aveollila1 Aika on totuuden puolella

Peruskoulussa ei ole osaamisvaatimuksia – Opetushallitus HERÄÄÄTYS

 Valveutuneille kansalaisille on ollut selvää jo parikymmentä vuotta, että peruskoulun päästötodistuksen saa jokainen, joka vaivautuu käymään tunneilla. On ollut myös kauan tiedossa, että peruskoulun todistusten arvostelussa on valtavat erot: hyvän koulun arvosana 7 voi vastata heikon koulun arvosanaa 9. Vähitellen osa meistä kansalaisista on ruvennut ymmärtämään, että koulupudokkaat ovat joutuneet kyseiseen tilaan jo peruskoulussa – ei sen jälkeen. Kun lukeminen, kirjoitustaito ja matematiikan perustaidot ovat olemattomat, niin tie ammattiin opiskeluun on tukossa. Opetushallituksen virkamiehet (ja opetusministerit) eivät lukeudu näihin valveutuneisiin ihmisiin. Opetushallituksen norsunluutornissa nukutaan Pisa-unta ja suunnitellaan seuraavaa osaamisloikkaa ilmiöoppimisen avulla, vai miten se menee. Kehotan, että Opetushallitus laittaa jalat maahan ja tunnustaa tosiasiat ja tekee niiden perusteella jotain.

Jotain on jo tapahtunut, kun opetusneuvos Pirjo Koivula ilmoitti opettaja Minna Markkulan mielipidekirjoitukseen, että armovitoset ovat virkavirheitä. Tässä siis Opetushallituksen analyysi ja korjaustoimenpiteet: ei saa tehdä virkavirheitä! Helppoa kuin heinänteko.

Ongelmista on kiva meuhkata, mutta tarvitaan korjaustoimenpiteitä, jotka pureutuvat ongelman perussyihin. Tässä ehdotukset:

Peruskoulun päättötodistuksen arvosanat

Järjestetään kansallinen päättökoe peruskoulun tärkeimpiin aineisiin ylioppilaskirjoituksen tapaan. Koe arvostellaan kouluissa ja sen oikeellisuutta valvotaan pistokokein. Koulujen lopputodistuksen arvosanat kalibroidaan kokeiden tulosten perusteella oikeaan tasoon. Loppukokeisiin voi osallistua myös koulunsa päättäneet, jotka haluavat saada kunnon arvosanat vaikkapa viisi vuotta myöhemmin.

Koulupudokkaat

Yläasteella otetaan käyttöön kolmen tason kurssit, joihin päästää tai joudutaan osaamistason mukaan. Alimmalla tasolla jauhetaan kolme vuotta kirjoittamista, lukemista ja perusmatematiikkaa niin kauan, että ne opitaan, jos oppilaalla on niiden oppimisedellytykset. On myös mahdollista saada ehdot ja jäädä luokalle vanhaan hyvään malliin.

Loppuanalyysi

Mitä tämä maksaa? Rahoitusmielessä kustannukset ovat marginaaliset hallituksen budjetissa, mutta tulokset ovat merkittäviä. Mikä tässä ”maksaa” eli mikä on ideologinen tai poliittinen syy, miksi tätä ei voisi tehdä? Käsitykseni mukaan poliittinen vasemmisto pitää peruskoulua ja tasokurssien poistoa suurena tasa-arvoa lisäävänä saavutuksenaan. Olen tasokursseista eri mieltä ja tämän päivän tilanne kertoo karua kieltään nuorten syrjäytymisestä, johon perussyy löytyy peruskoulun toiminnasta.

Kokonaan oma lukunsa on sitten yläasteen koulunkäynnin tilanne. Opettajilta on viety kaikki valta pitää yllä jotenkin säädyllistä opetusympäristöä. Oppilaat haistattelevat, kiroilevat, huorittelevat, homottelevat ja väkivallan uhka leijuu opettajien yllä. Ketä nykytilanne palvelee? Kuka haluaa yläasteen opettajaksi?

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (29 kommenttia)

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Tasokurssien ongelma on siinä, että ne luovat opintielle polkuriippuvuuksia. Kun olet kerran joutunut sinne perusteita tankkaavien joukkoon, olet tilanteessa joissa muiden tasojen etumatka kasvaa koko ajan. Sieltä ei ole käytännössä juurikaan mahdollisuuksia ponnistaa ylöspäin.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala

Eikös tilanne ole sama tai jopa pahempi nyt?
Jos putoat kelkasta, ei ole mitään helpompaa tietä mitä edetä, putoat vain pois.
Vastaavasti nyt lahjakkaat turhautuvat, kun hitaammat jarruttavat.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Ei ole, koska nyt on tasavertaisempi mahdollisuus ottaa toiset kiinni. Varsin pieni joukko koululaisista on sellaisia, joille peruskoulun oppimäärän sisältö menee täysin yli hilseen. Heille toki tuollainen tasokurssijärjestelmä mahdollistaisi sen, että edes jotain jäisi päähän.

Huomattavasti isompi porukka on sitten niitä, joille teini-ikä tekee joksikin aikaa tepposet, kun kaikki muu kiinnostaa enemmän kuin opiskelu. Suurin osa ehtii kuitenkin seestyä ja parantaa ysiluokan loppuun mennessä. Alemman tason kurssilta olisi heille pidempi matka kurottavaksi kuin nykyisin.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala Vastaus kommenttiin #4

"koska nyt on tasavertaisempi mahdollisuus ottaa toiset kiinni."

Mutta kustannus on se, että hyvät turhautuvat ja koko porukan osaamisen keskiarvo laskee.

"Alemman tason kurssilta olisi heille pidempi matka kurottavaksi kuin nykyisin."

Ihan sama matkahan se on, kun yhtä paljon asioita on opittavana.

1) Kaikki samalla kurssilla oppimassa on tarjolla 20 asiaa opittavaksi. Jos joku ei opi 10 niistä vaan "tippuu", hänelle jää 10 asiaa opittavaksi. Hän on poistippunut hylkiö.

2) Tasokurssilla A on 25 asiaa ja alemmalla kurssilla B vain 10 asiaa. Alemman tason läpi käyvä oppii siis saman kuin kohdan 1. tippuja. Mutta hän pääsee läpi ja voi jatkaa matkaa! Hän voi ottaa muut kiinni.

Vaihtoehdossa 2 jengi A oppii enemmän asioita kuin mallissa 1. Ja kokonaisuutena keskimäärin opitaan enemmän asioita mallissa 2 kuin mallissa 1. Ja vähemmän oppinut ei ole tippuja vaan hänkin valmistuu.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #5

Jep, toki noin, mikäli oppiminen on sarja toisistaan riippumattomia tapahtumia. Harvemmin niin kuitenkaan on, vaan kysymys on kumulatiivisesta prosessista.

Millaiset jatkokoulutus- ja työmahdollisuudet kuvittelet olevan niillä, jotka ovat suorittaneet sen alimman tason opinnot keskeisissä aineissa? Jospa nimetään ne jo valmiiksi vaikka "yliopistotasoksi", "amistasoksi" ja "tulevat sosiaalipummit -tasoksi"?

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala Vastaus kommenttiin #6

"Millaiset jatkokoulutus- ja työmahdollisuudet kuvittelet olevan niillä, jotka ovat suorittaneet sen alimman tason opinnot keskeisissä aineissa?"

Melkein yhtä hyvät kuin muillakin. Mutta jos heidän kyvyt ei yltäneet ylemmälle tasolle, miksi heillä pitäisi olla samat mahdollisuudet jatkoon? Suomi tarvitsee erilaisia osaajia. Ei kaikista voi tulla lääkäreitä, eikä tulekaan, vaikka "mahdollisuudet" olisi.

Alemman tason kurssin käynyt voi innostua täydentämään oppejaan ja nousta yliopistoon. Työläämpää se voi olla, mutta hänellähän onkin enemmän opittavaa jäänyt rästiin. Mutta helpompaa se kiinniottaminen on, kun on oppinut kaikesta vähän. Huonompi on nykyjärjestelmän tippujan tilanne, kun häneltä puuttuu puolesta asioista kaikki tieto ja toisesta puolestakin vain hatara osaaminen. Hän ei saa muita enää kiinni.

Urheilussakin käytetään tasoryhmiä, koska siten kaikkien mielenkiinto jaksaa pysyä paremmin yllä. Paremmat nousee huipulle ja huonommat tippuu "tasolleen".

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #7

Jep, ja urheilussakin se tasoryhmiin jako on ihan yhtä typerää, koska se samalla tavalla tekee käytännössä lopullisia karsintoja liian aikaisin ja väärin perustein. Siinä tosin ratkeaa vain se, pääseekö joku divarikiekkoilijaksi vai ei, ei loppuelämän koulutus- ja työelämäputki.

Vai meinaatko että kun alkuvuodesta syntynyt ja päälle varhaiskypsä Iivo-Jooseppi on 6-vuotiaiden nappulaliigassa kova luu, niin se tarkoittaa että hän on sitä myös aikuisena?

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila Vastaus kommenttiin #6

Se jakaantuminen eri koulutustasoille jatko-opiskelussa tulee eteen joka tapauksessa. Peruskoulun pitäminen yhdellä tasolla tuo suuria ongelmia oppimistason molempiin päihin.

Eniten ongelmia tulee tietysti oppimistason alapäähän. Siellä huonosti matematiikassa tai kielissä pärjäävä saa tuntea ihan konkreettisesti, että hän ei ole yhteiskuntakelpoinen, koska hän ei selviä edes peruskoulun oppimäärästä. Siitä alkoi syrjäytyminen. Onko muuta maata, jossa kaikkien pitää oppia kahta kieltä - ainakin muodollisesti?

Kaikki oppivat vieraita kieliä, jos tehdään oikein eli aloitetaan jo viisivuotiaana luonnonmenetelmällä, koska sillä tavalla alle 12-vuotias oppii kielen. Nyt kielten opiskelu tehdään aivan nurinkurisesti. Kielen oppimisessa ei ole kysymys älykkyydestä.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #13

"Siellä huonosti matematiikassa tai kielissä pärjäävä saa tuntea ihan konkreettisesti, että hän ei ole yhteiskuntakelpoinen, koska hän ei selviä edes peruskoulun oppimäärästä."

Juu, yhteiskuntakelpoisempi hänestä tulee varmasti, kun riittävän nuorena erottaa hänet muiden samanlaiseksi luokiteltujen kanssa omaan tampioiden ryhmään, josta voi sitten hyvällä tuurilla jatkaa koneen jatkeeksi jonnekin.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila Vastaus kommenttiin #4

Olen kuunnellut peruskouun opettajaa, joka sanoi, että noin 25 % putoaa kelkasta ja toiset 25 % voisi edetä paljon nopeammin. Tuo 25 % kelkasta pudonneita vastaa aika tarkkaan sitä määrää, joka ei jatka ammattiopintoihin. Kyse ei ole "varsin pienestä joukosta". Jos kyse oloisi pienestä joukosta, niin ongelmaa ei olisi.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala Vastaus kommenttiin #10

"toiset 25 % voisi edetä paljon nopeammin"

Ja juuri tämä käy lopulta kalliiksi. Jopa 25 % voisi olla parempia kuin nyt ovat.

Käyttäjän Luakso kuva
Anton Laakso

Mutta taas toisaalta nämä kelkasta putoajat tai vastaavasti nämä turhautuvat lahjakkaat ovat hyvin pieni osa peruskoululaisista. Heidän tukemisekseen on jo omat järjestelmät, joissa tietysti on varmasti kehitettävää. Ei näiden ääripäiden takia ehkä kannata ruveta lokeroimaan kaikkia sen mukaan, miten he suhteellisen lyhyen ajanjakson aikana ovat menestyneet. Solakiven esittämä huoli on varmasti ihan aiheellinen.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala Vastaus kommenttiin #8

"Ei näiden ääripäiden takia ehkä kannata ruveta lokeroimaan kaikkia"

Lokeroimme heitä jo nyt antamalla erilaisia arvosanoja. Ei ne arvosanoja 5-6 saaneet mene lukioon ja siitä yliopistoon nytkään. Ei eri kurssin käyminen siitä paljoa eroa. Mutta jopa 25 % nuorista voisi olla parempia osaajia. Se on paljon.

Käyttäjän Luakso kuva
Anton Laakso Vastaus kommenttiin #12

Tottahan sekin tietysti on, mutta nuo arvosanat eivät ole kuitenkaan niin vahvoja leimoja kuin oppilaiden jakaminen eri ryhmiin/kursseille.

Onko tämä hyvien oppilaiden turhautuminen tai "rajoittaminen" oikeasti edes mikään ongelma varsinkaan peruskoulussa? Jotenkin voisin kuvitella, että hyvät oppilaat saavat itseluottamusta ja motivaatiota jos menestyvät koulussa paremmin ympärillä oleviin nähden. Tämä taas tapetaan sitten heti kun ympärillä alkaakin olla pelkästään yhtä hyviä tai parempia. Varmaan aika moni yliopiston opintoja käyneet tietävät mistä puhun. Vastaavasti taas tämä huonommin menestyvä porukka vertaisi todennäköisesti itseään niihin parempiin ryhmiin ja tuntisi itsensä huonommaksi. Itseluottamus ja motivaatio voi taas olla oppimisen ja tulevaisuuden kannalta huomattavasti tärkeämpi asia kuin älytön pänttääminen ja suorittaminen. Suorittamisella on iso rooli esimerkiksi Jenkeissä ja Kiinassa, mutta eivät nämä menestyjät silti ole esim. tutkimustyössä yhtään sen parempia kuin me suomalaiset, jotka olemme menestyneet peruskoulussa keskinkertaisesti. Tämä kaikki tosin on vain minun henkilökohtainen tuntemus asiasta ja voin olla väärässäkin.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila Vastaus kommenttiin #15

Kyllä ne esimerkiksi matematiikassa huonosti pärjäävät tietävät sen aivan varmasti, että heillä ei ole kyseiseen aineeseen taipumuksia. Niille oppilaille, jotka eivät ole hyviä teoreettisissa aineissa, pitää antaa sijaa käden taidoille, jotta hekin saavat onnistumisen tuntemuksia. Tosiasia on, että noin puolet ikäluokasta hakeutuu lukioon ja sitä kautta korkeampaan opetukseeen. Nyt aikuiset ihmiset pettävät itseään kuvittelemalla, että kun kaikki viedään peruskoulun läpi, niin sitten kaikilla on tie auki lukioon ja yliopistoon. Itseäänpettävä on suurin petturi.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #23

Niin, omaan tuttavapiiriin kuuluu mm. henkilö, joka yläasteella sai sellaisia matematiikan numeroita, ettei hänellä sen perusteella ollut taipumuksia kyseiseen aineeseen.

Jännästi kuitenkin suoritti lukion pitkän matematiikan hyvin arvosanoin, lähti opiskelemaan ja väitteli tohtoriksi teiltä sieltä Aalto-yliopistosta (tai sen edeltäjästä).

Toki se voi olla myös indikaattori siitä, että teidän aineksenne olisi sellaista enemmän käden taitoihin taipuvaista...

Käyttäjän IrmaAsikainen kuva
Irma Asikainen

Olen monesti kysynyt, että miksi näitä haluttomia, lahjattomia ja innottomia oppilaita pitää kuljettaa mukana jarruttamassa lahjakkaiden ja koulutyöstä kiinnostuneiden etenemismahdollisuuksia?
On järjen vastaista, että näiden "älyköiden" pitää kärsiä siitä, että joku, mahdollisesti muulla tavalla lahjakas lapsi, ei ymmärrä esim. matematiikasta höykäsen pöläystä, eikä hän varmasti koskaan hakeudu alalle, jossa matemaatiikka näyttelisi merkittävää osaa, mutta hänen pitää vaan kitkuttaa mukana ja estäämuiden nopeampi eteneminen.
Ihan yhtä järjenvastaista on vetää jossain taideaineissa mukana sellaista oppilasta, joka on täysin tumpelo sillä sektorilla.Tiedän omasta kokemuksesta, miten hemmetin turhauttavaa on roikkua jossain musiikkitunnilla korvat punaisena, kun ei ole minkään valtakunnan musikaalisia lahjoja tai yhtä lailla piirtäminen ja kaikki käsillä tekeminen voi olla joillekin oppilaista täyttä kidutusta.
Miksi ei jokaiselle voi antaa kykyjensä ja mieltymystensä mukaista opetusta. Jokin perustaso kaikille ja sen jälkeen eriytetään porukka. Luulisi sen olevan opettajillekin mielekkäämpää, kun ei tarvitse niitä tumpeloita vetää mukana häiritsemässä.
En millän jaksa uskoa, että koulumaailmasta ei löydy sen vertaa suunnittelulahjoja, että tällainen saataisi toteutettua.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala

"hemmetin turhauttavaa on roikkua jossain musiikkitunnilla korvat punaisena, kun ei ole minkään valtakunnan musikaalisia lahjoja"

Juuri näin! En osaa laulaa, en soittaa, en osaa edes kävellä tahdissa. Silti piti mukana roikkua..

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Samalla pitäisi poistaa käytöstä kaikki ideologiset oppikirjat. Ilmastonmuutos ym. Politiikka pakkosyötetään lapsille, tämä lasten manipulointi vihreään uskoon opettajan ja oppikirjojen agitaation perusteella ei ole hyväksyttävää.

Peruskoulun tarkoitus pitää tarkistaa ja oppikirjojen poliittinen ja tarkoitushakuisesti mielipiteitä muokkaavat asiat pitää poistaa.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Todellako tarkoitat että ilmastonmuutosta ei mielestäsi pitäisi opettaa peruskoulussa? Jonka pitäisi olla yleissivistävä koulu?

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Jos me " luokkakantaiset" , harhaan johdetut idiootit, olisimme saaneet tahtomme läpi 70-luvulla, olisi koulusta tullut kovasti erilainen " yleissivistävä" oppilaitos.

https://yle.fi/uutiset/3-8852894

Jokaisella ajalla tuntuu olevan aina oma kohelluskomponenttinsa, jota sitten vanhemmiten- viisastuneena- naureskellaan häveliäästi.

Siis opettakaamme mukulat lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan kunnolla: siinä lienee -kun tämänpäivän tuloksia katselee- ihan tarpeeksi urakkaa.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Ilmaston vaihtelu on normaalia, peruskoulu käydään perustaitojen ja tietojen saamisen takia. Poliittinen agitaatio, propaganda jonkun poliittisen päämäärän saavuttamiseksi ei kuulu koululaitoksen hommiin.

Täysikäinen ihminen saa Suomessa uskoa mihin tahansa, mutta peruskoulussa ei aivopesu ole hyväksyttävä.

Puhdas energia ja likainen energia kuuluvat politiikkaan. Ei tosiasioita saa lapsille esittää/vesittää poliittisen mielipiteen pohjalta.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #21

Ilmaston luontainen vaihtelu on yksi asia, ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on toinen. Tällaisten perusasioiden ymmärrys pitäisi todella opettaa jo peruskoulussa.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro Vastaus kommenttiin #22

Mitä tarkoitat, "ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos", ei politiikkaa pidä lapsille tuputtaa.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #24

Se kuuluukin luonnontieteisiin.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro Vastaus kommenttiin #25

"Se kuuluukin luonnontieteisiin" on sinun oma mielipide.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Opetuksen tason romahtamiseen käy oivana esimerkkinä nämä 50-60-luvulla -ilman laskimia- tehdyt matematiikan tehtävät.

https://matematiikkalehtisolmu.fi/2005/2/teht1950.pdf

Tarjoappa näitä aikoinaan 11-kesäisten tehtäviä lyhyen matematiikan normiabille, niin hämmästyt,kertoo nimimerkki " kokemusta on".

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Tiukin paikka lienee luetun ymmärtäminen.

Käyttäjän MikaVenlinen kuva
Mika Venäläinen

Tasokursseihin palaaminen ei taida enää olla mahdollista (vaikka itse en niitä huonona pidäkään).

Siksi kuntien olisikin satsattava enemmän koulunkäyntiavustajiin ja tukiopetukseen (millä nimellä se nyt sitten nykyään tunnetaankin). Sivistystoimihan tulee SOTEn jälkeen olemaan kunnille jääviä tehtäviä, joten tässä vaiheessa niihin olisi mahdollisuus panostaa. Hyvin organisoitu peruskoulu on jatkossa kunnan elinvoimatekijä ja kilpailuvaltti.

Toinen tapa on entisestään laajentaa mahdollisuutta erilaisiin urapolkuihin. Levyseppä-hitsaajan koulutuksen saaneen mahdollisuuteen jatkaa insinööriopintoihin, kun koulu alkaa taas "vanhempana" kiinnostaa enemmän kuin tytöt/pojat. YLEllä oli eilen loistava uutispätkä, jossa kaveri suoritti peruskoulua kolme päivää viikossa koulussa ja kaksi töissä. Arvosanat olivat nousseet huikeasti, esim. matematiikka taisi olla kiitettävällä tasolla.

Etsivä nuorisotyö on ratkaisevassa osassa syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kelkassapysymisessä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset