään merkitystä. Se on samanlaista sitoutumsita kuin Kiinan sitoutuminen hiilidioksidipäästöjen pienentämiseen: muut vähentäkööt, mutta me lisäämme toistaisesti päästöjä.

Kiinan globalisaatiota voidaan verrata myös vaikutuksiltaan samaan kuin siirtomaavalta aikanaan. Kiinan maaperä ja vesistöt ovat merkittävässä määrin pysyvästi saastuneet. Globalisaatio tekee suuren osan maasta nykymenolla asuinkelvottomaksi ruuantuotantoon. Uusi kansainvaellus?

Globalisaatio ympäristön turmelun nimissä on lyhytnäköistä.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

4. Tässä olen osaltani samaa mieltä. Kiinan merkitys globalisaatiossa on musertava. Mutta toisaalta, ennemmin tai myöhemmin myös Kiina tulee sen ymmärtämään, ennen kuin puree omaan nilkkaansa, -kuten länsimaiden kehityksessä on tapahtunut.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Asun Kiinassa. Kiina tulee puhdistamaan saastuneet alueensa aivan samoin kuin ns. länsi teki ja tekee, tosin Yhdysvallat hitaasti.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila Vastaus kommenttiin #7

Jussilalle. Sinulla ei taida olla mitään käsitystä saastuneen vesialueen ja maan hoitamisesta kuntoon. Vesijärveä Lahdessa on yritetty muutama vuosikymmen saada kuntoon, mutta tuloksia ei ole saatu. Maaperän kunnostaminen on käytännössä toivoton yritys edes pienessä mittakaavassa.

Maapallolla on muutama keinokastelelulla aikaansaatu suolainen maaperä. Tule olemaan näillä näkymin siinä tilassa ikuisesti.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #13

Sinulla eimistsään tapauksessa ole mitään käsitystä siitä,mitä Kiinassa tapahtuu. Turvaudut yhtä asiantuntemattomien toimittajien artikkeleihin kuin itse olet. Surkea on sitten myös tulos.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila Vastaus kommenttiin #16

Jussilalle kommenttin 16. Pitääkö kmmenteistasi vetää sellainen johtopäätös, että Kiina on markkinatalouden esimerkkimaa? Luulen, että olet siinä käsityksessäsi aika yksin, mutta mielipiteesi on sallittu.

Artikkelin aihe oli kapitalismin ja markkinatalouden erot. Oliko sinulla jotain kommenttia tähän itse asiaan, vai olivatko määritelmäni ihan hukassa? Mitkä ovat sinun määritelmäsi?

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #18

Olen huvittuneena seurannut "länsimaalaisten" asiantuntematonta kommentointia Kiinasta. Ns. mielellään asiantuntijoina esiintyvät kirjoittavat aikansa eläneiden stereotypioiden perusteella Kiinan "ulkopuolisina havainoijina". Kiitos jälleen kerran viihteestä.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Kommentti valtionyhtiöistä. Olen tullut joustavammaksi valtionyhtiöiden suhteen. Syynä on ennen kaikkea Suomen hallituksen valtionyhtiöiden "lahjoitukset" ulkomaisille yrityksille. Kysykääpä maanviljelijöiltä, miten lannoitteden hinnat ovat nousseet, kun Kemira myytiin. Valtionyhtiöt ovat ok, jos eivät saa mitään etuuksia muihin yrityksiin verrattuna.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

6. Niin jos jostakin luopuu, sen tilalle yleensä halutaan jotakin muuta. Muuten "kauppatase" ontuu.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Ismejä tulee, ismejä menee. Ihminen usein sokeutuu ismeille ja siksi on aikansa vanki. Oleellista on elämän perus-asioiden ymmärtäminen ja sopeutuminen muuttuviin olosuhteisiin. "Kenen työtä teet, sen leipää syöt". So simple it is!

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

En tiedä mihin kategoriaan laittaisin Ollilan määrittelyssä uusliberalismin. Olisi kai pisimmälle kehittynyttä markkinataloutta.

1. Vapaa kilpailu - ilman minkäänlaista säätelyä
2. Julkisen sektorin yksityistäminen A:sta Ö:hön
3. Vapaus ilman minkäänlaista vastuuta
4. Rikkaat saavat vapaasti rikastua ja köyhät köyhtyä
5. Yhteinen uskonto on mammonan palvonta, jossa keskipisteenä kultainen vasikka, jonka ympärillä rytmikäs tanssi jatkuu.
6. Kunnes kaatuu omaan mahdottomuuteensa

ps.Onko havaintoja näkymättömästä kädestä?

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

"ps.Onko havaintoja näkymättömästä kädestä?"

On. "Markkinoiden näkymätön käsi" tappaa vuosittain noin 10 miljoonaa ihmistä nälkään. Se tarkoittaa noin 25.000 ihmistä päivässä. Tämä kannattaa pitää mielessä mittatikkuna kun arvioi uutisissa päivittäin esitettäviä tapahtumia.

Nuo 10 miljoonaa ihmistä vuosittain tapetaan nälkään vain siksi, että heillä ei ole rahaa. Ruokaa on maailmassa yllin kyllin, mutta sitä ei jaeta tarpeen mukaan, vaan se myydään eniten tarjoavalle. Jos biodieselin valmistaja tarjoaa ruoasta korkeamman hinnan kuin avustusjärjestö, niin ruoka myydään biodieselin valmistajalle.

Nuo 10 miljoonaa vuosittaista kuolonuhria ovat siis kapitalismin uhreja, eivätkä minkään luonnonkatastrofin uhreja.

Jotkut puhuvat siitä, että kommunismi olisi tappanut noin 100 miljoonaa ihmistä historian aikana. Vaikka tuo lukema olisi totta, se olisi vain kalpea aavistus siitä uhrimäärästä, joka on laskettava kapitalismin kontolle.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Kejolle kommenttiin 11.

Näkymätöntä on vaikea havaita. Yleisesti voi todeta, että maissa, joissa ollaan kutakuinkin markkinatalouden olosuhteissa, taloudellinen tilanne on hyvä. Varmin tapa saada aikaan nälänhätä, on siirtyä kommunismiin. Siitä on vahva empiirinen näyttö.

Jos ruokaa käytetään biodielin tai muun polttoaineen valmistukseen, niin syynä on vihreän politiikan raskas virhe.

Jyrki Paldán

"ps.Onko havaintoja näkymättömästä kädestä?"

Eipä ole näkynyt. Adam Smithän ei tainnut käyttää "näkymätöntä kättä" kysynnän ja tarjonnan kontekstissa koskaan. Sen tekivät muut taloustieteilijät myöhemmin.

Sen sijaan hän käytti sitä selittäesään kuinka Englantilaiset pärjäävät kansainvälisessä kilpailussa ilman protektionismia, kapitalistien vetäessä kotiinpäin kotimaanrakkauden ansiosta sokean maksimaalisen voitontavoittelun sijaan, sekä selittäessään kuinka täysin överi taloudellinen epätasa-arvo ei ole mahdollista, koska nähdessään lamaannuttavan köyhyyden aiheuttamaa riipivää tuskaa, ihmisten empatia syöksyy apuun. Rikas kapitalisti ei voi vain katsoa sivusta kun köyhä kärsii, vaan auttaa.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Issakaiselle. Suoraan kysymykseen suora vastaus. Kohdat 1-3 ovat markkinatalouden vastaisia. Kohta 4 on laaja poliittinen kysymys, joten en lähde tässä yhteydessä siihen vastaamaan laajasti. Tähän liittyy mm. se, että rahalla tienattua rahaa verotetaan kevyemmin kuin oikealla työllä tienattua rahaa ja se on väärin. Olen mahdollisimman yksinkertaisen verotuksen kannalla eli tasaveroprosentti kaikille tienesteille. Tuottojen siirto rahaparatiiseihin on estettävissä, mutta ei ole poliittista halua.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Uusliberalismista ei tunnu olevan mitään muuta yleisesti hyväksyttyä määritelmää, kuin että kyse on jostain "saatanallisesta" järjestelmästä. Muistan kun muutama vuosi sitten Heikki Patomäkeä haastateltiin aiheesta. Pitkän (varmaan puolen tunnin) ohjelman lopulla toimittaja alkoi hieman hermostua Patomäen kuvailuihin uusliberalismin kiroista ja tivasi "sano nyt Heikki, mitä se uusliberalismi oikein on".
Patomäki aloitti vastauksen jotenkin seuraavasti "se on sitä kun esimerkiksi ...." Tiedettä esimerkkien avulla

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Arvostamani Noam Chomsky määritteli uusliberalismin aika hyvin ja sanoi tämän olevan jatkoa Reaganin ja Thatcherin politiikalle. Yksityistämistä, verovapauksia, ym. varmaan löytyy Chomskyn tallenteista.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Kirjoituksessani on Jyrki Paldanin haamukommentti, jota ei voikaan kommentoida. Hän väittää, että Adam Smith ei koskaan käyttänyt ilmaisua "näkymätön käsi" kuvaamaan markkinavoimien tapaa johtaa optimaaliseen tulokseen kaikkien kannalta. Hän on ilmeisesti oikeassa, että Adam Smith käytti ilmaisua hieman eri yhteyksissä ja ekonomistit myöhemmin kytkivät tämän ilmauksen myös markkinavoimien kuvaukseen. Otan siis hieman pois kunniaa Smithiltä, mutta sanonta on erinomaisen hyvä kuvaamaan markkinavoimien toimintaa, joka johtaa yhteiseen hyvään.

Suomalaisessa julkisessa mediassa tätä sanontaa on käytetty kuvaamaan sitä, että sijoitusraha hakeutuu aina sinne, mistä saa parhaan tuoton tai että raha ratkaisee kaiken.

Nokia pursusi menestysvuosinaan rahaa, niin että se ei tiennyt mihin sitä laittaisi. (Ei laittanut innovatiiviseen tuotekehitykseen kuitenkaan). Tämän selityksen mukaan, että raha ratkaisee kaiken, Nokian menestyksen olisi pitänyt olla ikuinen. Mutta ei ollut. Oikeat markkinavoimat ratkaisivat. Markkinoille tuli tuotteita, jotka miellyttivät kuluttajia enemmän ja kaikkine rahoineen Nokia ei pärjännyt. Näkymätön käsi kaatoi Nokian kännykkäbusineksen.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset