aveollila1 Aika on totuuden puolella

Kasvihuoneilmiön suuruus – hiilidioksidin ja pilvien osuus

  • Kuva 1. Maapallon energiatase
    Kuva 1. Maapallon energiatase
  • Kuva 2. Kasvihuonekaasujen pitoisuudet
    Kuva 2. Kasvihuonekaasujen pitoisuudet
  • Kuva 3. Fotonin absorptio kasvihuonekaasuun
    Kuva 3. Fotonin absorptio kasvihuonekaasuun
  • Kuva 4. Vesi- ja hiilidioksidimolekyylin mekaaniset värähtelymoodit.
    Kuva 4. Vesi- ja hiilidioksidimolekyylin mekaaniset värähtelymoodit.
  • Kuva 5. Kasvihuonekaasujen absorptiopinta-alat
    Kuva 5. Kasvihuonekaasujen absorptiopinta-alat
  • Kuva 6.Kasvihuoneilmiön suuruus korkeuden mukaan.
    Kuva 6.Kasvihuoneilmiön suuruus korkeuden mukaan.

 Nykyisessä ilmaston lämpenemisessä, jota kutsutaan myös nimellä ilmastonmuutos, oleellisessa osassa on kasvihuoneilmiö. IPCC, joka valitsee ilmastonmuutostutkimuksista mielestään oikeat tutkimukset, on tullut siihen tulokseen, että kasvihuoneilmiön kasvu kasvihuonekaasujen (lähinnä hiilidioksidi) määrän kasvusta johtuen on pääsyy ilmastonmuutokseen eli 98 % lämpötilan noususta johtuu ihmisestä. Kasvihuoneilmiöstä löytyy yleistä tietoa, mutta yksityiskohtaista tietoa ei ole yleisesti saatavilla, joista selviää eri tekijöiden osuus. Tämä blogi on niille, jotka haluavat oikeasti tietää, mistä kasvihuoneilmiössä on kysymys ja mikä on eri kasvihuonekaasujen sekä pilvien osuus. Tiedot perustuvat tieteellisiin tutkimuksiin eivätkä ole vain allekirjoittaneet mielipiteitä.

Kasvihuoneilmiö on elämän edellytys maapallolle

Kasvihuoneilmiön suuruudeksi lasketaan 33-34 Celsius-astetta. Maapallon saama nettoenergia on sama kuin siitä poistuva eli 238 W/m2. Maapallon saamasta energiasta tulee auringosta 99,97 prosenttia. Kasvihuoneilmiö syntyy siitä tosiasiasta, että avaruuteen menevä säteilymäärä 238 W/m2 vastaa pintalämpötilaa -19 C. Kun maapallon keskimääräinen lämpötila on kuitenkin n. 15 C, niin kasvihuoneilmiön suuruus on 34 astetta. Ilman kasvihuoneilmiötä tämä maapallomme olisi jää- ja lumipallo.

Kuvassa 1 on esitetty maapallon energiatase. Pintalämpötilassa 15 C maapallon pinta emittoi infrapunasäteilyä 396 wattia neliömetrille (W/m2), joka voidaan todeta mittaamalla ja teoreettisesti laskemalla. Koska avaruuteen poistuu vain 238 W/m2, niin erotus 396-238 = 158 W/m2 muuttuu lämmöksi ilmakehässä. Energia ei voi kadota mihinkään, mutta se voi muuttaa muotoaan. Tämä säteilyenergian muuttuminen ilmakehän lämpötilaa nostavaksi ilmiöksi on kasvihuoneilmiön ydin.

Kuvasta 1 selviää myös kasvihuoneilmiön suuruus. Auringosta suoraan maanpinnalle tulee energiaa 167 W/m2 ja ilmakehään absorboituu 71 W/m2, ja kasvihuoneilmiön johdosta ilmakehästä tulee infrapunasäteilyä 345 W/m2.  Suhde kasvihuoneilmiö/aurinko = 345/238 = 1,4. Voi kuulostaa erikoiselta ja kysymys herää, että mistä se kasvihuoneilmiön energia on kotoisin, kun sitä ei synny tyhjästä. Kyllä sekin on kotoisin auringosta, koska ilman aurinkoa ei olisi koko ilmiötä.

Kasvihuoneilmiön fysikaalinen peruste

Kasvihuoneilmiön aiheuttaa kasvihuonekaasut, jotka ovat vesi (H2O), hiilidioksidi (CO2), otsoni (O3), metaani (CH4) ja typpioksiduuli (N2O). Kuvan 2 mukaisesti vesimolekyylien määrä alle 2 km:n korkeudessa on n. 35 kertaa enemmän kuin hiilidioksidimolekyylejä.

Maan pinnan emittoima infrapunasäteily koostuu fotoneista, joilla on maapallon pintalämpötilan (Max Planckin yhtälö) mukaisesti aallonpituusjakautuma 3 – 120 mikrometriä. Kun fotoni törmää happi- tai typpimolekyylin, se muuttaa vain suuntaansa. Jos fotoni törmää kasvihuonekaasumolekyylin, se voi absorboitua, jos sen taajuus (aallonpituus) vastaa kyseisen molekyylin absorptiotaajuutta, kuva 3. Absorboituessaan fotoni muuttuu kyseisen molekyylin sisäiseksi liike-energiaksi ja välittömästi molekyyli emittoi uuden fotonin, jolla on alempi taajuus eli vähemmän energiaa, kuva 4. Kasvihuonemolekyylit törmäilevät happi- ja typpimolekyyleihin ja näin koko ilmakehän lämpötila kasvaa.

Kasvihuonekaasujen osuus kasvihuoneilmiössä

Nyt päästään siihen ydinkysymykseen, että mikä on eri kasvihuonekaasujen osuus kasvihuoneilmiössä. Tämän asian ratkaisemiseen löytyy vain yksi menetelmä ja sitä kutsutaan spektrianalyysiksi. Olen käyttänyt Internetin kautta sovellusta Spectral Calculator. Se pystyy laskemaan kokonaisabsorption halutuissa ilmakehän lämpötila ja paineolosuhteissa ja vielä ottamaan huomioon eri kasvihuonekaasujen pitoisuudet sekä niiden absorptio-ominaisuudet. Koko sovellus perustuu molekyylifysiikan huippuosaamiseen, jossa pystytään laskemaan kunkin kasvihuonekaasun absorptio säteilyn aallonpituuden miljoonasosan tarkkuudella. Nämä laskentakaavat on tarkistettu kullekin kasvihuonekaasulle laboratorio-olosuhteissa ja hiilidioksidi on tarkistettu myös ilmakehän olosuhteissa Atacaman autiomaassa, jossa veden osuus on mahdollisimman pieni. Hiilidioksidin osalta virhe on pystytty tarkistaamaan alle 1 %. Nämä kasvihuonekaasujen ominaisuudet on listattu HITRAN-tietokantaan, jota ylläpitää Harvardin yliopisto.

Sovelluksen tärkeimmät ominaisuudet ovat, että sen avulla pystyy laskemaan sekä lyhytaaltoisen (auringon valo) että pitkäaaltoisen (maanpinnan emittoima infrapunasäteily) absorption ja läpimenevän säteilyn voimakkuuden. Laskennassa voi varioida maanpinnan lämpötilaa, ilmakehän lämpötilaprofiilia ja koostumusta sekä ilmakehän korkeuden vaikutusta. Sovelluksen avulla voidaan laskea, miten kasvihuonekaasujen pitoisuudet vaikuttavat ja mikä on kasvihuoneilmiön kasvun (esimerkiksi hiilidioksidin kasvun johdosta) vaikutus maanpinnan lämpötilaan. Tämä viimeksi mainittu laskenta ei ole ihan yksinkertainen laskutoimitus, vaan se vaatii useita laskentoja.

Kuvassa 4 on esitetty kasvihuonekaasujen vaikutus infrapunasäteilyn absorptioon ilmakehässä. X-akseli on säteilyn aallonpituus, joka loppuu kuvassa 25 mikrometriin sen vuoksi, että siitä eteenpäin vesi absorboi täydellisesti infrapunasäteilyn. Selvennöksenä totean, että täydellinen absorptio ei tarkoita sitä, avaruuteen ei menisi lainkaan säteilyä, jonka aallonpituus on yli 25 mikrometriä. Fysikaalinen tosiasia on, että pilvinen taivas absorboi kaiken sen energian, joka on absorption kautta saatavissa koko aallonpituusalueella. Tämä käy ilmi avaruuteen menevän kokonaissäteilyn määrässä, joka on: pilvetön taivas 266 W/m2, pilvinen taivas 223 W/m2 ja keskimääräinen taivas (pilvisyys 66 %) 238 W/m2. Pilvetön ja pilvinen taivas on laskemalla saatuja arvoja, koska koko maapallo ei ole koskaan täysin pilvetön tai pilvinen.

Kuvasta 5 näkyy kunkin kasvihuonekaasun vaikutus, kun se on ainut kasvihuonekaasu ilmakehässä ja violetti käyrä kuvaa kaikkien kasvihuonekaasujen yhteisvaikutusta. Punaisen käyrän rajoittama pinta-ala kuvaa sitä energiaa, joka on käytettävissä eli maapallon pinnan säteilemä energiamäärä. Kunkin kasvihuonekaasun lämpötilavaikutus on sama kuin sen käyrän rajoittama pinta-ala X-akselia vasten. Esimerkiksi hiilidioksidi absorboi pääsääntöisesti aallonpituusalueella 12-19 mikrometriä. Veden erikoisuus on se, että se absorboi koko aallonpituusalueella. Tutkijoille oli pitkään ongelma, mitä tapahtuu, kun absorptioaallonpituudet menevät päällekkäin. Fotonit törmäävät vesimolekyyleihin alle 2 km:n korkeudessa 35 kertaa useammin kuin hiilidioksidimolekyyleihin, mutta hiilidioksidimolekyylin absorptio on paljon voimakkaampi sen aallonpituusalueella. Kuvassa on tummennettu se absorptioalueen lisäys, kun ilmakehään lisätään hiilidioksidia pitoisuudella 379 ppm, jossa on ennestään ilmakehän sisältämä määrä vesihöyryä.

Kuvasta näkyy myös, miksi metaanin ja typpioksiduulin vaikutus on erittäin pieni: ne jäävät täysin veden absorptiopiikin alle. Kun julkisuudessa usein kerrotaan, että metaani on 25 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi, niin sen voi unohtaa. Kun vertaa violettia kokonaisabsorptiokäyrää veden absorptiokäyrään, niin saa tarkan kuvan siitä, mikä on muiden kasvihuonekaasujen lopullinen vaikutus. Veden dominoiva osuus näkyy myös otsonin kohdalla. Kun kaikki muut kasvihuonekaasut absorboivat troposfäärissä, niin otsonin absorptio tapahtuu pääosin stratosfäärissä, jossa vettä on erittäin vähän, mutta otsonia on lähes sata kertaa enemmän kuin troposfäärissä.

Olen analysoinut kasvihuoneilmiötä tutkimuksessa nimeltä ”Warming Effect Reanalysis of Greenhouse Gases and Clouds”. Olen julkaissut tästä asiasta aikaisemmin tuloksia, mutta lisäsin analyysiin pilvisyyden vaikutuksesta.  Taulukossa on yhteenveto eri tutkimuksista, joissa on käsitelty kaikkien kasvihuonekaasujen vaikutusta. Kannattaa lisäksi mainita Miskolczi ja Mlynczak, jotka ovat saaneet CO2:n osuudeksi 9 % oikealla keskimääräisellä ilmakehällä.

Kaasu/pilvet    Michell              K&T: US 76   Ollila: US76          S et al.                Ollila

H2O                    65                        60 (38)               63                        50                          80,7

CO2                     32                        26                      27                        19                          12,7

O3                       1                           8                             7                        Muut 7                 4,4

CH4 & N2O      2                           6                             3                                                    1,2

Pilvet                                               (39)                                                  25                          1,0

 

Michell ei ole määritellyt ilmakehää, joilla laskennat on tehty, joten tutkimustuloksia ei voi ottaa huomioon. K&T tarkoittaa tutkijoita Kiehl & Trenberth (erittäin arvostettuja alan tutkijoita), jotka ovat käyttäneet modifioitua väärää ilmakehää eli US Standard Atmosphere 76 (lyhennetty yleisesti US 76). Heidän käyttämässään ilmakehämallissa on vain 50 % vettä keskimääräiseen ilmakehään verrattuna ja silti heidän tuloksensa on yleisimmin käytetty luku. Tutkimus on julkaistu arvostetussa alan lehdessä ”huolellisesti” vertaisarvioiden -sic!  Taulukossa näkyy myös omat tulokseni laskettuna kyseisellä US 76 ilmakehällä ja tulokset ovat lähes samat.

S et al. tarkoittaa Gavin Schmidt et kumppanien tutkimusta, joka on julkaistu vuonna 2014 eli on hyvin tuore. Schmidt ei ole kuka tahansa ilmastotutkija, vaan hän on NASA:n yksikön Goddard Institute for Space Studies (GISS) johtaja. Hänen yksikkönsä on nyt Trumpin budjettileikkausten kohteena, kun Trump haluaa NASA:n keskittyvän vain avaruusasioihin.

K&T ja Ollila ovat laskeneet kasvihuonekaasujen vaikutuksen poistamalla ne yksi kerrallaan ilmastomallista ja katsomalla, kuinka paljon kokonaisabsorptio pienenee. Tämä on hyvin perusteltua, koska merien osuus on 70 % maapallon pinta-alasta ja vettä on saatavilla riittävästi. Kun lasketaan kasvihuoneilmiön suuruus, jos ilmakehässä olisi vain nykyinen määrä vesihöyryä, niin veden absorptio-osuus olisi 93 % nykyisestä kasvihuoneilmiöstä eli muita kasvihuonekaasuja ei juuri tarvittaisi.  Myös S et al. on laskenut kasvihuonekaasujen vaikutukset tällä tavalla ja saanut tulokseksi hiilidioksidille 14,0 %, joka on hyvin lähellä minun lukua 12,7 %. Mutta tämä ei kelvannut lopputulokseksi heille. He ovat laskeneet hiilidioksidin vaikutukseksi 24,6 %, kun se on ainut kasvihuonekaasu ilmakehässä ja lopputulos on heidän mielestään näiden kahden luvun keskiarvo =14,0+24,9=19,4 eli noin 19 %. Tämä laskentatapa on mielivaltainen valinta.

Pilvien osuus kasvihuoneilmiössä

Mielenkiintoisin seikka on kuitenkin pilvien osuus. Sekä K&T ja S et al. ovat päätyneet siihen, että pilvillä on merkittävä positiivinen vaikutus kasvihuoneilmiön suuruuteen. Koska S et al. on käyttänyt oikeaa ilmakehäkoostumusta, niin heidän arvonsa 25 % on ainakin paremmalla pohjalla. Oma vastaava arvoni olisi 20 %.  Mutta asiassa on ISO mutta. Nämä molemmat tutkimukset väittävät, että mitä enemmän pilvisyyttä – nyt pilvisyys-% on n. 66 - niin sitä korkeampi maapallon pintalämpötila. Miltä tuntuu väite, että jos koko kesän on pilvinen sää, niin kesän lämpötila on normaalia korkeampi? Kuinka moni maanviljelijä tai lomalainen ostaa tämän väitteen?

Myös lukuisat tutkimukset osoittavat, että ns. pilvipakote (cloud forcing) on etumerkiltään negatiivinen eli pilvet laskevat lämpötilaa pakotearvon vaihdellessa välillä -17….-31 W/m2. Tiedossani on yksi poikkeus näistä tuloksista. Dresslerin tutkimus julkaistiin Science-lehdessä (huom!) vuonna 2010, ja hänen mukaansa pilvisyyden kasvulla on lämpötilaa nostava vaikutus. Ironisesti voin todeta, että tieteellinen konsensus-1 on, että pilvisyydellä on negatiivinen vaikutus maapallon pintalämpötilaan, mutta tämä totuus ei päde kasvihuoneilmiöön. Silloin nimittäin tämä totuus pitää unohtaa K&T:n ja S et al.:n mukaan.

Miten he tekevät tämän tempun, sillä se on temppu?  S et al. laskevat aivan oikein, että pilvet absorboivat maapallon pitkäaaltoista säteilyä, mutta eivät ota huomioon, että pilvisyys pienentää voimakkaasti maapallolle tulevaa auringon säteilyä, vaikka toteavat tämän tosiasian. Tämän voi kiteyttää niin, että vaikka pilvisellä säällä on täydellinen kasvihuoneilmiö, niin maapallon lämpötila ei kuitenkaan nouse, koska samaan aikaan auringon säteilymäärän laskun vaikutus on vielä suurempi. Pilvettömät olosuhteet antaisivat auringonsäteilyä 289 W/m2 ja pilviset olosuhteet 222 W/m2 eli eroa 67 W/m2. Keskimääräisen taivaan ja pilvisen taivaan erokin on 238-289 =- 51 W/m2 jäähdytysvaikutusta ja tätä voi verrata S et al.:n pilvien lämmitysvaikutukseen 31 W/m2.

Temppu tehdään siis niin, että pilvien jäähdyttävä vaikutus jätetään huomioonottamatta. Kuitenkin kyse on kokonaisuudesta, mikä on pilvien vaikutus maapallon lämpötilaan eikä pelkästään pilvien kyvystä absorboida maapallon emittoimaa infrapunasäteilyä. Ilmastoeliitti ei ole tästä valinnasta hätkähtänyt, niin kuin se ei ole nähnyt mitään outoa K&T:n ilmakehämallin valinnassakaan. Siitä on muuten joku todennutkin, että se on IPCC:n ilmakehämalli, koska muutkin ovat käyttäneet sitä. Kun se on mennyt läpi yhdessä tutkimuksessa, niin kai se kelpaa muissakin tutkimuksissa! Yksi arvioija erään artikkelini arvioinnissaan ihmetteli, että mitä vikaa on käyttää US 76 ilmakehäkoostumusta.

Mikä voisi olla syy, että tutkijat haluavat ottaa pilvet mukaan kasvihuoneilmiön osatekijänä? En näe muuta syytä kuin sen, että pilvien osuus on pois veden osuudesta. K&T:n tuloksessa vesi+pilvet ovat yhteensä 79 % ja S et al:n tapauksessa 75 %. Nämä luvut ovat aika lähellä oman tulokseni veden osuutta, joka on 81 %. Näin suuri veden osuus on ilmeisen vastenmielinen ilmastoeliitille, koska se osoittaa havainnollisesti, että vesi dominoi kasvihuoneilmiössä.

Oma tutkimustulokseni osoittaa, että pilvillä on 1 prosentin vaikutus kasvihuoneilmiössä. Olenko siis puhunut itseni pussiin? Pilvillä on erikoisia ominaisuuksia ja pelkästään se, että ne samaan aikaan pienentävät tulevaa auringon säteilyä ja kasvattavat infrapunasäteilyn absorptiota, on monelle tutkijalle liian vaikea pähkinä - ilmeisesti. Vielä vaikeammaksi tilanne tulee, kun saapuu yö. Keskimääräinen pilvisyys on siis n. 66 %. Pilvisyys vaihtelee suuresti ajan ja paikan mukaan. Yksinkertaisin yleistys on, että maapallolla kolmesta päivästä on keskimäärin kaksi pilvistä päivää.

Valtameret kattavat 70 % maapallon pinta-alasta. Kuvitellaan tilanne, jossa on kaksi pilvistä päivää meren yllä peräjälkeen. Kun yöllä on pilvipeite, niin ilmakehästä tuleva infrapunasäteilymäärä alas maan pinnalle on 359 W/m2, joka on tuntuvasti enemmän kuin pilvettömän taivaan 318 W/m2. Tästä syystä meren (ja maan) pinta jäähtyy huomattavasti vähemmän. Lopputulos on, että kun on mitattu maanpinnan emittoima infrapunasäteilymäärä pilvisenä aikana, niin se on 396,3 W/m2 ja pilvettömänä aikana 394,1 W/m2, joita vastaavat pintalämpötila ovat 16,0 C ja 15,6 C. Tämä tilanne johtaa siihen, että keskimääräinen taivas (66-prosentin pilvisyys) aiheuttaa 0,3 C astetta korkeamman pintalämpötilan kuin pilvetön taivas.

Tämä on siis ohimenevä ilmiö. Jos pilvisyys jatkuu enemmän kuin 3-4 päivää, niin pilvisen taivaan aiheuttama tilapäinen korkeampi pintalämpötila alkaa väistämättä laskea, koska auringon säteilymäärä on niin paljon alhaisempi. Lähinnä meren sekoittumiskerroksen isosta massasta johtuen uusi tasapainotila pysyvästi muuttuneeseen pilvisyysarvoon saavutetaan n. yhden vuoden kuluttua. Minun pilvisyyden aiheuttama yhden prosentin osuus tulee siis suorista mittaustuloksista (100*0,3/34 = 1 %), joka voidaan selittää yleisillä säteilylaeilla ja pilvisyysarvoilla. Pysyvä pilvisyyden kasvu siis aina laskee lämpötilaa ja tuo yhden prosentin positiivinen vaikutus tulee siitä, että pilvisyys kestää maapallon olosuhteissa paikallisesti vain muutamia päiviä.

Pilvistä vielä sellainen tieto, että keskimääräinen maapallon pilvikatteen alapinta on korkeudessa 1,6 km ja yläreuna korkeudessa 4 km. Kasvihuoneilmiöstä on tapahtunut 34 % 10 metrin korkeudessa, 67 % 100 metrin korkeudessa, 90 % yhden km:n korkeudessa, 95 % kahden km:n korkeudessa ja 98 % troposfäärin ylärajaan eli 11 km:n korkeuteen mennessä, kuva 6. Kasvihuoneilmiö on käytännössä suurelta osalta tapahtunut ennen pilvien alareunaa.

Johtopäätöksiä

Koska kasvihuoneilmiö on IPCC:n mukaan koko ilmaston lämpenemisen perussyy, niin voisi olettaa, että IPCC on pystynyt identifioimaan tutkimustuloksista luotettavasti, mitkä ovat kasvihuonekaasujen osuudet kasvihuoneilmiössä ja erikoisesti hiilidioksidin osuuden. Viimeisimmässä IPCC:n raportissa AR5 vuodelta 2013 löytyy vain yksi lause (sivu 666) tästä asiasta vapaasti käännettynä: ”Vesihöyryn osuus luonnollisessa kasvihuoneilmiössä suhteessa hiilidioksidiin riippuu laskentamenetelmästä, mutta sen voidaan arvioida olevan noin 2-3 kertaa suurempi”. Koska muiden kasvihuonekaasujen osuus on arviolta 7 %, niin IPCC:n mukaan veden osuus on välillä 62-69 % ja hiilidioksidin 23-31 %. IPCC ei ilmoita mitään tieteellisiä referenssejä näille luvuille.  Kuitenkin IPCC aina julistaa perustavansa tuloksena vain vertaisarvioituihin tutkimuksiin. Wikipedian mukaan samat prosenttiluvut ovat vedelle 36-70 % ja CO2:lle 9-26 %.

Miksi IPCC ilmoittaa vain karkean arvion kasvihuonekaasujen osuudesta kasvihuoneilmiössä? Tärkein syy on se, että näin toimien – eli pitäen asian epämääräisenä - CO2:lle voidaan antaa korkea prosenttiluku julkisessa keskustelussa ja luoda mielikuva hiilidioksidista vahvana kasvihuonekaasuna. Jos IPCC edes viitaisi alempaan prosenttilukuun välillä 9-13 %, niin se joutuisi viittaamaan tutkimuksiin, joiden tekijät lukeutuvat ilmastonmuutoksen skeptikoihin eli ovat tutkijoita, jotka eivät pidä hiilidioksidia ainoana tai edes pääsyynä ilmaston lämpenemiseen. Kuten kirjoituksestani käy ilmi, niin tästä aiheesta tehtyjä tutkimuksia on vain muutama. Minulla on jonkinlainen käsitys, miksi ilmastoeliittiin kuuluvat eivät niitä tee: valtaosa tutkijoista ei osaa tehdä niitä ja loput eivät halua, koska tulokset voisivat horjuttaa yleistä käsitystä veden ja hiilidioksidin roolista ilmastonmuutoksessa.

++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++

Peräkaneetti: Selvyyden vuoksi ilmoitan, että en ole ilmaston enkä ilmastonmuutoksen kieltäjä, joksi minua tavallisesti nimitetään englanninkielisillä nettisivustoilla. Olen eri mieltä IPCC:n kanssa siitä, kuinka paljon kasvihuonekaasut pystyvät nostamaan maapallon lämpötilaa. Olen julkaissut asiasta 14 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia viimeisen viiden vuoden aikana.

Oma ilmastosivustoni, jossa on tarkempaa tietoa ilmastonmuutoksesta: www.climatexam.com

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (93 kommenttia)

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Lyhyt kommentti.

"Olen käyttänyt Internetin kautta sovellusta Spectral Calculator”.

Jos IPCC olisi käyttänyt vastaavaa internetistä saatavaa spektri-laskuria, he olisivat todennäköisesti päässeet ihan samaan tulokseen kuin blogisti. Tosin sanoen, tuskin ovat käyttäneet.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Kuten hyvin tiedät, niin IPCC ei tee tutkimuksia, mutta kylläkin yhdistää tutkimustuloksia ja niitä yhdistämällä muodostaa oman ilmastomallinsa. Esimerkkinä tästä yhdistämällä saatu malli ihmisen osuudesta ilmstonmuutoksesta. Sitä mallia ei löydy yhdestäkään tutkimuksesta.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Hyvin tiedän. Tarkoitus oli vain ilmaista, että IPCC:n ympärillä oleva kritiikki on siinä mielessä aiheetonta, koska kuten sanoit, IPCC ”yhdistää tutkimustuloksia”.

Itse olen keskittynyt mm. NASA:n ja ESA:n kattavaan kontribuutioon reaaliaikaisissa mittauksissa. Niistä tehty yhteenveto olisi kohtuullisen mielekästä, koska data-lähteet ovat yhteneviä.

Siellä on myös linkki mm. Mauna Loan Observatoriolle, joka tekee reaali-aikaisia mittauksia. Sieltä voi tarvittaessa imuroida dataa jos on mielenkiintoa ja tehdä sitä kautta vertailevaa tutkimusta.

http://hannusinivirta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254...

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila Vastaus kommenttiin #3

Hannulle. Olen aina käyttänyt omissa tutkimuksissani Mauna Loan CO2-mittausarvoja.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Hannulle kommenttiin 1: Kaikki tutkimustulokset pitäisi pystyä osoittamaan jollakin tavalla olevan oikeita eli pystyä määrittämään kohtuudella, mikä on tutkimustulosten tarkkuus eli niissä oleva virhe.

Kuten kuvasin, niin kaikki spektrianalyysimenetelmät laskevat kokonaistilannetta ja niistä pitää pystyä laskemaan ja erottamaan yksittäisten tekijöiden vaikutus. Kun olen laskenut kyseisellä Spectral Calculator-sovelluksella kokonaistilanteen, niin se antaa kaksi lukua, joita voidaan verrata muilla suorilla mittauksilla tehtyihin arvoihin. Toinen on keskimääräisen ilmakehän emittoima säteilymäärä maan pinnalle. Stephens et al. on listannut 13 riippumatonta globaalia tulosta tälle arvolle ja ne vaihtelevat välillä 308,2 – 326 W/m2 keskiarvon ollessa 314.2 W/m2. Omien laskelmieni mukaan saan arvoksi 310.9 W/m2 eli virhe jää alle 1 %.

Toinen vertailukelpoinen arvo on avaruuteen menevä säteilyn määrä, joka NASA CERES (huom! Hannu NASA) satelliittimittausten mukaan oli vuonna 265,3 W/m2. Oma tulokseni on 265,8 W/m2 eli virhettä 0,19 % eli kirkkaasti vertailumittauksen tarkkuuden alle.

Kaiketi Hannu annat jonkinlaisen krediitin sille, että saan lähes samat tulokset kuin Kiehl & Trenberth heidän ilmakehämallillaan? Jos haluat tutustua tarkemmin noihin kilpaileviin tutkimuksiin, niin turhaan etsit sieltä tulosten validointia tieteellisen menetelmän mukaisesti. En suinkaan ole ainoa tutkija, joka käyttää kyseistä Spectral Calculator – sovellusta ja sen ylläpitäjät voivat kertoa, että heidän sovelluksestaan ei kukaan ole virhettä löytänyt.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Ymmärrän. Mutta olisi myös hyvä keskittyä sekä NASA:n että ESA:n kokonais-kontribuutioon, -ei pelkästään CO2:n osalta vaan laajasti muutenkin. Siellä on hyvin runsaasti materiaalia ja sinne voi myös lähettää kommentteja vallitsevista tutkimuksista. Toki annan krediittiä tutkimuksillesi ja tutkimusta tulee edelleen jatkaa.

Itse olen keskittynyt tällä hetkellä harvinaisen lineaariseen CO2 -kuvaajaan, joka näkyy ESA:n sivuilla. Ole siitä tehnyt joitakin postulaatteja.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Tuli selkeästi osoitetuksi, että virheellistä tietoa on annettu julkisuuteen ja päätöksentekijöille on syötetty puppua metaanin ja typpioksiduulin roolista kasvihuoneilmiössä. CO2:n osalta ilmastoherkkyys on ropisemalla tulossa alaspäin, ehkä nyt ollaan realistisemmalla pohjalla ilmaston lämpenemisen suhteen, eli ei lämpene niin kuin ilmastomallit osoittavat!?

Ilmastoherkkyydeksi CO2:n osalta Curry & Lewis saivat 1,5 °C (ECS)tältä vuodelta olevan tutkimuksen mukaan.

https://journals.ametsoc.org/doi/10.1175/JCLI-D-17...

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Tähän en ota kantaa kuinka paljon on virheitä ja missä ja kenen toimesta. Uskottavuus ei synny siitä, että osoitetaan vain virheitä vaan siitä, että kyetään osoittamaan ne mahdolliset virheet samoista tietolähteistä ja sitten esittämään ne oikaisuna ks. tietolähteille.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Virheet on yksilöity nimenomaan käyttämällä samaa lähtömateriaalia kuin IPCC:n käyttämissä tutkimuksissa.

"Possible biases from non-unit forcing efficacy, temperature estimation issues and variability in sea-surface temperature change patterns are examined and found to be minor when using globally-complete temperature data. These results imply that high ECS and TCR values derived from a majority of CMIP5 climate models are inconsistent with observed warming during the historical period."

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #10

Kuka tai ketkä näitä virheitä yksilöivät -ja onko hän tai he saaneet kannatusta väitteilleen -ja kuinka laajasti ja ovatko nämä yksilöidyt virheet olleet vertailevassa tutkimuksessa -ja jos tutkimuslähteet ovat IPCC:n käsittelemiä, niin eikö olisi viisaampaa hakea niitä lähteitä sellaisista lähteistä, jotka tuottavat luotettavampaa informaatiota?

Tässä vaan on se ongelma edelleen olemassa, että jos IPCC käsittelee tutkimustietoja jotka ovat hyvin laajat, niin mistä löytyy se ”pandoran lipas”, joka ratkaisee koko ilmastonmuutoksen probleeman lopullisesti. Siihen ehkä voi antaa lopullisen vastauksen vain "demonisoitunut jesuiitta” tai vaikkapa ”mooseksen re-inkarnaatio”.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #16

Tätä IPCC:n tiedettä on kritisoitu jo pitkän aikaa ja kritiikkiä on esitetty arvovaltaiselta taholta.

"These discrepancies raise the possibility that important feedbacks are missing from the models. A controversial hypothesis suggests that the dry and clear regions of the tropical atmosphere expand in a warming climate and thereby allow more infrared radiation to escape to space. This so-called iris effect could constitute a negative feedback that is not included in climate models."

https://judithcurry.com/2015/05/26/modeling-lindze...

https://judithcurry.com/2015/05/26/observational-s...

"There is an increase in net radiation absorbed, but not in ways commonly assumed.  While there is a large increase in the greenhouse effect from increasing greenhouse bases and water vapor (as a feedback), this is offset to a large degree by a decreasing greenhouse effect from reducing cloud cover and increasing radiative emissions from higher temperatures.  Instead the main warming from an energy budget standpoint comes from increases in absorbed solar radiation that stem directly from the decreasing cloud amounts."

https://www.nature.com/articles/srep33315?WT.feed_...

http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246373-il...

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Niin, lukemalla blogini läpi, lukija tietää kasvihuoneilmiöstä enemmän kuin keskimääräinen ilmastonmuutostutkija.

En malta olla heittämättä haastetta kolmelle vaikiokommentoijalleni: Hannu Sinivrita, Anton Laakso ja Kalevi Härkönen. Mitä mieltä olette pilvisyyden osuudesta kasvihuoneilmiössä. Ei tarvitse ottaa kantaa prosenttilukuun, mutta siihen asiaan, onko pilvisyyden osuus kasvihuoneilmiössä luokkaa 20 %?

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Hannu vastaa:

"Ei tarvitse ottaa kantaa prosenttilukuun, mutta siihen asiaan, onko pilvisyyden osuus kasvihuoneilmiössä luokkaa 20 %?”

Ensin mainitsit, että prosenttilukuja ei tarvitse antaa, mutta silti pyysit ja sen enempää kommentoimatta ”keskinkertaisia ilmastomuutos-tutkijoita” -sanonnalla, mutta kuitenkin sen verran, en tässä mielessä en grediittiä Sinulle voi antaa.

No mutta kuitenkin. Minun käsitykseni ei sinänsä perustu %-lukuihin, mutta luonnollisesti pilvisyydellä on oma merkityksensä. Pilvisyyden muodostuminen sinänsä on hyvin vaihtelevaa ja kimuranttia (riippuen myös mm. n. 5000 eri aerosolista), samoin absoluuttinen kosteus ja riippuen siitä, missäpäin maapalloa olemme. Joten globaalisti tarkasteltuna, pilvisyys ja absoluuttinen kosteus ovat hyvin vaihtelevia, sen erinomaisessa kaoottisuudessaan.

Jos taas ajatellaan pilvien esiintyvyyttä globaalisti. Jossakin päin maailmaa syntyy pilviä jossakin ei, eli tarkemmin, summa pysyy vakiona, -samoin absoluuttinen kosteus. Muun muassa myös salamoiden globaali esiintyvyys perustuu vakioon ts. sellaiseen vakioon, jossa luonnossa olevat kaikki muutokset pyrkivät energia-tasapainoon.

Mielestäni ilmakehää tulee tarkastella sen kokonaisabsorbtio-kykynä ja Stefan-Bolzmannin säteily-lain perusteella.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Hannu, oletko ajatellut poliitikon uraa? Osaat erinomaisesti puhua asian vierestä, joka on poliitikon tunnusmerkki, silloin kun suoraan kysymykseen ei halua vastata. Ilmaisu luokkaa 20 % tarkoittaa jotain 16-24 %:n kieppeillä puhekielessä.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #12

Politiikka ei ole juurikaan kiinnostanut.

Mutta onko prosenttiluku 16 - 24% vai ehkä jopa 40 - 50% ei sinänsä ole merkitystä, koska pilvisyys vaihtelee hyvin voimakkaasti. Siksi malleissa se yleensä jätetään marginaaliin (toistaiseksi, kunnes todistetaan sen fysikaalinen pitkä-aikainen efekti ilmakehässä), vai oletko todistanut sen jo?

No en usko siihen, sillä ei ole aerosoleja tutkinut prof. Markku Kulmalakaan. Joten jos minä esitän joitakin %-lukuja, ne ovat kuitenkin sellaisessa haarukassa, jolle ei ole vielä tieteellistä suoraa näyttöä, joten en esitä.

Mutta ilmeisesti Sinä et ymmärtänyt perus-fysiikkaa, joka perustuu energia-tasapainoon, jossa kokonaiskuva merkitsee, -eli siihen tasapainoon joka luonnossa vallitsee. Voisin yhtä hyvin kysyä Sinulta, että mikä vaikuttaa eniten ilmakehän absorbtio-kykyyn ja kuinka suurella %-määrällä ja mikä on Stefan-Bolzzmannin säteilyn osuus %-määrinä?

Sen verran voin avittaa, että muuttujat ovat kaikki (e) kantaisia potenssin (x) ja niiden variaatiot, joten näissä laskelmissa ei päde %:it.

Toivottavasti sait ajatuksistani jonkinlaisen käsityksen?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #13

Ilmakehän absorptioihin vaikuttaa pilvisyys, kts. linkki!

"There is an increase in net radiation absorbed, but not in ways commonly assumed.  While there is a large increase in the greenhouse effect from increasing greenhouse bases and water vapor (as a feedback), this is offset to a large degree by a decreasing greenhouse effect from reducing cloud cover and increasing radiative emissions from higher temperatures.  Instead the main warming from an energy budget standpoint comes from increases in absorbed solar radiation that stem directly from the decreasing cloud amounts."

https://www.nature.com/articles/srep33315?WT.feed_...

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #14

Jouni, et ilmeisesti ymmärtänyt mitä tarkoitin ilmakehän absorbtio-kyvyllä ja mitä siihen kaiken kaikkiaan liittyy ja ihan suoraan sanottuna en jaksaisi tehdä sitä uudelleen. Tutustu ilmasto-fysiikkaan hieman hartaammalla kunnioituksella.

Rakentavasti

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #18

Ilmakehäkään ei ole mikään erillinen ilmiö, siihen kokonaisabsorptioon vaikuttaa moni asia, kts. linkki!

Estimating climate sensitivity is difficult – we need to know not only the direct impact of greenhouse gases trapping heat radiation, but also the impact of knock-on effects such as changes in humidity, cloud, ice, and the broader carbon cycle, including plant species and cover."

https://granthaminstitute.com/2018/01/23/the-lower...

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #23

Tässä ihan sama kommentti 21, jonka osoitin Anterolle. Oletko nyt tyytyväinen? Jos olet älä mielellään vastaa, mutta jos olet eri mieltä, todista se eksplisiittisesti, että olen väärässä?

http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254330-...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #35

   Major Portions in Climate Change: Physical Approach
         by Jyrki Kauppinen, Jorma Heinonen, Pekka Malmi
       Vol. 5. n. 5, pp. 260-270
 
Abstract - The destroying of rainforests can warm the climate even more than the doubling of CO2 concentration can do. The temperature close to the surface of the earth can change due to the change of the feedback or the amount of water in the atmosphere, without any forcing or change in the concentration of CO2 as well as other greenhouse gases. This paper derives physically the sensitivity and the response time of the climate due to radiative forcing and a change in feedback. During the last century the temperature increase consisted of change in solar activity (0.47°C), destruction of rainforests (about 0.3°C), increase of the concentrations of the greenhouse gases (about 0.1°C) and increase of aerosols (about -0.06°C). About one half of the temperature increase was anthropogenic.
Copyright © 2011 Praise Worthy Prize S.r.l. - All rights reserved

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #40

Silti vastasit antamaani kysymykseen, vaikka et eksplisiittisesti todistanut sitä vääräksi, eli kysyn vielä kerran:

No jos sanon että se on 0,02 nimellistä yksikköä jollakin aika-jaksolla x, y, z ja t gradientteina, sillä näin se on.

Siis onko se näin vai ei? Vastaus on joko kyllä tai ei?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #61

Olen vastannut kaikkiin kysymyksiisi, mitkä liittyvät kyseisiin aiheisiin kulloinkin.

Niin nytkin!

Tämä ilmastonmuutoskysymys ja siitä tämä kasvihuoneilmiö on tietenkin laajempi kysymys ja siitä olemme olleet käsittääkseni samaa mieltä, hiukkasfysiikkaan en ole perehtynyt.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila Vastaus kommenttiin #13

No, enpä saanut kiinni ajatuksestasi, mutta myös sinulla näyttää olevan vaikeuksia puhua pilvisyyden vaikutuksesta, josta oli kysymys.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #17

No jo sanon että se on 0,02 nimellistä yksikköä jollakin aika-jaksolla x, y, z, t gradientteina, sillä näin se on. Oletko tyytyväinen?

Käyttäjän Luakso kuva
Anton Laakso

Pitänee minun kyllä vähentää kommentointia, jos kerran olen jo saanut "vakiokommentoija"-statuksen :)

Minun täytyy sanoa ihan suoraan, että minun on pikkasen hankala saada (ainakin näin äkkiseltään) kiinni näistä prosenttiluvuista ja siitä miten mikäkin asia on laskettu. Pilvien pitkäaaltoisen säteilyn säteilypakote on noin 30 W/m2, ilmakehä absorboi 158 W/m2 (396-238 W/m2), joten 30/158 = 19%. Näin noppeella päättelyllä pilvisyyden osuus olisi luokkaa 20%? Tämä nyt tietysti on laskettu nykyisillä olosuhteilla (kuten säteilypakotteet yleensäkkin lasketaan) ja olosuhteiden muuttuessa (esim. ilmasto lämpenee kun pilvet otetaan pois) muuttuvat myös nämä luvut.

Noihin viitteenä käyttämiisi artikkeleihin olisi muuten hyvä saada kunnolliset lähteet tai linkkit, niin niitä voisi tarvittaessa itsekin vilkaista. Epäilen suuresti esimerkiksi tätä "Nämä molemmat tutkimukset väittävät, että mitä enemmän pilvisyyttä – nyt pilvisyys-% on n. 66 - niin sitä korkeampi maapallon pintalämpötila" - väitettä. Siis sitä, että joku GISS:n johtaja väittäisi näin.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Ei tämä asia ole mitä ydinfysiikkaa. Jos vesi vaikuttaa positiivisesti kasvihuoneilmiöön ja myös hiilidioksidi, niin on päivän selvää, että kun näiden kasvihuonekaasujen pitoisuus kasvaa ilmakehässä, niin niiden vaikutus kasvaa. Sama pätee pilvisyyteen, jos sillä on 25 %:n osuus kuten Schmidt et kumppanit väittävät, niin totta kai enemmän pilvisyyttä tarkoittaa enemmän kasvihuooneilmiötä ja korkeampaa pintalämpötilaa. Jos näm asiat yrität kiistää, niin eipä ole mieltä jatkaa keskustelua sinunkaan kanssa, koska et pysy selvässä asiassa. Nämä asiat voi ymmärtää kansakoulupohjalta.

Käyttäjän Luakso kuva
Anton Laakso Vastaus kommenttiin #19

Sanot tuossa itsekin: "Keskimääräisen taivaan ja pilvisen taivaan erokin on 238-289 =- 51 W/m2 jäähdytysvaikutusta". Tämä on yleisesti käytetty arvo pilvien säteilypakotteelle koskien lyhytaaltoista (auringosta tulevaa) säteilyä. Negatiivinen arvo tässä tapauksessa tarkoittaa, että tämä vaikutus on ilmastoa viilentävä.

Sen lisäksi pilvet aiheuttavat tuon noin 30 W/m2 pakotteen pitkäaaltoiselle säteilylle (kasvihuoneilmiö josta puhut). Kokonaisuudessaan pilvien aiheuttama kokonaissäteilypakote on siis noin -21 W/m2. Siten pilvien aiheuttama säteilypakote on ilmastoa viilentävä (jos ei puhuta pelkästään cirrus pilvistä, jotka keskimäärin lämmittävät).

Joten: enemmän pilvisyyttä tarkoittaa suurempaa kasvihuoneilmiötä, mutta koska suhteellisesti enemmän auringon säteilyä heijastuu takaisin avaruuteen, on kokonaisvaikutus viilentävä. Tuskin Schmidt et al on muuta väittänyt? Jos on, niin sinun on suht helppo se osoittaa ja yllättää minut.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila Vastaus kommenttiin #24

Tämä menee jankuttamiseksi hyvin yksinkertaisessa asiassa, mutta toistan tässä asian:
Jos vesi vaikuttaa positiivisesti kasvihuoneilmiöön ja myös hiilidioksidi, niin on päivän selvää, että kun näiden kasvihuonekaasujen pitoisuus kasvaa ilmakehässä, niin niiden vaikutus kasvaa. Sama pätee pilvisyyteen, jos sillä on 25 %:n osuus kuten Schmidt et kumppanit väittävät, niin totta kai enemmän pilvisyyttä tarkoittaa enemmän kasvihuoneilmiötä ja korkeampaa pintalämpötilaa. Jos joku yrittää kiistää näin päivänselvän asian, niin siinähän antaa varsin oudon kuvan itsestään. Nyt tulkitsen niin, että Hannu ja Anton ovat pelanneet itsensä tähän nurkkaan, että he eivät voi tunnustaa selvää tosiasiaa.

Käyttäjän Luakso kuva
Anton Laakso Vastaus kommenttiin #38

En minäkään tähän osaa vastata muuta kuin saman mitä äsken juuri vastasin. En vaan ymmärrä kun blogissasi olit sitä mieltä, että auringonsäteily on tärkeä ja nyt väität, että pelkästään pilvien kasvihuonevaikutus on lämpötilan kannalta merkittävä. Ja nimenomaan syytit esim Schmidt et al:a siitä, että he väittäisivät pilvisyyden lisääntymisen lämmittävän ilmastoa. En pysy mukana.

Joka tapauksessa kiitos noista linkeistä niin on helpompi tarkastaa väittämiäsi. Sanoit siis:"Nämä molemmat tutkimukset väittävät, että mitä enemmän pilvisyyttä – nyt pilvisyys-% on n. 66 - niin sitä korkeampi maapallon pintalämpötila. "
Kun katsotaan mitä lukee tuossa Schmidt et al 2010 paperissa:
"Note that while this paper is concerned with the “greenhouse” impact of clouds, their net radiative impact including SW effects is one of cooling"

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila Vastaus kommenttiin #39

Kommenttin 39. Kuten kirjoitin blogini tekstissä, Schmidt et kumppanit tunnustavat, että he eivät ota huomioon pilvien vaikutusta auringon valon intensiteetin pienentäjänä, vaan laskevat vain pilvien positiivisen vaikutuksen infrapunasäteilyn absorpoijana. Se on selvä tarkoituksenhakuinen valinta ja se näkyy heidän lopputuloksessaaan, että pilvillä on 25 %:n vaikutus kasvihuoneilmiöön. Siitä ei pääse yli eikä ympäri. Vielä oudommaksi homma menee, jos väittää , että Schmidt et kumppanien mukaan lisäpilvisyys ei lisää kasvihuoneilmiön suuruutta. Onko kenties niin, että jollakin merkillisellä matematiikalla lisäpilvisyys rupeaa pienentämään tuota 25 %:a.

Käyttäjän Luakso kuva
Anton Laakso Vastaus kommenttiin #45

En yrittänytkään kieltää etteivätkö Schmidt et al sanoisi, että pilvisyyden lisääntyminen kasvattaisi kasvihuoneilmiötä. Se ei vaan johda lämpenemiseen koska pilvien lyhytaaltoiseen säteilyyn (SW) kohdistuva viilentävä vaikutus on samalla suurempi. Sitähän tuo minun Schmidt et al:sta lainaama lausekin sanoo.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Komenttiin 15. Asialliset kommentit, jotka pysyvät blogin aihepiirissä, ovat aina tervetulleita.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

Pilvisyys ei ole jakautunut tasaisesti kuten kasvihuonekaasut. Ei vertikaalisesti (jos nyt pallopinnasta voi niin sanoa) eikä horisonttaalisesti. Siksi pilvisyyden vaikutusta on erittäin vaikea hallita mallillisesti.

Kuvitellaanpa tilanne, että olisi merkittävän pitkän ajana pilvistä vain auringon puoleisella pallon puoliskolla ja pilvetöntä vastaavasti missä yö. Mitä tapahtuisi ilmaston lämpötilalle?

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Antero, tuosta Planckin vakiosta ja Einsteinin kaavasta E = mc^2.

Oletko käynyt läpi myös Einsteinin 10 kenttä-yhtälöä, joista E = mc^2 on seuraus, ts. kontravariantteineen ja kovariantteineen, jotta säteilyn emissio toistuu myös 4D:nä ja joka noudattaaa mm. Brownin liikettä?

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

En ole käynyt ja en ymmärrä, miten se liitty tähän keskusteluun. Kuvassas näkyvä kaava on vain muistutuksena siitä, että fotonin energia ei katoa absorption yhteydessä, vaan osa siitä muuttuu kineettiseksi energiaksi molekyylin sisällä.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Itse asiassa et osannyt vastata kysymykseeni, joka olisi johtanut syvällisempään ymmärtämiseen fotonin kinematiikasta faaseissa, joka on oleellinen tekijä ilmakehän heterogeniassa. Mutta olkoon niin..

Käyttäjän tapiosimonen kuva
Tapio Simonen

MAAPALLON LÄMPÖTILOJEN MITTAUKSET EIVÄT OLE SOPUSOINNUSSA IPCC:n JA WMO:n VÄITTEIDEN KANSSA, EIKÄ MEDIAN ILMASTOPROPAGANDAN MUKAISTA

TIIVISTELMÄ. YK:n ILMASTOPANEELIN (IPCC) raportin (AR5) ”varmuus” (95%) ihmisen ”syyllisyydestä” hämmästyttää monia ilmastotutkijoita, antaa eväitä median propagandaan ja johtaa harhaan poliitikkoja sekä tietysti kansalaisia eri puolella Eurooppaa.

Useat ilmastotutkijat, kuten astrofysiikan tohtori Judith Lean, pitävät luonnollisia tekijöitä eli auringon suoria ja epäsuoria vaikutuksia merkittävämpänä kuin ilmakehän hivenkaasu hiilidioksidia.

IPCC:n raporttien laatijat, mukana Greenpeacen edustajat, jyräävät ”ihmisen syyllisyyden” läpi raportista toiseen (85-90-95%) lämpötilojen mittaustuloksista välittämättä.

Auringon vaikutuksen ”unohtamisesta” huolimatta, auringon suorat (aurinkosäteilyn voimakkuus) ja epäsuorat (auringonpilkkujen määrä ja vaikutukset Maan magneettikenttään ja pilviyyteen) pakotteet säätelevät maapallon pinnan ja ilmaston lämpötiloja.

Globaalien lämpötilojen mittaukset osoittavat selkeästi, että ilmastosyklien (auringon kirkkaus ja magneettiset vaikutukset) vaihtelut ovat vaikuttaneet nykyiseen (2000-luvun) ilmaston lämpenemisen keskeytymiseen (lämpönousupaussi, engl. pause), siitä huolimatta, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuudet ovat jatkuvasti ja tasaisesti nousseet.

Käyttäjän tapiosimonen kuva
Tapio Simonen

GLOBAALIEN LÄMPÖTILOJEN VAIHTELUIHIN (LÄMPENEMINEN/VIILENEMINEN) ON MONIA VAIKUTTAJIA ELI PAKOTTEITA (FORCINGS)

LUONNOLLISET PAKOTTEET (Natural Forcings)

AURINGON AKTIIVISUUDEN VAIHTELU (Solar Variability)

Säteilyvoimakkuus (TSI eli Total Solar Irradiance), suora vaikutus (direct effect)

Aurinkosyklit (auringonpilkkujen määrä ja magneettisuus), epäsuora vaikutus (indirect effect)

http://www.climate4you.com/Sun.htm#Global%20temper...

http://www.climate4you.com/images/SIDC%20DailySuns...

http://www.climate4you.com/images/SIDC%20DailySuns...

https://asiakas.kotisivukone.com/files/tapion.ajat...

TULIVUORIEN PURKAUKSET (Volcanic Eruptions), yläilmakehän aerosolit (High Altitude Aerosols)

IHMISPERÄISET KAASUPÄÄSTÖT (Anthropogenic Gases)

KASVIHUONEKAASUT (Atmospheric Greenhouse Gases)

Hiilidioksidi, metaani ym.

ALAILMAKEHÄN AEROSOLIT (Low Altitude Aerosols)

Nokikaasut, sulfaatit. musta hiili., biomassapolttokaasut ym.

MAANKÄYTÖN MUUTOKSET (Land Cover Changes)

Metsät, hakkuut, sademetsät, viljelykset ym.

SISÄISET OSKILLAATIOT (Internet Oscillations)

ILMAKEHÄ-VALTAMERI DYNAMIIKKA (Atmosphere-ocean Couplings)

El Nino ja La Nina (ENSO)

Pohjois-Atlantin oskillaatio (NAO)

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

#28

Myös Tapiolle, joka liittyy ilmakehän fysiikkaan, joka aukenee kommentistani 25.

http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254330-...

Käyttäjän tapiosimonen kuva
Tapio Simonen

AURINKO JA PILVET SÄÄTELEVÄT ILMASTOA

Maapallon keskilämpötila on noussut viime vuosisadalla raakadatan (alkuperäiset lämpötilamittaukset) noin 0.5 celsius-astetta. Kuitenkin, viralliset mittausasemat säätävät eli ”homogenisoivat” alkuperäisiä tuloksia, jotta saataisiin ”mukavia käppyröitä” (olen sitä itsekin tehnyt tutkimustyössäni, mutta en tarkoitushakuisesti!).

Näin ollen on saatu ”trendejä”, jotka osoittavat lämpenemistä todellisuutta enemmän! Sivustollani on esimerkkejä (vanhat linkit) esim. Nasa/Giss tri Hansenin kikkailusta.

Tästä ,noin 0.4-0.5 C asteen keskilämpötilan noususta, hiilidioksidin osuus on häviävän pieni (ilmakehässä on CO2 vain 0.04%, vesihöyryn ollessa merkittävin kasvihuonekaasu). Ihmisen osuus on vieläkin pienempi, vain 3-5% ilmakehän hiilidioksidista on ihmisperäisten päästöjen aiheuttamaa!

Maapallon ilmakehän lämpötilaa säätelevät näin ollen aivan muut tekijät, auringon magneettisen aktiivisuuden vaihtelut ja niiden vaikutukset pilvisyyteen! Tärkeä tekijä on myös valtameri-ilmakehä dynamiikka.

Auringon magneettiset parametrit ovat tällä hetkellä (ja todnäk lähitulevaisuudessa) alhaisia, ja tästä on olemassa (myös Suomessa tehtyjä kosmisten säteiden mittauksia) tutkimustuloksia (neutronimittaukset), jotka viittaavat pilvisyyden lisääntymiseen maailmanlaajuisesti.

Tropiikista on jo saatu selkeä yhteys pilvisyyden lisääntymisen vaikutuksesta maapallon ilmakehän viilenemiseen.

Myös CERNIN Cloud-projekti antoi tuloksia siitä, että alhainen magneettinen aktiivisuus (pieni auringonpilkkujen määrä) lisää pilvien muodostusta (joka tietenkin säätää lämpötiloja).

CERN-CLOUD-projektin tuloksia KIELLETTIIN käyttämästä ilmastonmuutoksen analysointiin, mikä kertoo aika paljon ”ilmastoyhteisön” pelkotiloista (eli siitä, että kansalaiset saisivat tietää totuuden!).

Nykyinen aurinkoparametrien alhainen taso näkyy myös KÄYTÄNNÖSSÄ:

Maapallon globaalit lämpötilat eivät ole lainkaan nousseet vuodesta 2002 lähtien!

Lämpötilat ”nousevat” ainoastaan ilmastouskovaisten tutkijoiden tietokoneissa, joihin syötetään eri suuruisia hiilidioksipitoisuuksia ja saadaan PELOTTAVIA tuloksia!

Aurinko (sen magneettien aktiivisuuden vaihtelu) ja siitä johtuva maailmanlaajuisen pilvipeitteen laajuus ja paksuus säätelevät planeettamme ilmastoa, ei alarmistitutkijoiden homogenisoidut (adjusted eli säädetyt) lämpötilasarjat tai heidän tietokone-ohjelmansa!

Käyttäjän tapiosimonen kuva
Tapio Simonen

ENSO (MEI, SOI, El Nino/La Nina), AURINKOSYKLIT ja AEROSOLIT

Maapallon maailmanlaajuiset keskimääräiset lämpötilat kohosivat (”global warming”) mittausten mukaan noin 0.5 C astetta 1900-luvun loppupuolella. Tähän lämpönousuun (”climate change”) oli useita syitä. Yksi ”ilmastodraiveri” (ajava voima) oli (ja on edelleen) valtamerten ja ilmakehän väliset vuorovaikutukset (dynamiikka). Toinen merkittävä (aiheuttaen 0.2 C asteen lämpövaihteluita) draiveri on aurinkosyklien vaihtelu (magneettinen toiminta). Ilmakehän kemiallinen koostumus (CO2, nokihiukkaset, aerosolit, vesihöyry), joka on osaksi ihmisen aiheuttamaa (polttoprosessit ja maankäyttömuutokset), on kolmas tekijä ilmastollisten olosuhteiden vaihteluissa. Sulfaatti-aerosolien väheneminen (prosessitekniikan puhdistamisen myötä) vaikutti voimakkaasti viime vuosisadan lopun pohjoisen pallonpuoliskon lämpenemiseen (Nasan tutkimus)

ENSO INDEX (MEI) PÄIVITYS

http://www.esrl.noaa.gov/psd/people/klaus.wolter/MEI/

http://ggweather.com/enso/oni.htm

El Nino on hallitsevana viime vuosisadan globaalien lämpötilojen nousussa (1975-2000).

https://www.esrl.noaa.gov/psd/enso/mei/

Tulivuorten sulfaatti-aerosolit viilentävät ilmakehää (volcanic cooling). Prosessitekniikan puhdistumisen myötä ihmisperäiset rikkiaerosolit ovat vähentyneet. Tämä on aiheuttanut ilmaston lämpenemistä pohjoisella pallonpuoliskolla 1900-luvun loppupuoliskolla (Nasan tutkimus).

Käyttäjän tapiosimonen kuva
Tapio Simonen

”KERTAUS ON OPINTOJEN ÄITI”

https://www.tapionajatukset.com/27999

AURINGON EPÄSUORAT VAIKUTUKSET (INDIRECT EFFECTS) MAAHAN

How the Sun Influences the Earth, from Surface to Space (auringon ja planeetta Maan väliset vuorovaikutukset):

Auringonpilkkujen magneettiset vaikutukset väliseen (noin 150 miljoona kilometria) avaruuteen ja Maan pinnalle. Kun auringonpilkkuja on paljon eli magneettikentät ovat voimakkaita, kosmisen säteilyn vaikutus on heikompaa Maan ilmakehässä ja pilvisyys on vähäisempää kuin päivvastaisessa tapauksessa.

Kun auringon magneettiset vaikutukset Maan suhteen ovat heikompia (vähän aauringonpilkkuja eli aurinkosykli on heikko), kosminen säteilyi pääsee helpommin Maan ilmakehään ionisoiden molekyylejä ja atomeja eli muodostaen pilvipisaroiden ytimiä pilvisyyden lisääntyessä. Vaikutus on siis viilentävä.

https://asiakas.kotisivukone.com/files/tapion.ajat...

https://asiakas.kotisivukone.com/files/tapion.ajat...

Kosmisessa säteilyssä on elektroneja ja neutroneja, jotka ionisoivat Maan ilmakehän molekyylejä ja atomeja eli muodostavat ionosfäärin.

LÄHTEITÄ

https://climatechangedispatch.com/the-scientists-t...

https://arxiv.org/pdf/1610.08001.pdf

http://www.pages-igbp.org/download/docs/meeting-pr...

http://www.leif.org/EOS/LeanRindCauses.pdf

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Jospa nyt Tapiokin perehtyisi ilmastofysiikan peruskäsitteisiin ja siellä oleviin energiasäteilyn - emissioihin ja absorbtioihin Einsteinin hengissä, -mutta kontraviarantteina ja kovariantteina varmistettuna.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Wikipediassa on muuten hyvä kuvaus kasvihuoneilmiöstä, mutta siinä on kuitenkin yksi oleellinen virhe: ”Kasvihuoneilmiö on luonnollinen fysikaalis-kemiallinen ilmiö, jossa hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen vaikutuksesta ilmakehän alimmat osat lämpenevät. Auringon tulosäteily pääsee maanpintaan kasvihuonekaasujen läpi, mutta ne hidastavat säteilyä pois maapallolta.[1] Kasvihuoneilmiössä useista eri aallonpituuksista muodostuvan sähkömagneettisen säteilyn (säteilyspektrin) tietyt aallonpituusalueet lämmittävät väliainetta (ks. absorptio), esimerkiksi maapallon kaasukehää ja pintaa. Lämmennyt väliaine/materiaali puolestaan säteilee (emittoi) lämpöenergiaansa ainoastaan infrapunasäteilyn aallonpituusalueella ulospäin. Infrapunasäteilyn eli lämpösäteilyn läpäisykyky on verraten huono, mistä syystä se (läpäisemisen sijaan) absorboituu tai heijastuu mm. kaasumaisiin väliaineisiin muita aallonpituusalueita intensiivisemmin. Täten siis systeemiin sisälle tuleva sähkömagneettinen säteily pääsee huonommin säteilemään ulos systeemistä, mikä nostaa systeemin peruslämpötilaa jonkin verran.”

Wikipediassa väitetään, että auringon tulosäteily pääsee semmoisenaan maanpintaan kasvihuonekaasujen läpi, mutta se on väärä tieto. Tätä tietoa näyttävät levittävän myös eräät ilmastonmuutostutkijat. Todellisuudessa auringon valoa absorboituu kasvihuonekaasujen toimesta 69 W/m2. Absorptio jakaantuu kasvihuonekaasujen kesken seuraavasti: vesi 77,2 %, otsoni 19,5 % ja hiilidioksidi 2,3 %. Kun nämä vaikutukset otetaan huomioon, niin kasvihuonekaasujen osuudet kasvihuoneilmiössä jakaantuvat seuraavasti: vesi 79,6 %, otsoni 11 %, hiilidioksidi 8,6 %, metaani + typpioksiduuli 1,0 % ja pilvet 0,4 %. Hiilidioksidin osuus painuu alle 9 %.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Lisään tänne viitteet:
1. Kiehl JT and Trenberth KE. Earth’s annual global mean energy budget. Bulletin of American Meteorological Society. 2009;90:311-323, https://journals.ametsoc.org/doi/abs/10.1175/2008B...
2. Schmidt GA, Ruedy RA, Miller RL, Lacis AA. Attribution of the present-day total greenhouse effect. Journal of Geophysical Research. 2010:115:D20106. doi:10.1029/2010JDO14287.

Käyttäjän tapiosimonen kuva
Tapio Simonen

HIILIDIOKSIDI EI AIHEUTA ILMASTONMUUTOSTA

Kirjoituksen alaotsikot

Virallinen ilmastonmuutos

Pilvisyyden vaikutus

Kasvihuonekaasut

Kriittinen ilmastotiede kunniaan

http://www.co2-raportti.fi/index.php?heading=%94CO...

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Nii on hiili co2 ei nosta lämpöjä, sen näkee fotosynteesistä. C4 kasvin sisässä nousee hiili co2 entsyymin avulla jopa 120 kertaiseksi. C4 kasvilla on kaksiosianen vaihe hiilen co2 suhteen

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

No Miehillä on jännät kertomukset. Varmaa kohta tulee ukkonen

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Aikaa hauskaahan tämä on, kun lukee kommentteja, että mitä se Schmidt et kumppanien pilvisyyden osuus 25 % kasvihuoneilmiössä tarkoittaa. Joillekin tuntuu olevan ylivoimasta myöntää, että Schmidt et kumppanit ovat menneet tällaista kirjoittamaan ja ei sen puoleen myös Kiehl & Trenberth väärän ilmakehämallinsa kanssa. Sitähän ei ole kommentoinut kukaan. Miksihän?

Käyttäjän tapiosimonen kuva
Tapio Simonen

AURINGON AKTIIVISUUDEN VAIKUTUS ILMASTOON ON FAKTAA

Tutkimus tulee Kiinasta:

Periodicities of solar activity and the surface temperature variation of the Earth and their correlations
Cinese Science Bulletin,  2014, Vol. 59 Issue (14): 1284-1292    DOI: 10.1360/972013-1089
ZHAO XinHua & FENG XueShang
State Key Laboratory of Space Weather, Center for Space Science and Applied Research, Chinese Academy of Sciences, Beijing 100190, China

https://ilmasto.wordpress.com/2014/08/09/auringona...

ILMASTONMUUTOS JA GREENPEACE

IPCC:n raporttien laatijat, mukana Greenpeacen edustajat, jyräävät ”ihmisen syyllisyyden” läpi raportista toiseen (85-90-95%) lämpötilojen mittaustuloksista välittämättä. Auringon vaikutuksen ”unohtamisesta” huolimatta, auringon suorat (aurinkosäteilyn voimakkuus) ja epäsuorat (auringonpilkkujen määrä ja vaikutukset Maan magneettikenttään ja pilviyyteen) pakotteet säätelevät maapallon pinnan ja ilmaston lämpötiloja.

https://ilmasto.wordpress.com/2017/08/04/mista-tul...

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Muuten, pankaas merkille, että pystyn esittämään vain 3 varteenotettavaa tutkimusta omani lisäksi kasvihuoneilmiöstä. Yksi ei määrittely ilmakehämallia ollenkaan ja K&T käyttää väärää ilmakehää. Schmidt et kumppanit jää ainoaksi tutkimukseksi, jossa lähtökohdat ovat paikallaan, mutta jokainen voi tietenkin arvioida lopputulosta, että mitä enemmän pilviä sen korkeampi lämpötila.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Kuvassa kaksi lienee painovirhepaholainen hiilidioksidipitoisuuden osalla prosentti luvussa. 0,0385% vastannee 385 ppm:ää.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Tämä menee hauskaksi mutta toisaalta, miksi ilmastonmuutostutkimuksen pitäisi olla tylsää, kun ppm:tkin osataan muuttaa %:ksi.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Tärähtäneen valetieteilijän tunnistaa parhaiten suuruusharhoistaan: ”...vain 3 varteenotettavaa tutkimusta omani lisäksi kasvihuoneilmiöstä.”

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Mäkinen on tullut kehiin heittämään henkilökohtaisia herjoja. Et ilmeisesti oikein ymmärrä, että ne kertovat enemmän sinusta kuin minusta.

Koska vaikuttaa, että olet hyvin perehtynyt tämän aihepiirin tutkimuksiin, niin kerropas lukijoille muut tutkimukset.

Schmidt et al. toteaa asiasta näin:

"However, while climate sensitivity is widely discussed in the literature [e.g., Charney, 1979; Lorius et al., 1990; Knutti et al., 2006; Annan and Hargreaves, 2006], there are only a few scattered mentions of the magnitude of the role of CO2 in the climatological energy balance and these are either only valid for a single
profile [Kiehl and Trenberth, 1997, henceforth KT97], or inconsistent [e.g., Lindzen, 1991]. Thus there remains a great deal of confusion related to the current global CO2 contribution and what it means."

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Jos oikeasti olisit sellainen tutkijasuuruus kuin aina esität olevasi, sinun ei varmasti tarvitsisi julkaista juttujasi maksua vastaan feikkitiedelehdissä.

http://archive.is/mjBfR

Käyttäjän janneaikio kuva
Janne Aikio Vastaus kommenttiin #55

Tuollaiset heitot eivät, hyvä ystävä, ole argumentti puoleen tai toiseen.

Pistit linkin. Jos aikomuksesi on antaa kontribuutiosi keskusteluun poimi sieltä ydinkohdat ja osoita Ollilan virheet. Ei ole mitään syytä halveksia tämän ketjun lukijoita.

Se että jonkun valtavirtatieteilijän tai -journalistin mielestä Ollilan kirjoitukset ovat roskatutkimusta EI ole argumentti. Voisitko pysyä asiassa?

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen Vastaus kommenttiin #56

Tyypillistä denialistiroskaa. Ei minua kiinnosta ruveta painimaan sellaisten kanssa, jotka voitelevat itsensä sonnalla ja huutelevat, että nyt painitaan minun säännöilläni.

Nirisemällä argumentoinnista ei päästä mihinkään siitä tosiasiasta , että Ollilan tuotokset ovat roskatiedettä. Eihän se mikään jonkun journalistin mielipide ole, jos tosiasia kerran on, että mitään ei häneltä julkaista alan oikeissa julkaisuissa, vaan hän ostaa tieteellisen julkaisun näköistä palstatilaa kiinalaisissa, intialaisissa ja nigerialaisissa roskatiedeaviiseissa.

Käyttäjän janneaikio kuva
Janne Aikio Vastaus kommenttiin #58

Kirjoittamallasi ei ole mitään painoarvoa täällä käytävään keskusteluun. Vai onko tieteellinen konsensus sitä, että mustamaalataan konsensusta epäilevät tahot? Tälläkö tavalla ja tälläkö tasolla tieteellistä keskustelua käydään? Ei vakuuta.

Argumentteja sinulla ei ollut esittää. Käyttämäsi argumentit ovat virheargumentteja eli nämä Argumentum ad auctoritatem ja Argumentum ad hominem.

Ja vielä, vaikka artikkelit olisivat missä roskalehdessä se ei ole ei millään tasolla tai tavalla tai missään suhteessa osoitus niiden pätemättömyydestä tieteellisesti (ad hominem tu quoque).

Tästä kaikki suuret, manipuloivat ja kansaa harhauttavat valheet ovat peräisin, viitataan johonkin ylempään papistoon, joka muka tietää asiat erehtymättömästi oikein. Muiden on vain sokeasti uskottavat paksuimmatkin vedätykset. Tällä saadaan vähäinenkin luottamus tieteeseen karisemaan. Minua tälläinen on vastenmielistä.

Entäpä jos nykyinen konsensus osoittautuu harhaksi? Mitä sitten pitää sanoa niistä julkaisuista, jotka nyt nostetaan jalustalle?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #60

Joo, nämä ovat hyviä kysymyksiä. Mäkinen kuitenkin tavalleen uskollisena jättää arvatenkin vastaamatta!?

Ollilan kirjoitus on asiallinen ja jotenkin tällainen kirjoitus vetää näitä ryöpyttelijöitä puoleensa. Ei todeksi uskoisi, mutta näin se vaan menee, sanoisin että on kyse asetelmasta ideologia vastaan tiede.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen Vastaus kommenttiin #62

Jos esittää tieteenvastaisia näkemyksiä ja julkaisee niitä tunnetuissa vale-/roskatiedejulkaisuissa, niin silloin ei ole kyseessä tiede. Miksi tämä on niin vaikea tajuta? Ettekö te Ollilan fanipojat ymmärrä, miten tieteen itsearviointi ym. toimii? Ette varmaankaan, kun kerran ahkerasti linkitätte Judith Curryyn, Wattsiin ja muihin sekopäihin.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #65

No minä en kaipaa vastauksia, lähinnä ajattelin vastauksia Aikion asiallisiin kysymyksiin, että saadaanko niitä!?

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen Vastaus kommenttiin #66

Ne kysymyksethän ovat vain tyypillistä roskatieteen kannattajien uhriutumista. He yrittävät houkutella ihmisiä tasapuolisuusharhan ansaan. Huomio kannattaa nyt kiinnittää vain siihen tosiasiaan, että Ollilalla ei ole mitään todellista annettavaa ilmastonmuutoksen tutkimiseen. Jos olisi, hänen ei tarvitsisi kirjoittaa vain roskatiedelehdissä, Puheenvuorossa ja Oikea mediassa.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #67

Ilmastonmuutokseen liittyy vielä epävarmuustekijöitä, kuten CO2:n ilmastoherkkyyden osalta, aerosolit, pilvien vaikutus jne., ettei varmuudella näistä tunnetuimmistakaan epävarmuustekijöistä voida vielä sanoa juuta eikä jaata.

Kun keskustelua käydään mistä tahansa näistä ja ehkä tärkeimmästä asiasta, kasvihuoneilmiöstä, elämän kannalta, Ollilalla on selkeää tieteellistä näyttöä kantansa tukena.

Kun Aikio kysyi tästä CO2:n hallitsevuudesta ilmastonmuutoksen aiheuttajana, esirippu repesi, tällaista asiaa ei saa nostaa esille?

En epäile yhtään, etteikö Ollilan esille ottamat kolme tutkijaa ymmärtäisi CO2:n merkityksen.

Se tulee myös Kauppisen et al:in tutkimuksessa hyvin esille!

http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254330-...

Käyttäjän Luakso kuva
Anton Laakso Vastaus kommenttiin #60

Ajattelin jo etten enää osallistu tähän keskusteluun, mutta en nyt malta olla kommentoimatta. Ihan ensimmäiseksi haluan sanoa, että en millään tavalla halua tässä puolustaa Mäkisen tapaa ottaa asioihin kantaa vaan kommentoida pelkästään tähän mitä Janne tässä (#60) esittää.

Tieteellistä keskusteluahan ei käydä täällä vaan ihan muissa ympäristöissä, josta ehkä merkittävin ovat juuri vertaisarvioidut julkaisut tieteellisissä lehdissä. Näiden julkaisujen pitää täyttää tietyt kriteerit ja yksi merkittävistä on juuri vertaisarviointi, jolla edesautetaan sitä, että julkaisun tulokset perustuvat oikeisiin tieteellisiin menetelmiin, eivätkä sisällä merkittäviä virheitä. Tämä taas puuttuu täysin näistä roskalehdistä ja siten niillä ei ole lähtökohtaisesti tieteelliseltä kannalta mitään eroa mihin tahansa muuhun kirjoitukseen esimerkiksi vaikka täällä Uuden Suomen blogeissa. Se ei tietysti tarkoita sitä, etteikö mikä tahansa kirjoitus voisi olla tieteellisesti hyvinkin merkittävä. Tulosten on kuitenkin ennen sitä käytävä joka tapauksessa kriittinen arviointi läpi.

Mitä sitten tulee tähän "ylempään papistoon" josta aika usein täällä puhutaan ilmastonmuutoksesta puhuttaessa. Eihän tällaista juuri nykypäivän länsimaisessa tutkimuksessa ole. Esimerkiksi juuri vertaisarvioinilla pyritään varmistamaan, että tulokset ovat hyvin perusteltavissa. Siten kukaan ei pysty sanelemaan, miten asiat ovat ilman, että niiden taustalta löytyvät kunnolliset perusteet.

Käyttäjän janneaikio kuva
Janne Aikio Vastaus kommenttiin #70

Ymmärrän hyvin tieteellisen tarkastusprosessin ja sen välttämättömyyden. Halusin vain sanoa, että vertaisarvion ulkopuolella tehty tiede voi olla oikeaanosunutta ja validia. Paljon tietotaitoa on tehty ja julkaistu out of the box eli virallisen hyväksymisprosessin ulkopuolella, ja hyvä niin. Tieteelliseen konsensukseen uskominen voi olla kohtalokasta. Kallioon hakatut paradigmat voivat pysäyttää tieteen kehityksen ja tehdä paljon yhteiskunnallista vahinkoa. Ilmastokysymyksissä on hyvin paljon tekijöitä, jotka tekevät tämän hetken konsensuksen epävarmaksi, ainakaan 100% varmuutta ei voida väittää saavutetun.

Haluaisin kiinnittää huomiota myös siihen, miten media käsittelee tieteellisiä tutkimuksia. Minusta on vaarallista jos tiede kapseloituu omaksi saavuttamattomaksi saarekkeeksi yhteiskunnassa kritiikin ulkopuolelle. Tätä tieteen popularisointi pyrkii estämään, siinä tiedettä yritetään aukaista selkokielelle ja tuoda esille sen mahdollisuudet. Media tekee tässä usein virheitä, ja mikä kiinnittää huomiota on se, miten sallivaa tiedemaailman ja valtavirtatieteen kannattajien suhtauminen on sellaiseen virheelliseen uutisointiin joka esim. tässä ilmastoasiassa on vahvasti kallellaan konsensuksen suuntaan. Sen lisäksi tulee henkilöön käyvä suhtautuminen kritiikkiin ym. asiattomuudet.

Minusta tiedemiehet eivät voi pestä käsiään siitä, mitä ja miten tieteestä tehdään uutisia. He ovat osavastuussa virheellisten näkökantojen vakiintumisesta ihmisten ja politiikkojen käsityksissä.

Vielä tieteellisistä julkaisuista. Eihän se niin yksinkertaista ole, että tieteellisesti kestävä tai uraa aukova tutkimus automaattisesti julkaistaan jossakin tieteellisessä lehdessä. Lehdelle ja sen ympärillä vaikuttaville tahoille on suuri riski tai jopa ristiriitaista julkaista omaa kantaa kumoava kirjoitus. Sekin voi osoittautua ylitsepääsemättömäksi kynnykseksi uusien ja mullistavien havaintojen eteenpäinviemisessä. Neutraliteettiin vetoaminen osoittaa tietynlaista lapsellisuutta. Maailma vain ei toimi sillä tavalla, valitettavasti.

Objektiivisuus on läntisen tieteentekemisen suurimpia harhoja.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila Vastaus kommenttiin #55

Nimike "tutkijasuuruus" on sinun määritelmäsi, ei minun. Käytännössä kaikki tutkijat (tai paremminkin heidän työnantajansa) joutuvat maksamaan julkaisuistaan ja sitä enemmän, mitä arvostetumpi lehti on kyseessä. Minulla ei ole työnantajaa ja jos olisin julkaissut kaikki tutkimukseni arvostetuimmissa lehdissä, niin siinä olisi mennyt jo mersun hinta.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen Vastaus kommenttiin #59

Eli myönnät pyöriväsi junk science-ympyröissä. Hyvä, ainakin sen verran löytyy rehellisyyttä.
Vai väitätkö tosissasi, että vain rahanpuute on ajanut nigerialaisiin, intialaisiin ja kiinalaisiin roskatiedelehtiin?

Käyttäjän janneaikio kuva
Janne Aikio

Hannu Sinivirta, mainitsit Planckin vakion ja Einsteinin kaavan E = mc^2, hänen 10 kenttä-yhtälönsä.

Voisitko kansanomaistaa näiden yhtälöiden vaikutuksen kasvihuoneilmiössä?

Ollilan kirjoitus oli mielestäni hyvin selkeä ja kasvihuoneilmiön eri puolia avaava. Jos Ollila on käyttänyt mm. Mauna Loan ja NASA:n mittausarvoja niin miten sinun esittämäsi tekijät voisivat olla näkymättä kyseisissä mittauksissa. Jos en nyt ole ymmärtänyt väärin, niin Ollila esitti lukuja kokonaisenergiamääristä sisään ja ulos maan pinnalta + ilmakehästä.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Kyllä näin on.

Olen ollut havaitsevinani sellaista holtittomuutta tässäkin blogissa käyneiden kohdalla, että jätetään vastaamatta asialliseen kysymykseen!?

Svensmarkin hypoteesi ytimien muodostumisesta etc. on mielenkiintoinen js onkin odotettavissa siltä rintamalta lisää tutkimusta hypoteesin tueksi.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Jannelle kommenttiin 57.

Tämän lainauksissa olevan kommentin osoitin Ollilalle Planckin vakiosta ja Einsteinin kaavasta E=mc^2:

"Itse asiassa et osannyt vastata kysymykseeni, joka olisi johtanut syvällisempään ymmärtämiseen fotonin kinematiikasta faaseissa, joka on oleellinen tekijä ilmakehän heterogeniassa. Mutta olkoon niin.."

Olen sitä mieltä, että olisi viisasta keskittyä niihin tietolähteisiin jotka ovat luotettavia tietolähteitä, kuten esim. NASA ja ESA. Heiltä löytyy erinomainen kontribuutio reaaliaikaisista mittauksista, jotka ovat hyvin yhtenevät.

Reaaliaikaisista mittauksista on se suunnaton hyöty, koska niistä tuloksista voi itse kukin tehdä vertailukelpoisia analyyseja, jotta US:n kandidaatitkin pääsisivät siihen suuresti parjattuun tieteelliseen konsensukseen.

Jos tarkastelee hajautettuja tietolähteitä, siitä syntyy vain hajanaisia käsityksiä ja mielipiteitä semminkin, kun nämä hajanaiset tietolähteet poikkeavat keskenään.

Täällä esitetään kommentteja jotka eivät keskity oleelliseen, eli pitäisi pyrkiä eksplisiittisesti selvittämään ja todistamaan ilmastonmuutoksen problematiikkaa niillä menetelmillä, mitä tiede tällä hetkellä tarjoaa.

Omalta osaltani niin NASA kuin ESA ovat tuttuja organisaatioita ja olen aikanani työskennellyt heidän kanssaan lähinnä avaruustutkimuksen parissa. Itse asiassa voin taata, että sieltä löytyy sellaista osaamista, joka on kansainvälisesti ehkä kaikkein luotettavinta, mitä maailmalta löytyy. Tämä perustuu kokemukseen.

Siis keskitytään mielellään heidän osaamiseensa, jolloin itse kukin voi tehdä vertailevaa tutkimusta heidän tekemien mittausten ja analyysien pohjalta.

"Jos Ollila on käyttänyt mm. Mauna Loan ja NASA:n mittausarvoja niin miten sinun esittämäsi tekijät voisivat olla näkymättä kyseisissä mittauksissa".

Olen eläköitynyt tutkija ja minun kompetenssini perustuu hyvin pitkä-aikaiseen kokemukseen ja tämän vuoksi minulla henkilökohtaisesti ei ole ollut mitää tarvetta olla näkymättä tai olla näkyvissä ks. mittauksissa.

Ne ajat jolloin tein mittauksia, olivat hyvin spesiaaleja kohdennettuja mittauksia, lähinnä muiden planeettojen olosuhteista jne. Se toi mukanaan sellaista osaamista ja joka toi mukanaan myös sellaista suhtautumista elämään ja luontoon, - jota me ihmiset helposti syytämme ilmastonmuutoksesta ja joka alkaa selkeästi näkymään eri puolilla maailmaa.

Ihmisen vaikutus näkyy joka puolella ja mielestäni olisi vähintäänkin kohtuullista keskittyä siihen, miten ihminen muuttaa luontoa ja maapalloa, ja mitä sille tulisi tehdä.

Luonnollinen dynamiikka perustuu energia-tasapainoon, joka on nyt järkkynyt niistä ihmisen toimista, jotka olemme kyenneet indikoimaan ja siitä ollaan kansainvälisisissä tiedepiireissä huolestuneita.

Jos emme kykene taittamaan kasvihuonekaasujen päästöjä ja roskaamista, luonnollinen dynamiikka ei koskaan tule lähestymään arvoa 100%. Tällä hetkellä hiilinieluja on n. kaksi kertaa vähemmän kuin hiililähteitä.

Sen sijaan kun väittelemme, kuka on oikeassa tai väärässä, asialle tulisi tehdä jotakin konkreettisesta.

Tästä on olemassa yksi erittäin hyvä esimerkki, nimittäin akatemiaprof. Markku Kulmalan käynnistämä tutkimusprojekti Suomessa, nimeltään SMEAR I - III, joka tutkii maasta - ilmakehään tapahtuvia muutoksia niin fysikaalisia, kemiallisia kuin biologisia muutoksia mm. aerosoleista, hiilidioksidi-pitoisuuksista, - metaanista, -kosteudesta, -lämpötilasta, -tuulen voimakkuudesta ja lukemattomista muista maasta - ilmakehään tapahtuvista muutoksista. Akatemiaprofessori Markku Kulmala on ehkä siteeratuin ilmastotutkija maailmassa.

Joten on hyvä asettua sellaiseen kontekstiin, mikä on relevanttia.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

"Ihmisen vaikutus näkyy joka puolella ja mielestäni olisi vähintäänkin kohtuullista keskittyä siihen, miten ihminen muuttaa luontoa ja maapalloa, ja mitä sille tulisi tehdä."

Tuosta Kulmalan tutkimuksesta olen kirjoittanut pari blogia, hyvää tutkimusta!

Nostan myöskin Ollilan spektrianalyysin esille, sellaista tutkimusta ei taida liiemmälti Suomessa olla saatavilla. Tuossa linkin kommentissa maininta heti alussa tästä asiasta. Kts. linkki, http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249617-ko...

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Olen aikaisemmin estänyt Lauri Gröhnin kommentit osittain muiden kommentoijien toivomuksesta. Nyt mitta tuli täyteen Esa Mäkisen kohdalla ja hän ei esiinny enään minun blogien kommentoijana. Mäkisellä ei ole koskaan ollut mitäään blogin aihepiiriin liittyvää kommenttia.

Kommentit ovat tervetulleita, kun ne pysyvät mieluusti blogin aihepiirissä eivätkä ole henkilöön meneviä solvauksia, joka pitäisi muutenkin olla itsestään selvää Uuden Suomen ohjeiden mukaan.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Joo, hyvä!

Minulla on Mäkisestä sen verran käsitystä, että hän puuttuu mielellään näihin kiikun kaakun tilanteisiin!?

Hänellä oli varmaa tietoa esim. Falmouth:in tuulivoimatilanteesta, Massachusetts:ssa, kun esitin blogissa erään oikeusasteen kannanoton kahdesta liian lähelle asutusta pystytetyistä teollisuusluokan tuulivoimalasta. Hänellä oli varmaa tietoa, ettei tuulivoimaloita puretaan tuomioistuimen päätöksellä, mutta niin vain kävi.

No vahva ego ja harhainen tieto ruokkivat toinen toistaan.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Tarkoitukseni tällä blogilla oli osoittaa, kuinka vähän kasvihuoneilmiöstä on julkaistu tieteellisiä tutkimuksia. Otin esiin kaksi yleisintä (ja ainoita varteen otettavia) ja toin esiin niissä olevia puutteita. Miskolczin tutkimuksen jätin käsittelemättä, koska siitä en löydä virheitä.

Jatkan jossain vaiheessa muiden oleellisimpien aihepiirien käsittelyä tarkemmin ja ennen kaikkea osoittan, että niistäkin julkaistut tutkimukset, jotka osoittavat ns. ilmastoeliitin näkemyksen, ovat yhden käden sormilla laskettavissa.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Jos saan vielä hieman jatkaa.

Se alkuperäinen kysymys minkä Ollila esitti Antonille, Kaleville sekä minulle oli:

”En malta olla heittämättä haastetta kolmelle vaikiokommentoijalleni: Hannu Sinivrita, Anton Laakso ja Kalevi Härkönen. Mitä mieltä olette pilvisyyden osuudesta kasvihuoneilmiössä. Ei tarvitse ottaa kantaa prosenttilukuun, mutta siihen asiaan, onko pilvisyyden osuus kasvihuoneilmiössä luokkaa 20 %”

Omalta osaltani vastasin siihen näin:

”No jo sanon että se on 0,02 nimellistä yksikköä jollakin aika-jaksolla (t) x, y, z gradientteina, sillä näin se on.”

Tämä sisälsi sen ajatuksen, että pilvisyyden vaikutus kasvihuoneilmiöön riippuu ajasta, millä hetkellä sitä milloinkin indikoidaan. Pilvisyyden nimellinen vaikutus kasvihuoneilmiöön on siis ajasta riippuvainen. Eli jollakin ajan hetkellä nimellinen osuus sen vaikuttavuudessa kasvihuoneilmiöön on vaihteleva ts. pidemmillä aika-väleillä pilvien vaikutus kasvihuoneilmiöön ei ole kumulatiivinen, ellei pilviä ala muodostumaan trendillä, joka on pitkä-aikaisessa nousussa.

Tämä kielisi hyvin aktiivisesta aurinko-maksimista ja hyvin dramaattisesti lisääntyvästä vesihöyrystä ilmakehässä jne. Jos näin kävisi, meillä olisi edessä sellainen ilmaston lämpeneminen, jossa hartaimmatkaan toiveet ilmastoherkkyydestä eivät toteutuisi.

Ne kasvihuonekaasut kuten hiilidioksidi, -metaani ja myös otsonit ja aerosolit, sekä muut yhdisteet muodostavat ilmakehään kerroksen, jonka viipyminen on vähintään kymmeniä, ellei satoja vuosia. Näiden yhdisteiden vaikutus kasvihuoneilmiöön on ilmakehässä primäärinen, koska ne ovat kumulatiivisia ja jäävät ilmakehään pitkiksi ajoiksi.

Ilmakehässä tapahtuvat pitkä-aikaiset fysikaaliset, kemialliset ja biologiset muutokset, ovat siis relevantteja.

Täällä on puhuttu myös tulivuorien vaikutuksista ilmakehässä tapahtuviin muutoksiin. Tulivuorista purkautuva kaasu koostuu suurimmaksi osaksi vesihöyrystä ja hiilidioksidista. Lisäksi se sisältää tavallisesti rikkidioksidia, -typpeä, -klooria, -rikkivetyä ja booriyhdisteitä.

Eli tulivuorien vaikutus ilmastoon ei ole homogeeninen ja tulivuorien esiintyvyydessä ei ole osoitettu olevan pitkä-aikaista nousutrendiä, joka osoittaisi selkeästi niiden vaikutuksen ilmastonmuutokseen viimeisinä kymmeninä tai satoina vuosina.

Toinen kysymys joka liittyy tulivuorista vapautuneisiin kiviaineksiin kaukaisessa historiassa, antaa ehkä selkemmän käsityksen siitä, miten nuo kiviainekset ovat vapauttaneet hiilidioksidia meriin purkausten yhteydessä. Kyseinen kiviaines on siis vapautunut mantereisiin ja tässä tarkastelussa merten syvänteisiin, joissa sen vaikutus on sekundäärinen suhteessa siihen, mitä merien pintakerroksista vapautuu ilmakehään.

Merien pinta-kerroksista vapautuminen perustuu ilmakehässä tapahtuneisiin muutoksiin (absorbtiokykyyn), joka estää pitkäaaltoista lämpösäteilyä avaruuteen. Tämä on perus-prinsiippi, joka on johtanut myös merien lämpenemiseen ja sitä kautta myös hiilidoksidin vapautumisen lisääntymiseen meristä ilmakehään.

Minun käsitykseni tällä hetkellä on se, että tämä vapautuminen on tapahtunut välillisesti, eli ei luonnollisista seurauksista, sillä ihminen on sotkeutunut tähän prosessiin luontoa likaamalla ja käyttänyt fossiilisia polttoaineita, joista hiilidoksidia on vapautunut lisää, joka on nostanut sen netto-määräistä vaikutusta ilmakehässä.

Eli lyhyesti, sen sijaan että aiheesta väitellään kuka on oikeassa tai väärässä, asian eteen tulisi tehdä jotakin konkreettista eli esimerkiksi, luoda skenaarioiden variantteja varmistamaan tuleva suotuisa kehitys.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Joitakin ajatuslinjoja nostaisin esiin tästä kommentista.

Eli on muutoksia jotka johtuvat luonnollisista muutoksista, jotka tapahtuvat pitkän aikavälin jaksoissa.

Toisaalta on lyhyentähtäimen muutoksia, jotka tapahtuvat nopeasti ja ovat ihmisen aiheuttamia.

Varmaan oikea lähestymiskulma, tähän ilmastonmuutokseen!?

Kumpaan pitäisi suhtautua varauksella!?

Kyllä ihminen muuttaa ympäristöä ja sillä on vaikutusta myöskin pitemmällä tähtäimellä ilmastoon.

Tällaisia asioita voidaan luetella jo kun niistä on kertynyt tietoa, esim. maaperähiilen tutkimuksen mukaan, mikrobien, kastematojen jne. tutkimuksista.

Kysymys Hannu Sinivirralle: Missä hiilen kuuluu olla ihmis-, eläin- ja kasvikunnan kannalta? Ilmakehässä, biosfäärissä... ? ?

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

#78

Kiitos kysymyksestä. Mielestäni hiilen tulee olla tasapainossa, niin ihmis-, eläin- ja kasvikunnassa, joka käsittää lähinnä biosfäärin. Jos hiili ei ole tasapainossa, siitä kärsivät kaikki. Siitähän kertoo jo se tosiasia, että hiili-nieluja on vähemmän kuin hiili-lähteitä josta seuraa, että biosfääri ei enää kykene hiilen oksideja riittävästi absorboimaan, jolloin konsentroituminen jatkaa ylöspäin muihin ilmakerroksiin.

Minulta vastaavasti sellainen yksinkertainen kysymys. Miksi alla olevassa ESA:n linkissä kuvailtu CO2 -syklin video-kuvaaja on lineaarinen?

http://cci.esa.int/

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #79

Kasvit saavat hiilen fotosynteesiin ilmasta, hapen vedestä jne. Auringon valo käynnistää prosessin, optimaalinen lämpötila on + 25 °C.

Kemosynteesi tapahtuu ilman valoa merenpohjissa jne. Hiili tulee orgaanisten yhdisteiden hajotessa ja happi vedestä.

Ilmeisesti ilmakehän hiilidioksidipitoisuus pitäisi olla 0,05 %, joka on keskimäärin optimaalinen kasvien kannalta.

Tietenkin nyt tullaan tähän kysymykseen muutosnopeudesta, millä aikataululla muutoksen tulisi tapahtua 0,028 %:sta => 0,05 %:iin.

Miten suhtaudut siihen tietoon, että huolimatta antropogeenisen hiilen lisääntymisen kiihtymisestä ilmakehässä, hiilidioksidipitoisuuden kasvu on taittunut ilmakehässä.

Olisiko biosfääri saamassa fotosynteesin kautta kerrytettyä hiiltä maaperään. Miten se kivihiili syntyikään? Kts. linkki!

https://hiilitieto.fi/wp-content/uploads/2015/11/k...

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #80

Pyytäisin ensin vastaamaan minun asettamaani vastakysymykseen ESA:n CO2 -syklin lineaarisuudesta, joka ei suinkaan ole taittumassa, eli miksi se on lineaarinen?

Minun ymmärrykseni mukaan, jos hiilinieluja (kaikki kasvillisuus) on tällä hetkellä vähemmän kuin hiililähteitä (fossiilit), hiilidioksidin taittuminen biosfäärissä ei ole mahdollinen. Ilmakehä on muutakin kuin biosfääri.

Jos laskeuma on biosfäärissä (massallinen) merkitsevä, silloin kasvu on myös sen mukainen.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #81

Et ollut lukenut tuota blogia? http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253974-20...

Miten siirtyminen ilmakehän hiilidioksidipitoisuudesta 0,028 % => 0,05 % =~ optimaalinen ilmakehän hiilidioksidipitoisuus, pitäisi mielestäsi sitten siirtyä?

Kysymys on tietenkin siirtymäajasta ja muutoksen kulmanopeudesta.

Nyt jo voidaankin vähän jarrutella kivihiilen polttamista, kivihiiltä riittää viideksisadaksi vuodeksi.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #82

Minun on vaikea kommentoida kysymyksiäsi, kun alinomaan vastaat minun kysymyksiini kysymyksillä?

Pyytäisin nyt kuitenkin ihan ensin vastaamaan minun asettamaani vastakysymykseen ESA:n CO2 -syklin lineaarisuudesta, joka ei suinkaan ole taittumassa, eli miksi se on lineaarinen?

Yksi käytännön esimerkki voimakkaasta kasvihuoneilmiöstä on tropiikin alueet, joissa kosteus ja lämpötila ovat korkeat auringon suuremmasta tehosta johtuen, samoin hiilidioksidi-pitoisuus, joka on sitoutunut kasveihin, jolloin olosuhteet ovat kohtalaisen stabiilit ja kasvusto on runsas.

Jos tämä tasapaino järkkyy, eli jokin näistä em. elementeistä poistetaan ihmisen toimesta, silloin kasvihuoneilmiö saa uuden merkityksen semminkin, jos kasvillisuus on se yksi realistinen elementti, jonka ihminen kykenee poistamaan.

Silloin auringon teho kuivattaa ilman, hiilidioksidi vapautuu ilmakehään ja syntyy aavikoitumista.

Tämä oli tavallaan käänteinen esimerkki kasvihuone-efektistä.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila Vastaus kommenttiin #83

Hannule kommenttiin 83. Palaan hiilenkiertoon lähitulevaisuudessa. Tuo lineaarisuus hiilidioksidin määrän nousussa on hyvin olemassa, mutta nousuvauhti on hyvin heikko. Nyt mennään n 2,2 ppm/vuosi, koska CO2-emiossiot ovat jauhaneet lähes paikallaan 6 vuotta peräjälkeen.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #84

Minun laskelmieni mukaan se on n. 2,3ppm/v, joka vastaa vuodesta 2003 vuoteen 2017 välistä aikaa, eli 14v ts. 32ppm/14v.

Eli keskimääräinen kulmakerroin:

k = dy/dx =>

32ppm/14v = n. 2,3 eli 2,3ppm/v.

ESA:n kuvaaja ei kyllä näytä taittumisen merkkejä ja edellisestä kulmakertoimesta voidaan myös päätellä, että hiilinieluja on n. 2,3 kertaa vähemmän kuin hiililähteitä.

Kuvaajan "nousuvauhti on heikko" ei juurikaan kerro sinänsä vielä mitään, vaan kulmakerroin.

Ja se oleellinen kysymys minusta on se, miksi ESA:n kuvaaja on ylipäätään lineaarinen ja siihen minulla on olemassa yksi postulaatti.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila Vastaus kommenttiin #89

Hannu komenttiin 89. Tartun tuohon lukuusi, että hiilinielúja on 2,3 kertaa vähemmän kuin hiililähteitä. Vuoden 1956 jälkeen ihmiskunnan vuosittaisesta emissiomäärästä laskettuna menee 45 % hiilinieluihin ja 55 % jää ilmakehään. Vuosittainen vaihtelu on aika suurta ja korrelaatiokerroin trooppisen merialueen lämpötilaan on n. 0.8. Miten olet laskenut tuon kertoimen 2,3?

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #90

Palataan asiaan myöhemmin, miettikää sitä sillä aikaa...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #83

Tuossa kommentissa on asioita oikein ja sitten sinne päin.

Tropiikin monsuunialueen kasvihuoneilmiö vastaa 2/3 koko maapallon kasvihuoneilmiöstä.

Kuiva pilvetön ilmakehä tropiikin yllä päästää infrapunasäteilyä suoraan avaruuteen, toisaalta auringon lyhytaaltoinen säteily pääsee lämmittämään pintaa. Eli kasvihuoneilmiö heikkenee, mutta auringon lyhytaaltoinen säteily lämmittää.

Palataan sinne 150 vuoden päähän ja tarkastellaan pääpiirteissään mitä on tapahtunut ilmastonmuutosta.

Kun tiedetään varsin hyvin mitä on tapahtunut sellaista ilmastonmuutoksen kannalta oleellista tuona aikana, mikä on osaltaan lämmittänyt maapalloa.

Tulivuorenpurkauksia oli vielä 1800- ja 1900-lukujen taitteessa, mutta ei juurikaan 1900-luvulla enää. Eli kun on vähemmän tulivuorenpurkauksia => ilmasto lämpenee.

Auringon aktiivisuudella 1900- luvulla on merkitystä => ilmasto lämpenee.

Nämä yhdessä vaikuttavat kasvihuonekaasujen lisääntymiseen => ilmasto lämpenee.

Kasvu on ollut lineaarista Mauna Loan mittausasemalla. Nyt se kasvu on taittunut! Kts. linkki! "Highest CO2 levels recorded so far in 2018:  
412.37 ppm on April 23, 2018 (NOAA-ESRL)
411.21 ppm on April 21, 2018 (Scripps)
2017
412.63 ppm on April 26, 2017 (NOAA-ESRL)
411.27 ppm on May 15, 2017 (NOAA-ESRL)"

https://www.co2.earth/daily-co2

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #85

Edellinen oli vain karkea esimerkki, jotta kasvihuoneilmiön fundamentalismi tulee esiin. Se tässä oli tärkein viesti, ei sen spesifiset yksityiskohdat, jotka ovat jo hyvin tiedossa.

Tuo esittämäsi "taittuminen" on luonnollista kohinaa, sillä suurimman ja pienimmän erotus on vain:

412,63ppm - 411,21ppm = 1,42ppm.

Tämä ei kerro vielä taittumisesta.

Päinvastoin tänä vuonna se on ollut nousussa.

Näissä lukemissa tulee ottaa huomioon myös vuotuisen syklin trendi, joka voi olla joko nouseva tai laskeva. Tämä näkyy aiemmin esittämässäni ESA:n linkissä.

Lue myös kommenttini 89, joka oli vastaus Ollilan arvioihin.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #88

Huomenta!
Näyttäisi tämä vuosi jäävän viime vuoden CO2 huipun osalta samalle tasolle tai alle. No tilanteet vaihtelee.

Daily CO2
April 24,  2018:  411.97 ppm

2017
412.63 ppm on April 26, 2017 (NOAA-ESRL)

Samasta linkistä: https://www.co2.earth/daily-co2

March Temperature
5th Warmest March since 1880:  2018
Coolest March since 1880:  1898

Käyttäjän tapiosimonen kuva
Tapio Simonen

ILMASTON LÄMPENEMISEN HIDASTUMINEN ON AITO TIETEELLINEN ONGELMA

Se, että ilmaston lämpeneminen ”pitää taukoa” (pause) eli maapallon pinta ja alailmakehä eivät ole enää lämmenneet yli 15 vuoteen ilmakehän hiilidioksidi-pitoisuuden jatkuvasta kohoamisesta huolimatta, on aito tieteellinen ongelma.

Tieteellinen ongelma se [pause] on erityisesti siinä mielessä, että ilmaston lämmetessä suunnilleen saman pituisen ajanjakson (viime vuosisadan loppupuolella), ”konsensustieteilijät” julistivat ilmastonmuutoksen etenevän vauhdilla ja ihmisen olevan syyllinen ”erittäin suurella todennäköisyydellä”.

https://judithcurry.com/2013/09/29/how-the-ipcc-fo...

Mutta nyt kun ilmaston lämpeneminen on ollut pysähdyksissä suunnilleen saman ajanjakson (noin 15 vuotta), se ei  ”konsensus-tutkijoiden” ja IPCC:n mielestä olekaan ”riittävän pitkä aika” ilmaston vaihteluiden toteamiseksi.

Alarmistit vain lisäävät ”höyryä”, väittäen että  lämpeneminen jatkuu edelleen  vauhdilla ja että ihmisen syyllisyys on kohonnut jo ”95 prosentin todennäköisyyteen”.

https://judithcurry.com/2013/11/10/the-52-consensus/

Käsittämätöntä! Ilmastoyhteisö siis on ”denialistinen” kieltämällä tämän tieteellisen ongelman!

https://asiakas.kotisivukone.com/files/tapion.ajat...

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Ja silti näinä päivinä ympäristöministerimme, tuo hiilipartiopoika on panemassa talonsa fossiilisilla polttoaineilla lämmittävät EU-kansalaiset hiilianekaupalle. Ei suoraan kuten voimalaitoksien kohdalla, vaan polttoaineen myyjän kautta. Ei järjen häivää, jos perusteena on vain hiilidioksidipäästöt.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset