aveollila1 Aika on totuuden puolella

NOAA (USA) jäi kiinni lämpötilatilastojen manipuloinnista jälleen kerran

  • Kuva 1. Lämpötilamittausgraafeja eri lämpötilamittaussarjoista.
    Kuva 1. Lämpötilamittausgraafeja eri lämpötilamittaussarjoista.
  • Kuva 2. Suomen lämpötilakehitys, lisätty 20.3. klo 11.45
    Kuva 2. Suomen lämpötilakehitys, lisätty 20.3. klo 11.45

 Paul Homewood yllä pitää nettisivustoa ”Not A Lot Of People Know That” eli vapaasti suomennettuna “Mitä monet ihmiset eivät tiedä”. Hän analysoi ilmastonmuutokseen liittyviä uutisia, joihin liittyy virheitä tai uutisia, joita valtamedia vääristää tai salaa. Esimerkiksi en ole havainnut suomalaisessa mediassa seuraavaa uutista: ”Englannissa sijaitsevassa maailman suurimmassa merituulipuistossa, joka otettiin käyttöön vuonna 2013, joudutaan hätätoimenpiteenä vaihtamaan 140 tuuligeneraattorin lapaa korroosion vuoksi”. Tuskin tällä on paljon vaikutusta tuulipuiston kannattavuuteen, koska toiminta sielläkin perustuu tukiaisiin niin kuin meilläkin.

Kuten tiedetään, niin tämä talvi on ollut erittäin kylmä Pohjois-Amerikan rannikolla. Ennätysmäisen alhaisia lämpötiloja rekisteröitiin pitkin itärannikkoa. Tällaiset ennätykset eivät sinänsä todista ilmastonmuutoksen puolesta tai vastaan. Ennätyksiä tulee ja menee. Tietysti alhaiset ennätyslämpötilat ovat noloja uutisia ihmisestä johtuvan ilmastonmuutoksen kannattajille.

Virallisia lämpötilatilastoja USA:ssa ylläpitää valtion organisaatio nimeltä NOAA (The National Oceanic and Atmospheric Administration). USA:ssa on olemassa myös organisaatio nimeltä NWS (National Weather Service) eli Kansallinen sääpalvelu, jolla on käytössään myös lämpötilamittausdataa.

Homewood jäljitti molempien organisaatioiden virallisia lämpötilatietoja vuodelta 1943, 2014 ja nyt talvelta 2018 koskien New Yorkin osavaltion virallisia mittauspaikkoja. Kävi ilmi, että NOAA:lle nämä ennätysalhaiset lämpötilat olivat liikaa. Lyhyesti summeerattuna NOAA teki samanlaisen lämpötilamittausten manipuloinnin eli väärentämisen, jota se harrastunut globaalin lämpötilamittausten kanssa: kylmennetään historiatietoja ja lämmitetään nykytietoja.

NOOA oli kylmentänyt vuoden 1943 ennätyskylmän mittausarvon 20,6 F (Fahrenheit) arvoon 18,7 F ja nostanut vuoden 2018 ennätyskylmän arvon 19,6 F arvoon 20,8 F. Yhteensä NOAA on väärentänyt näiden kahden vuoden ennätyskylmien eroa yhteensä 3,1 astetta Fahrenheit (=1,7 Celcius).

Olen kirjoittanut näistä manipuloinneista pari blogia, jotka löytyvät täältä:

http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249571-giss-lampotilaversiot-eroavat-toisistaan-usassa

http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241301-maapallon-virallisten-lampotilamittausten-oudot-versiomuutokset

Kuvassa 1 on globaalin mittauslämpötilan eri versioiden kehitystä vuodesta 1975 lähtien. GISS 2017 on NOAA:n virallinen mittaussarja.

++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++

Selvyyden vuoksi ilmoitan, että en ole ilmaston enkä ilmastonmuutoksen kieltäjä, joksi minua tavallisesti nimitetään englanninkielisillä nettisivustoilla. Olen eri mieltä IPCC:n kanssa siitä, kuinka paljon kasvihuonekaasut pystyvät nostamaan maapallon lämpötilaa. Olen julkaissut asiasta 13 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia viimeisen kuuden vuoden aikana.

Oma ilmastosivustoni, jossa on tarkempaa tietoa ilmastonmuutoksesta: www.climatexam.com

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

17Suosittele

17 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (112 kommenttia)

Juha Hämäläinen

Koska olet asiaan näin hyvin perehtynyt niin kerro käsityksesi todellisesta tilanteesta. Paljonko on lämpenemistä tapahtunut sataan vuoteen ja mikä on ennusteesi tälle vuosisadalle.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Viimeisen virallisen IPCC:n raportin numero viisi (AR5) mukaan lämpötila on noussut 0,85 astetta vuodesta 1880 vuoteen 2011. Omien selvitysteni mukaan tuo sama muutos on 0,75 astetta eli ei suurta eroa. Olleellinen ero on lämpötila-arvoissa vuoden 1940 paikkeilla, jonka IPCC ja GISS ovat kylmentäneet noin 0,3 astetta, koska tuo lämpötilapiikki ei sovi kasvihuonekaasuteoriaan.

GISS on manipuloinut 2000-luvun lämpötilaa ylöspäin noin 0,2 astetta sitten vuoden 2011 version verrattuna satelliittilämpötilaan.

Jos tiedettäisiin auringon käyttäyminen, niin ennustaminen olisi mahdollista, mutta sitä ei tiedä varmuudella kukaan. Aurinko on päätekijä pitkän aikavälin ilmastonmutoksessa. Tällä hetkellä luotan eniten aurinkomalliin, joka ennustaa auringon aktiivisuuden edelleen laskevan, ja sen vuoksi lämpötila lähtee laskuun vuoden 2020 paikkeilla.

Juha Hämäläinen

Mielenkiintoista. Mutta voimmeko auringon vaikutusta enempää arvioida ihmisen toiminnan tulevaa vaikutusta. Eli onko lämpötilojen kehityksen ennustaminen lainkaan mahdollista. Pystytäänkö edes yhteisvaikutusten etumerkkiä tietämään eli laskeeko vai nouseeko lämpötila.

Kysymysmerkki on niin typerän näköinen, etten viitsi niitä käyttää ollenkaan.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Tietysti alhaiset ennätyslämpötilat ovat noloja uutisia ihmisestä johtuvan ilmastonmuutoksen kannattajille."

Onko sellaisia kannattajia olemassa?

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Sehän on vriallinen totuus, jota valtamedia toistelee ja markkinoi.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Et ehkä huomannut vitsiä: "noloja uutisia ihmisestä johtuvan ilmastonmuutoksen kannattajille." Siis ilmastonmuutoksen kannattajille.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

No kuka sen kerran kysy, mikä on totuus.Oliko se Pilatus

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Visailukysymys: Mitä yhteistä on USA:lla ja Venäjällä? Molemmissa maissa väärennetään tilastoja - USA:ssa lämpötiloja ja Venäjällä äänestystilastoja.

Vai onko USA:n lämpötilaväärennösten takana Pietarin trollitehdas?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Venäjän vaaleista on sanottu, että tässä viimeisimmässäkin vaalissa Putinilla on ihan aitoa kannatusta, ainakin maaseudulla.

Tilastoja voidaan esittää ja lukea monella tavalla, lämpötilatilastojakin. Se että pikkasen rukataan ja normalisoidaan, saattaa kuulua ihan normaaliin tapaan esittää tilastoja. Se että häivytetään MWP, Little Ice Age ym. ei ole normaali tapa esittää lämpötiloja!? Voidaan niinkin tehdä ja onkin tehty, vaan eipä taida siitäkään mitään rangaistusta tulla. Ilmastouskovaiset höllentävät vain kukkaron nyörejään helpommin ja muut niiden mukana, koska niin on päätetty.

Käyttäjän JuhaMakkonen1 kuva
Juha Makkonen

Olen kirjoittanut näistä manipuloinneista pari blogia, jotka löytyvät täältä:
.............

Todista meille, että manipulointia on tapahtunut.

Käyttäjän Luakso kuva
Anton Laakso

Vähän jäi myös epäselväksi, että milloin se edellinen kerta oli ja minkälaista manipulointia silloin tapahtui.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Yksinkertaisin todistus on kuvassa 1. Siinä on aitoja julkaistuja lämpötilagraafeja. Niiden viesti on, että 1930-40-luvun lämpötilapiikki on vaiheittain pienennetty olemattomaksi nökäreeksi. USA:n lämpötiloissa nämä muutokset ovat paljon rajumpia. Niissä ei voida edes vedota merilämpötilojen mittaustavoista johtuviin korjauksiin.

Niille, jotka eivät tiedä, niin Hansen on se mies, joka sai aikaan ilmastonmuutoshysterian ja hän itse on julkaissut 1980-luvun aikana lämpötilagraafeja, jotka poikkeavat nykyistä GISS:n graafeista. Hansen on työskennellyt koko ajan GISS:n organisaatiossa.

Alan tutkimuksissa käytetään yleisesti GISS:n tai Hadley Centerin julkaisemia HadCrut-lämpötilagraafeja. Skeptikot - kuten allekirjoittanut - käyttävät yleensä satelliittimittausdataa, koska niihin toistaiseksi GISS:n kynnet eivät kykene. Ne alkavat vuodesta 1979.

Käyttäjän Luakso kuva
Anton Laakso

Ihan riippumatta siitä mitä väität GISS:n tehneen, niin ei kai NOAA voi syyttää miten GISS:n lämpötilakuvaajat ovat muuttuneet? Vai tiedätkö nyt jotain mitä minä en ja yritän vain päteä omalla hataralla tietämykselläni.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #14

Ennen toista maailman sotaa v. 1939 - 1945 ei ole ollut riittävän luotettavaa mittausdataa, joka olisi voitu demonstroida suoraan sodan jälkeiseen mittausdataan niin, että olisi saatu aikaan lineaarisen regression analyysi. Ehkä tämä osin selittää nämä "manipuloinnit", -jos nyt sitten sellaista on todistettavasti tapahtunutkaan.

Käyttäjän Luakso kuva
Anton Laakso Vastaus kommenttiin #15

Nii ja jos nyt katsoo esim tämän blogin kuvan UAH käppyrää ja vertaa sitä tuohon mainittuun Ollilan aikasemman blogin kuvaan (http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249571-...) niin on noilla pohjalla olevilla datoilla vähän muutakin eroa kuin, että toinen olisi vain n-vuoden keskiarvo. Ylipäätänsä sateelliittidata se vasta altis onkin "manipuloinnille", joten jos tämmöselle kaikkea epäilevälle linjalle lähdetään, niin eihän sitä voi mihinkään luottaa.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #17

Kyllähän se näin on. Eroavuuksia syntyy väistämättä.

Satelliittidata tarvitsee joka tapauksessa vakion variointia, jossa manipulaatiota esiintyy.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila Vastaus kommenttiin #15

Uudet lämpötilagraafit eivät perustu siihen, että olisi löydetty uutta raakamittausdataa historiallisia tietoja koskien. Kyse on siitä, että GISS tai NOAA (yhtä ja samaa joukkoa) ovat käsitelleet raakadataa eri tavalla ja nimittäneet sitä homogenisoinniksi. Erikoista on, että aina muutaman vuoden välein on huomattu, että "näinhän tämä globaali lämpötila pitääkin laskea". Kyse ei nyt kuitenkaan ole mistään rakettitieteestä. USA laittoi miehen kuuhun jo 1969, joten kyllä tällaiset laskelmat ovat suhteellien yksinkertaisia siihen verrattuina.

Itse asiassa maailamn mittauspisteiden lukumäärä on vähentynyt merkittävästi viimeisten vuosikymmenien aikana. Satelliittimittaukset kattavat koko maapallon ja niiden käsittelytavat ovat jokaisen asiasta kiinnostuneen saatavilla. Siitä vaan todistamaan, että niitä manipuloidaan. NOAA on jäänyt useasti kiinni siitä, että sen mittaustulokset muuttuvat vuosien varrella - myös maa-asemat.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #22

Raakamittaus-data on sitä, mikä on saatavilla, sehän on itsestään selvää.

Jos vanhaa raaka-dataa uutena joskus löydettäisiin joka tarkentaisi nykyistä vanhaa, sehän olisi vain hyvä asia.

Rakettitiedettä tässä ei todellakaan tarvita.

Manipulaatiot voivat syntyä eri syistä, ei aina välttämättä vilpillisistä syistä. Manipulaatioita voidaan kutsua myös korjauskertoimiksi mm. lineaarisissa regressioissa (vakion variointia) niin satelliitti kuin maa-asema mittauksissa, jotka ovat ajallisesti hyvin pitkä kestoisia ja eri metodeilla suoritettuja.

Esimerkiksi akatemia prof. Markku Kulmalan esittämä koko maailmaa kattava maa-asema verkosto olisi hyvin vertailukelpoinen, koska siitä muodostuisi identtiset asemat samoin metodein ja avoin kattava data analysoitavaksi kaikille tutkijoille tasapuolisesti ympäri maailmaa. Analyysit saadaan näin yhdenmukaisiksi ja vältytään henkilökohtaisilta eturistiriidoilta.

Kaiken järjen mukaan, juuri tämä tulisi olla tavoite kun ollaan tutkimassa ilmastonmuutokseen liittyviä kertaluonteisia lämpötila-mittauksia ja lämpötilageadientteja ym. tärkeitä suureita, kuin jatkaa spekulaatioita.

Käyttäjän JukkaPaljarvi kuva
Jukka Paljarvi Vastaus kommenttiin #14

NASA:n alainen GISS käyttää NOAA:n dataa omien aikasarjojensa perustana.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Trendejä tulee mielestäni tarkastella sekä lyhyen aikavälin trendien, että pitkän aikavälin trendien suhteessa, kun ilmastonmuutoksen vaikutusta esi-teollisesta ajasta tähän päivään tutkitaan ja nimenomaan faktoreina.

Ilmastofysiikan prof. Reto Knutti kertoo alla olevalla linkillä (video), mistä ilmastonmuutoksesta on hänen mielestään kysymys. Prof. Reto Knuttin ajatukset ja todistusaineisto ovat ajattelemisen arvoisia.

On myös hyvä tarkastella ilmastofysiikkaa sellaisena kuin se on (Ilmakehän absorbtio-kyky ja Stefan-Bolzmannin säteilylaki), jossa auringon rooli kyllä ihan selvästi otetaan huomioon. Tämäkin selviää alla olevasta linkistä.

http://hannusinivirta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251...

Yhtäältä medioiden uutisoinnit eivät tee varsinaisesti tiedettä ja spekulaatioiden vatvominen vielä vähemmän. Toisaalta mielestäni USA:ta on apinoitu jo ihan riittävästi, maailma on muutakin kuin Amerikan yhdysvallat. On hyvä suunnata katseensa myös muualle maailmaan kuten esim. ETH Zürich instituuttiin Sveitsiin, jos manipulointeja todistettavasti USA:ssa tapahtuu.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

No ennustan että nyt kevät viivastyy ja jo nyt viivastynyt viikolla ja lumet lähtee hitaasti pois, toukokuu on viiletä ja kesäkuu ja kesä alkaa vasta hienäkuussa ja tulee pitkä syksy. No minulla ei ole kyllä sammakkoa tai varpuja

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tuollainen kevään tulon viivästyminen ei mitenkään kumoa ilmastonmuutoksen todellisuutta, sillä kyseessä on vain poikkeava sääilmiö.

(Toista oli tykkylumen aiheuttamat sähkökatkot 13.3. tänä vuonna, jotka uutisoitiin TV:ssäkin esimerkkinä ilmastonmuutoksen aiheuttamista ongelmista).

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

no kysehän on minun ennustuksesta tänä keväänä eikä mistään ilmastomuutoksen kumoamisesta ja sitäpaitsi ilmastoa ei voi kuvata kuin kertomalla sääilmiöt. Jos sanomme, että Välimeren ilmasto on semmonen ja semmonen, niin sanomme siksi, koska sitä ilmastoa on kuvattu sääilmiöillä Välimerellä vaikka yritettäisiin erottaa sää ja ilmasto ja sanottaisiin että sää on ikäänkin asukas ilmaston talossa. Jos talossa on asukas, niin sehän se asukas jotain siellä talossa tekee jne. Ja jos talo oisi tyhjä niin sittenhän asukas ei tee mitään eli ilmastosta emme voi sanoa, että se on tyhjä. Nythän on koko talvi ollut semmosta että Kanadasta mentäessä Alaskan kautta Siperiaan, niin se alu on ollut kovissakin pakkasissa, pakkaset olivat pyörineet 20-67 miinusastetta sen mukaan mitä olen saanut mediasta ja Grönlannissakin kävi pakkanen pohjoisessa qaanaaq kaupungissa --33
Siis pohjoisen pallonpuolikon jäät ovat sulaneet viimeisen 2 milj vuoden aikana 17 kertaa ja elukat ja kasvit ovat saaneet uusia piirteitä kirjan Haila: Ekologian Ulottuvuudet mukaan.Tiedemies Haila. Eli ei se nyt oisi kumma jos jäät sulavat pohjoisella alueella ja tundrakin on syntynyt luonnossa tietyssä vaiheessa ja autiomaat. Ei ne ole olleet aina olemassa jne.Saharassa oli 10 000--5000 eKr karjaa ja maataloutta ja kasveja ja metsiä ja alue alko aavikoitumaan joskus 4000 eKr ja siellä on nytkin vettä mutta se on syvässä maassa pohjavesi , mutta Libya on hyödyntänyt näitä syvässä maassa olevia vesivaroja jne

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Kylmä ei ole ikinä ilmastonmuutosta vain lämmin on tai joku yksittäinen sääilmiö on sitä ihmisen aiheuttamaa muutosta.
Ja jos -30 luvun mittaukset ei ollut luotettavia niin kuinka luotettava 0n 1800 luvun mittaukset.
Ihmiset suunnilleen laskee alleensa ja pelottelevat lapsensa tärviölle sen takia että ilman lämpötila on noussut asteen osien verran sadassa vuodessa.

Ja edelleen -30 luku oli tämän maan lämpöisintä aikaa.

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen

Matti: "1800 luvun mittaukset."

Joku asiaa tunteva tutkiva toimittaja voisi paneutua 1800-luvun mittausmenetelmiin, mittalaitteiden tarkkuuteen ja niiden kalibrointihistoriaan, ja sitten lähteä hörhöilemaan pitkän ajan trendeistä.

Jätettäköön metrologia asiantuntioille ja toimittajat keskittyköön natsien metsästykseen.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Mittaustarkkuuden selvittämiseen löytyy tieteelliset keinot. Tehdyt selvitykset oosoittavat, että absoluuttinen tarkkuus historiallisissa lämpötilamittauksissa on korkeintaan 0,5 asteen luokkaa eli plus/miinus puoli astetta. Sitäpä voi verrata tuohon IPCC:n 0,85 asteen lämpenemisarvioon eli asia pitäisi ilmaista 0,85 C +/- 0,5 astetta. Näin asiat ilmaistiin ennen vanhaan fysiikan labratöissä.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen Vastaus kommenttiin #42

Ei pidä paikkansa, koska tänä päivänäkään ei päästä tuohon mittaustarkkuuteen.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila Vastaus kommenttiin #57

Kyllä yksittäinen mittaus voidaan suorittaa tällä tarkkuudella. Jos mukaan otetaan mittauspisteen edustavuus sen pinta-alan suhteen, jonka lämpötilaa se edustaa, niin sitten asia menee hyvin vaikeaksi.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen Vastaus kommenttiin #61

Mikä pahinta, elämme 3-ulotteisessa maailmassa, kuten myös lämpötila.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Tämä on tyypillinen käsitys, että jos sanon olevani eri mieltä IPCC:n kanssa, niin se tulkitaan, että kiellän maapallon lämpenemisen. En kiellä, kuten edellä olevista vatauksistani käy ilmi. Olen selvästi eri mieltä lämpenemisen syistä, koska IPCC laskee CO2:n lämpenemisvaikutuksen kolme kertaa liian suureksi. Tämä tulos on tutkimuksieni johtopäätös eli ilmastoherkkyysarvoni on 0,6 astetta, kun se IPCC:llä on 1,8...1,9 astetta (riippuu mistä kohtaa AR5-raporttia arvon lukee). Oma arvoni ei perustu hiasta ravistetttun arvoon, vaan spektrianalyysitekniikalla laskettuihin tuloksiin ja suoriin mittaustuloksiin ilmakehän vesihöyryn määrän käyttäytymsiestä.

Käyttäjän KariKallio1 kuva
Kari Kallio

.."se tulkitaan, että kiellän maapallon lämpenemisen. En kiellä,.."

Juu, se tässä kai eniten hämmentääkin monia. Jakolinja kun menee juuri siinä - uskooko kaikki ihmiset tähän nykyiseen paradigmaan vai ei (so. jonkun tieteenalan kulloinkin yleisesti hyväksymä oppirakennelma, ajattelutapa, suuntaus.)
Jos kuitenkin joku astuu esiin, ja kritisoi lämpenemistä puolustavan trendin tutkivia tiedemiehiä ja on samalla heidän kanssaan jossakin määrin siitä samaa mieltä - että me metsässä "öksyneet" kuitenkin olemme kävelemässä oikeaan suuntaan--- menee kummastuksen sormi varmaan usein hämmästyksen suuhun. Onko tässä suuressa kuvassa silloin olennaisinta se desimaalien ero vai itse kehityskulun suunta! Riitely nyanssieroista? Toki jos valehtelua esiintyy, siihen pitääkin puuttua. Jos taas on kysymys metodologista poikkeamista, so!
Asiasta kolmanteen. Minun nuoruudessani puhuttiin yleisesti siitä, että olemme kovaa vauhtia menossa kohti seuraavaa jääkautta - se se vasta pelotti. Tosiasiahan on kuitenki se, että elämme juuri nyt jääkausien välistä leutoa aikaa ja yhtä varmaa on silloin se, että me todella olemme menossa nytkin kohti seuraavaa jääkautta. Millä aikatalulla - on taas eri asia. Jos taas ihmisten aihettama ilmaston lämpeneminen oikeasti jarruttaakin sitä pahimman vaihtoehdon toteutumista, niin silloinhan - eikö meidän pitäisi vain pistää lisää halkoja pesään? Vai eikö muka?

Käyttäjän JyrkiItkonen kuva
Jyrki Itkonen

Suomihan pääsi myös julkisuuteen, kun NOAA lämmitti kylmän kesäkuun 2017 normaalia lämpöisemmäksi. Videolta näkyy miten hilojen värit muuttuvat muuallakin.

https://www.youtube.com/watch?v=QqTlFgONS90

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Erinomainen ja pysäyttävä esimerkki NOAA:n lämpötilojen väärentämisestä. Näyttö on aivan yksiselitteinen väärennöksestä. Selostus on konekiväärienglantia, mutta selkeää. Katsokaa kuinka alkuperäinen alle keskiarvon oleva Suomi (sininen) muuttuu lopulta keskiarvoa lämpimämmäksi(vaalean punainen). Eikä Suomi ole ainut paikka, sitä tehdään koko ajan ympäri maailman. Sen vuoksi 2000-luku eroaa ainakin 0,2 astetta satelliittimittauksista.

Tätä tehdään koko ajan silmiemme edessä ja se saa jatkua niin kauan kuin valtamedia antaa sen tapahtua.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Ihan aikuisten oikeastiko te uskotte tuohon anonyymiin videoon? Jossa rallienglanniksi joku julistaa salaliittoa koska näkee yhdessä kartassa Suomen päällä sinistä ('below average') ja toisessa valkoista ('near average').

Jos ette ole huomanneet niin 'below average' ja 'near average' eivät ole toisiaan poissulkevia.

Käyttäjän Luakso kuva
Anton Laakso

Tässäkään ei kuitenkaan taida olla kyse manipuloinnista.

Ensimmäisessä "manipulaatiossa" on kyse vain siitä, että tuon kuvan resoluutio on todella karkea ja hilapisteet on määritelty tietyllä tavalla. Tuo Varsinais-Suomen päällä olevan hilapisteen väri on määritetty aluksi pelkästään maa-alueista, jotka kattavat vain pienen osan kyseisestä hilapisteestä. Kun otetaan mukaan myös merialueet, jotka siinä maa-alueen ympärillä ovat keskimäärästä lämpimämpiä, ei ole yllättävää että hilapisteen väri muuttuu. Näin käy myös muissakin vastaavissa pisteissä.

Toisessa "manipulaatiossa" on kyse siitä, että kesäkuun lämpötiloja on verrattu eri vertailulämpötiloihin. Ensimmäisissä kuvissa vertailujakso on 1981-2010. En tiedä mihin viimeisen kuvan lämpötiloja on vertailtu, mutta äkkiseltään veikkaisin, että nuo vuodet ovat kauempana historiassa, johon verrattuna kyseinen kesäkuu on ollut vieläkin lämpimämpi (Pohjois-Atlanti vieläkin viileämpi).

Ei kaikkiin skeptikkojuttuihin kannatta ihan sokeasti uskoa.

Lisäyksenä: Viimeisessä kuvassa nuo lämpötilat on näköjään asetettu järjestykseen kylmästä lämpimään ja väri määräytyy kyseisen kuukauden "sijoituksen" mukaan: https://www.ncdc.noaa.gov/monitoring-references/dy...

Käyttäjän juhaniyt kuva
Juhani Ylä-Tulijoki

No näitähän tapauksia on ollut vaikka kuinka ja paljon. Tuossa taasen yksi. Ei kai kuitenkaan sama kuin blogissa.

"In the last 10 years, overseers of the NASA GISS global temperature data set have been busy utilizing cool-the-past-and-warm-the-present adjustment techniques to alter the slope of the overall warming trend.

For example, as the climate4you graph illustrates above, there was a +0.45°C difference between the 1910 temperature anomaly and the 2000 temperature anomaly as of May, 2008.

Today (March, 2018), NASA GISS has tendentiously adjusted up the difference between 1910 and 2000 to +0.69°C, a 53% increase."

http://notrickszone.com/2018/03/19/since-2008-0-24...

Ja vaikka emme näekään reaalimaailmassa kiihtyvää lämpenemistä niin kiihtyvää adjustointia näemme varmasti, pakkohan se on. Tarve adjustoida lisääntyy koko ajan ja kiihtyvällä vauhdilla.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Erittäin hyvä linkki siitä manipuloinnista, jota NASA / NOAA / GISS tekevät.

Käyttäjän juhaniyt kuva
Juhani Ylä-Tulijoki

Jep. On hyvä että joku näitä viitsii perata läpi. parin vuoden päästä tehdään taas uusi adjustointi jolla pystytään osoittamaan että maapallo on lämmennyt näin ja näin paljon. Ja väki maksaa meillä kiltisti ilmastoveroja samaan aikaan kun tuskailee lisääntyneiden lämmityskulujen kanssa ja pähkäilee että mihin hemmettiin minä tämän kaiken lumen pihastani oikein laitan.

Mitenkähän noiden NASAn merijäiden mittausten kanssa? Onkohan nekin samalla tavalla "korjattu" vastaamaan tätä uutta mittaustapaa. Voiko niihinkään enää luottaa?

Käyttäjän TapioRantanen kuva
Tapio Rantanen

Toinen hyvä linkki NOAA:n datamanipuloinnista, tosin vain USA:n osalta, on Tony Hellerin blogissa:
https://realclimatescience.com/2018/03/noaa-data-t...

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #70

On hyvin mielenkiintoista, kuinka tehdään kärpäsestä - härkästä 0,2°C virheestä kun lämpötila-mittausten tarkkuus on luokkaa n. 0,5°C.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen Vastaus kommenttiin #71

Käpäsestä härkää kylläkin tekevät hiilihumpan sovittajat ja säveltäjät oletetuilla asteiden lämpenemisillä jossain tietyssä ajassa lähitulevaisuudessa. Ettei vain härkä muuttuisi pakastepihveiksi, mutta jotenkin pitää fossiilisten polttoaineiden kulutus saada alenemaan ennen niiden ennenaikaista lopahtamista.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #76

Aika näyttää mistä ”humpasta” on kysymys. Mutta ennen sitä olisi vähintäänkin järkevää ajatella ja luottaa ilmasto-fysiikan professuureihin ja jättää ”leukaileminen” vähemmälle, -ihan vain rakentavassa hengessä. Suosittelen Sinuakin tutustumaan ilmasto-fysiikan prof. Reto Knuttin kontribuutioihin.

Käyttäjän TapioRantanen kuva
Tapio Rantanen

Katsokaapa, kuinka lordi Monckton kertoo osoittavansa matemaattisen virheen ilmastoherkkyyden laskennassa:
https://wattsupwiththat.com/2018/03/19/global-warm...

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Ilmastoherkkyysarvo on muuttuva suure riippuen siitä, miten ja milloin se ajan suhteessa derivoidaan. Se mitä ilmastoherkkyysarvo olisi ollut esim. 50 - 100 vuotta sitten on eri kuin mitä se olisi nyt tai estimoiden tulevaisuuteen.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Ilmastoherkkyys on määritelty lämpötilan nousuksi, jonka aiheuttaa CO2-pitoisuuden nousu arvosta 280 ppm arvoon 560 ppm. Käytännössä tämä tarkoittaa, että mikö on lämpötilan nousu vuodesta 1750 siihen hetkeen verrattuna, kun CO2-pitoisuus saavutta arvon 560 ppm.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #31

Näinhän se yksikertaisuudessaan on em. aikaperspektiivillä ts. muutos on pysyvää ja enimmäkseen eksponentiaalista, - lyhytaikaisten muutosten (antropog.) ja pitkäaikaisten muutosten (luonn.) suhteessa. Tämä suhde osoittaa nousevan trendin.

Käyttäjän KariKallio1 kuva
Kari Kallio

Wikipedia- "toimittajan" mukaan..."Näiden uusimpien tutkimusten mukaan ilmastoherkkyyden arvo 95% todennäköisyydellä on välillä 0,7 - 1,8 °C. Todennäköisimmän arvon ollessa 1,3 °C."

Vaihteluväli kuuluu jossakin määrin olleen "kompromissi" erimielisten tiedemiesten arvioista, joten se on siis eräänlainen tilastotiteellisen laskutoimituksen antama vaihteluväli. Eikä siitä kannata "riemastua" suuntaan jos toiseen..!

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #47

Tämä todellakin osoittaa vain sen, että skenaarioiden variantit tulee ottaa huomioon. Ns. absoluuttisiin ilmastoherkyysarvoihin on turhaa nojautua, se on muuttuva ilmiö niinkuin kaikki muutkin luonnossa tapahtuvat ilmiöt.

Jos ns. absoluuttisiin ilmastoherkkyysarvoihin halutaan päästä, se on matemaattisesti mahdollista ajan hetkellä juuri nyt, mutta esimerkiksi vuoden päästä se on sillä ajan hetkellä ns. abdoluuttinen ja sekin riippuu hyvin paljon laskenta tavoista.

Yksinkertaisesti muutosvauhti suhteessa aikaan ei ole lineaarinen, päinvastoin se on epäjatkuva.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila Vastaus kommenttiin #47

IPCC:n virallinen arvio on kuten kirjoitin n. 1,8 C. Sitten on toinen kilpaileva arvio, joka on n. 1,1...1,3 astetta. Omien selvityksieni mukaan tämä alhaisempi arvo on saatu monella erilaisella menetelmällä, mutta niissä on useimmissa kyse siitä, että ne käyttävät Myhre et kumppanien säteilypakotearvoa 3,7 W/m2 CO2:lle, mutta eivät ole löytäneet veden positiivista takaisinkytkentää ilmaston käyttätymisestä, joka nostaa kaikkien kasvihuonekaasujen vaikutusta 100 %.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Katsoin viitettä, jonka perusteella Monckton käyttää CO2:n säteilypakotteen arvona 3,5 W/m2. Sen arvon laskenta perustuu tietokonemallien käyttöön ja niissä on sovellettu takaisinkytkentöjä. Asia menee niin monimutkaiseksi, että siitä on mahdoton sanoa mitään, jos ei toista samoja laskelmia mieluiten samalla mallilla. Kuka tietää, että monimutkainen malli on oikea? Ainakin tämän päivän tiedoilla noiden mallien laskemat arvot ovat pahasti yläkantissa virheen ollessa keskimäärin luokkaa 50 %. Koko rakennelma sortuu mielestäni siihen.

Todisteeksi Moncton ottaa myös toteutuneen lämpötilan olettaen, että kaikki havaittu lämpötilan nousu on CO2:sta johtuva. Eihän sitä kukaan tiedä, mitkä kaikki muutosvoimat ovat asialla.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Lämpötilan nousu johtuu hyvin monista tekijöistä ja jos ilmakehän absorbtiokykyä ja Stefan-Bolzmannin säteilylakia tulkitaan oikein, siihen yksinkertaisesti vaikuttaa kasvihuonekaasujen pitoisuudet ilmakehässä ihan samassa suhteessa kuin kommentissani 34.

Eksakteihin ilmastoherkkyysarvoihin tulisi ottaa mukaan mm. vesihöyry, mutta koska fysikaalisesti se on vaihteleva, CO2 ja metaani ym. kasvihuonekaasut jäävät dominoimaan.

Kun ilmastoherkkyysarvoja lasketaan, siinä tulisi ottaa huomioon myös vaihtelevuus.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #36

Olen lukenut lukuisten suomalaisten "asiantuntijoiden" lausuntoja jo parinkymmenen vuoden ajalta, joissa lausunnoissa he nimenomaan ovat korostaneet, että Suomen lämpötila tulee talvisin nousumaan ilmastonmuutoksen myötä ja että joudumme tottumaan pimeisiin, kosteisiin ja lumettomiin talviin. Tämä on ollut juuri se tapa kuinka suomalaisille on aiemmin markkinoitu tuota ilmastonmuutosta.

Toki todellisuuden ollessa vastakkainen on sitten helppo sanoa, että kylmenevät talvet ovat merkki ilmaston lämpenemisestä, kun pohjoisnavan lämpö ajaa arktisempia ilmamassoja ulommaksi. Selitykset aina löytyy.

Olisi paljon parempi vain elää ja nauttia säistä silloin kun ne nautittavia ovat eikä stressailla asioista, joille emme mitään mahda.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #51

Kysymyshän ei ole sinänsä lämpötilan noususta yksin, vaan lämpötilan vaihteluvälistä pitkällä aika-välillä. Kun vaihteluväli lisääntyy, silloin myös ääri-ilmiöiden muutosvauhdit lisääntyvät (amplitudit/faasit).

Toki kyseessä on myös sopeutuminen, mutta minkälaisiin olosuhteisiin, siitä on olemassa skenaarioiden variantteja, joilla pyritään ennustamaan tekijöitä, jotka vaikuttavat jokaisen ihmisen elämään tavalla tai toisella.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila Vastaus kommenttiin #51

Olen juuri selvittänyt lämpötilannousuja eri ilmastovyöhykkeillä käyttäen hyväksi NOAA:n tietopankkia: https://www.esrl.noaa.gov/psd/cgi-bin/data/timeser...

Jos katsotte kuvaa 1, niin huomaatte, että kaikki lämpötilamittausgraafit - yllätys,yllätys - osoittavat kutakuinkin samanlaista lämpötilan nousua aikavälille n. 1970 - 2000. Tuolloin tapahtui nykyajan huomattava lämpeneminen, ja sen vuoksi NOAA/GISS/NCEI/Hadcrut-sarjoissa ei ole ollut mitään syytä manipuloida tätä kautta.

Laskin ensin keskiarvot aikavälille 1965-1970 ja 2000-2005, jotta saan häivytettyä pienet vuosivaihtelut. Sen jälkeen laskin lämpötilanousujen arvot eri ilmastovyöhykkeille tälle aikavälille eli n. 1967-2002:

- Globaali 0,56 C
- Tropiikki (-23,5...+23,5 astetta) 0,27 C
- Lauhkea, kesä (23,5....60 astetta) 0,34 C
- Lauhkea, talvi 0,50 C
- Polaari, kesä (60...90 astetta) 0,74 C
- Polaari, talvi 2,86 C

Ylsivoimaisesti eniten lämpötila on noussut tämän mittaussarjan mukaan polaarialueella talvisaikaan. Jos otetaan koko vuoden arvo niin se on 1,8 astetta eli hyvin lähellä kahta astetta, joka on Ilmatieteen laitoksen ilmoittama arvo.

Suomen vuosittainen sää vaihtelee niin rajusti, että yksittäisestä vuodesta ei kannata vetää mitään johtopäätöksiä.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #54

Tämän laskentatavan mukaan, polaarilämpötilan vuotuinen nousu talviseen aikaan näyttäisi olevan tuo 1.8°C.

Ilmoitetuissa graafeissa on luonnollisesti myös hajontaa, joka vaikeuttaa laskentaa.

Polaarialuiden lämpötilan-nousu ja laskuvaihtelut johtunee albedon ja auringosta tulevan säteilykulman muutoksista ja luonnollisesti jää-kiteytyneiden pilvien sironnasta.

Jortikka Havukka-aho

Lämpötilan nousu ei ainakaan täällä maaseudulla juurikaan näy. Ja jos se ilmasto on lämpenemässä niin antaahan lämmetä, sitä vastaanottavaisilla mielelillä odotellessa. Tuskinpa kovin moni kommentoijista sitä tulee näkemään kun tämä lopulliseksi infernoksi muuttuu. En luultavasti minäkään vaikka ei se pahaa tekisi. Rahastaminen tällä ilmastonmuutosasialla ei välttämättä kuitenkaan asiaa paljon hyödytä. Maksetaan täällä muitakin ns. haittaveroja hermoromahdukseen asti. Pakko sanoa että en taida jaksaa enää lukea näitä kommenttiosioita, nousee verenpaineet. Huomattu on että oli kyse asiasta kuin asiasta niin joitakin moniosaajia ja joka alan asiantuntijoita näyttäisi olevan joka artikkelin alla haastamassa ns. perstoraa.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Miksihän yleisesti ajatellaan , että hiili co2 lämmittää ilmaa. Eikö pitäisi ajatella, ketkä lämmittää ilmaa ja miksi? Vai Esim konvektio, energia, veden haihtuminen, energian muuttuminen lämmöksi , kasvien konvektio jne.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

No viime kädessä kaikkihan on energiaa ja massaa. Energian kokonaismäärä E = E(sit.) - E(vap.) = 0. Konvektiossa lämpötila-erot asettuvat tasapainoon samoja energia-lakeja noudattaen.

Näissä kuin muissakin luonnon ilmiöissä vallitsee yhteinen tekijä, joka on muutos-nopeus eli missä ajassa jokin ilmiö muuttuu kiihtyvyydellä a = ∂v / ∂t. Yksinkertaistettuna tämä muutos-nopeus ilmaisee viipymistä ilmakehässä.

Esimerkiksi absoluuttinen kosteus, -joka siis ilmaisee veden tai vesihöyryn määrän tietyssä ilma-tilavuudessa, vaihtelee vallitsevista olosuhteista riippuen eli ensikädessä lämpötilasta.

Kun CO2 ja metaani-pitoisuuksien kasvu nostaa ilmakehän lämpötilaa, lisääntyy myös ilman vesihöyry-määrä. Lämpötilan noustessa yhdellä asteella, vesihöyry-pitoisuus kasvaa n. 7%. Kasvihuonekaasuna lisääntynyt vesihöyry-määrä kohottaa lämpötilaa edelleen. Vesihöyryn lisääntyminen siis voimistaa muitten kasvihuonekaasujen aiheuttamaa lämpenemistä.

Koska ilmakehässä olevan vesihöyryn tai veden määrä vaihtelee maksimin ja minimin välillä (riippuen lämpötilasta) ja jos haluamme tarkastella CO2:n ja metaanin vaikutusta lämpötila-muutoksiin, vesihöyryn vaikutus tulisi jättää ulos yhtälöistä.

Mutta noin kaiken kaikkiaan, ilmakehän absorbtioon vaikuttaa ilmakehässä olevat kaikki partikkelit jotka sitovat ja vapauttavat energiaa.

Stefan-Bolzmannin säteily-laki puolestaan kertoo, mikä on maapallon säteilytase mustan kappaleen säteilynä ja ns. harmaan ilmakehä-mallin perusteella.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Kertokaa tietäväiset maalaiselle että miten noista köyristä saa aikaan nopeasti kiihtyvän lämpötilan nousun.
https://screenshots.firefox.com/rSpL072u94t0rCbS/i...

Meillehän on toitotettu monesta tuutista että pohjoinen lämpenee eniten ja nopeiten. Koskahan itl "korjaa" noi käppyrät "virallisen totuuden" mukaisiksi.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

IL:n lämpötila-kuvaaja kattaa tilanteen Suomessa, joka maapallon mittakaavassa on häviävän pieni ja joka osaltaan kertoo Suomen hiilinielujen tehokkuudesta.

Toinen seikka joka tulee ottaa huomioon on lämpötilojen vaihteluväli, joka puolestaan kertoo muutosvauhdin derivaatasta, joka puolestaan kertoo vuotuisista vaihteluista pitkällä aika-välillä.

Lämpötilan muutostrendit tulee ottaa huomioon globaalilla tasolla, siellä muutokset näkyvät selkeämmin.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Lisäsin kuvan 2 klo 11.45. Siinä on "kiihtyvä lämpötilakehitys" Ilmatieteen laitoksen mukaan. Kun katsoo yksittäisiä vuosia, niin huomaa, että 30-luku oli erittäin lämmin. Ennätyslämmin vuosi oli 1938 aina vuoteen 2016 saakka. Dynaaminen keskiarvo on tehty häämäämään katsojaa, jotta katsoja ei huomaisi 30-luvun lämpimyyttä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Suomen lämpötilan vaihteluväli näyttäisi tuon viimeisen grafiikan mukaan päinvastoin supistuneen oleellisesti.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #58

Supistuminen todennäköisesti johtuu hystereesistä "absoluuttilämpötilan" muuttuessa.

Käyttäjän KariKallio1 kuva
Kari Kallio Vastaus kommenttiin #59

"Termostaateissa hystereesi vähentää tarpeettomia käynnistymisiä ja sammumisia."
Jos ilmastoa olisi mahdollista hallita, siinä kannattaisi ilmeisesti juuri hyödyntää hystereesiin perustavaa "termostaattia". Paljon on supinaa ollut ilmakehäasioissa juuri HAARPin roolista ja tarkoituksesta. Radioaalloillahan on lievä kuumentava vaikutus yläilmakehään. HAARPin avulla ilmiötä on voitu voimistaa ja sen uskotaan voineen vaikuttaa ilmakehän ilmiöihin ainakin hetkellisesti.
Kysymys kuuluukin, voiko ihminen jatkossa manipuloida ilmakehää tehokkaasti ja lyhyellä varoitusajalla ja voiko sitä prosessia ihminen silti hallita? Jos pilviä voidaan kerta luoda, voidaanko niitä myös poistaa? Kumpi on haitallisempaa? Onko esim. sateen tekeminen 0-summapeliä; jos sinä siitä hyödyt, kärsiikö naapuri? Onko taas esim hurrikaanin karkottaminen - jonkin toisen maan ongelma? Voiko säällä tulevaisuudessa käydä "sotaa"?

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #107

Itse en kyllä lähtisi ilmakehää manipuloimaan. Mielestäni paras tapa on vaikuttaa maa- ja metsätalouden keinoin, eli lisätä monipuolisesti hiilinieluja niin, että haitalliset hiilen oksidit saataisiin sidottua ilmakehästä maaperään.

Ilmakehän manipuloiteihin on tietysti olemassa erilaisia tekniikoita, mutta niiden vaikutukset voivat pitkällä aika-välillä olla jopa haitallisia.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #109

Vaikka nyttemmin olikin maailman metsäpäivä, jota YK:kin juhlisti kirjoituksillaan, on kuitenkin havaittavissa YK:kin osalta tiettyä painopisteen siirtymistä uhkakuvapainotteisesta keskustelusta hiilinielujen kasvattamisen suuntaan.

Kirjoituksessa tuodaan esille myös, miten kaupungit voivat suojella ja istuttaa puita ja pensaita. Palstaviljelylläkin kompostoineen on merkitystä.

"This global celebration of forests provides a platform to raise awareness of the importance of all types of woodlands and trees, and celebrate the ways in which they sustain and protect us."
http://www.un.org/en/events/forestsday/index.shtml

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #110

Kyllä. Uhkakuvapainotteinen politiikka ei johda hyvään lopputulokseen. Sillä on myös psykoligen vaikutus, joka vain pahentaa tilannetta.

Tiede ja politiikka tulisi vain asettaa samalle viivalle. Tieteen tehtävänä on tiedottaa ja politiikan tehtävänä on yhdistää yhteiskunnalliset voimat niin, että se synnyttää positiivista energiaa.

Uusiutuminen on aina haasteellista, kun se pyrkii romuttamaan luutuneita käsityksiä ja asenteita.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila Vastaus kommenttiin #58

Sellaisen johtopäätöksen Suomen lämpötilavaihtelusta voidaan tehdä, että vaihtelu on pienentynyt. Sekään ei ole linjassa yleisen lämpenemisteorian kanssa, että sään ääri-ilmiöt yleistyvät. Tilastollisesti tällaista johtopäätöstä maailmanlaajuisesti ei voida tehdä, vaikka valtamedia toistelee sitä itsestään selvänä totuutena. Arvelen, että tämä ääri-ilmiöiden yeistyminen on sarjassa "uhkakuvien lietsonta".

Siis jo ajattelemme kansallisesti ja itsekkäästi, niin lämpeneminen ja vaihtelun pieneminen on vain hyväksi meille suomalasille. Mutta tietenkään se ei voi olla oikein, jos se on hyväksi vain meille....

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #62

Tässä olen kyllä eri mieltä sen suhteen, etteikö sään ääri-ilmiöt olisi yleistyneet. Sen näkee jokainen joka päiväisessä uutisoinnissa ja tämä on kyllä itsestään selvyys. Kuvamateriaali puhuu puolestaan.

Kyllä tässä "uhkakuvien lietsonta" on hyvin vahvasti sanottu. Kyllä todelliset uhkakuvat alkavat muodostumaan välinpitämättömyydestä.

Toinen kysymys on se, miten pitkällä aika-välillä sään ääri-ilmiöt yleistyvät tai täsmentyvät.

Vaihtelun pienentyminen graafissa 2. osoittaa myös absoluuttilämpötilan nousukulmasta johtuvaa vaihteluvälin tasaantumista, joka on luonnollista seurausta siitä tavasta, kuinka lämpötilaa ollaan mittaamassa ja minkälaisella hystereesillä.

Lämpötilan mittaustarkkuudet ovat tyypillisesti luokkaa 0,5°C, joka vaikuttaa absoluuttiseen vaihteluväliin.

Kuta kuinkin tässä nyt oikeastaan tehdään kärpäsestä - härkästä 0.2°C virheestä.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen Vastaus kommenttiin #65

"Sää" uutisointi on lisääntynyt mutta ei se todista yhtään mitään mistään äärisäiden lisääntymisestä.
Edes IPCC ei väitä että olisivat lisääntyneet.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #66

Miten sään ääri-ilmiöt tulevat kansalaisten tietoisuuteen muuten kuin uutisoinnin kautta, onko olemassa jokin "taustamedia" joka sen kieltäisi? Kysymys on nyt sään ääri-ilmiöiden yleistymisestä, ei lisääntymisestä.

Mielenkiintoista näissä kysymyksissä täällä US:ssa on myös se, ettei ilmastofysiikan professuureihin ole luottaminen ja esitetään epäilyjä kompetenssilla, joka ei vastaa sitä kompetenssia, joka vähintään pitäisi olla.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen Vastaus kommenttiin #68

No ei kai voi olla sillai, että nyt oisi eka kerta luonnossa että oisi ääri-ilmiöitä, 200 vuotta on aika lyhyt aika luonnossa

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #72

Kuka tai ketkä olisivat esittäneet väitteitä, että sään ääri-ilmiöt olisivat juuri nyt ensimmäistä kertaa yleistyneet, -ja itse asiassa aiemmin käyttämäni ilmaisu "yleistyminen" voisin kuitenkin korvata ilmaisulla "lisääntyminen", joka on seurausta ilmastonmuutoksen vaikutuksista.

Yhtenä esimerkkinä ilmastonmuutoksen ja sään ääri-ilmiöiden monista tutkijoista voisin tähän yhteyteen ottaa vaikkapa FT Antti Mäkelän, joka tutkii ks. aihetta. Hänen kompetenssinsa on vähintäänkin uskottava, ellei peräti luotettava.

Ilmastofysiikan professuurit ovat juuri sen takia olemassa, että kansalaiset saisivat mahdollisimman luotettavia analyyseja ilmastonmuutoksesta ja sään ääri-ilmiöistä, niin tieteellisten artikkelien kuin medioiden kautta.

Jos tieteellisiä artikkeleita tai vaikkapa mediaa on syyllistäminen informaation väärentämisestä, niistä voi esittää tieteellisesti niin kattavia ja painavia argumentteja, jotta kansainvälinen tiedeyhteisökin niistä hyötyisi ja yhtyisi niihin käsityksiin.

Täällä esitetään argumentteja virheistä tai korjauksista, jotka ovat luokkaa 0,2°C, kun lämpötilojen mittaustarkkuudet käytännössä ovat luokkaa 0,5°C (pinta-asemat). Lämpötila-tilastojen ”manipulointi”,- jos nyt niin on tapahtunut, pitkällä aikavälillä 0,2°C:n muutokset menevät lähinnä marginaaleihin.

Satelliitti-mittausten tarkkuus on karkeasti luokkaa dekadia parempi. Mutta toisaalta koska satelliitti-mittausten keila (avaruuskulma) satelliitin etäisyydestä maahan antaa spektri-analyyseina kattavan kuvan, siinä menetetään resoluution mahdollisuus. Eli voidaan karkeasti sanoa, että tarkkuudet ovat samaa luokkaa kuin esim. PT -100 antureilla.

Kalibrointeja tarvitaan jatkuvasti, jotta korjauskertoimien avulla päästään luotettaviin arvioihin. Lineaarinen regressio helpottuu.

Käyttäjän juhaniyt kuva
Juhani Ylä-Tulijoki

Täytyy myöntää että selitykset on kyllä hyvät niin pitkälle kuin lukea jaksoi. Mutta mitä vikaa on kuitenkin mittauksissa 1950 luvulla verrattuna 1850-lukuun? tai miksi myöhemmin mitttuja arvoja pitää rukata jälkikäteen? Osaat varmaan antaa ihan suomenkielisen koosteen asiasta.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Kyseiset muutokset eivät selitä 30-luvun lämpöpiikkiä eikä sitä miksi satelliittimittaukset ovat jääneet n. 0,2 astetta jälkeen näistä maa-merisarjoista.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Juu kasvi haihduttaa vettä ja sillai kasvi viilenee ja se haihtunut vesi sitten lämmittää ilmaa . Hiili co2 määrä ilmassa riippuu siitä, ketkä sitä sinne pukkaa.Vesi ja energia lämmittää ilmaa. Hiilesta co2 en ole varma

Käyttäjän KariKallio1 kuva
Kari Kallio

"Kylläinen höyry tarkoittaa höyryä, joka on paineen mukaisessa tiivistymislämpötilassaan. Mikäli höyry tällöin menettää lämpöä, se tiivistyy nesteeksi.
Tulistettu höyry on tiivistymislämpötilaa korkeammassa lämpötilassa eli se voi menettää lämpöä ennen kuin alkaa tiivistyä eli nesteytyä. Tulistuksen idea on siinä, että vesi -olomuodosta riippumatta- sitoo runsaasti lämpöenergiaa hyödynnettäväksi myöhemmin.
Pilvet eivät siis fyysikoiden ammattikielellä ilmaistuna ole vesihöyryä, vaan nesteaerosolia, ts. hyvin pieniä vesipisaroita leijumassa kaasussa.
Kuitenkin. Vesihöyry on tärkeä osa ilmakehän lämmöntasausjärjestelmää: vesi haihtuu lämpimillä alueilla, kulkee vesihöyrynä lähemmäs napoja ja tiivistyy siellä, ja samalla vapauttaa siihen haihtumisessa sitoutuneen höyrystymislämmön.
Vesihöyry on kasvihuonekaasu eli ilmakehässä se voimistaa kasvihuoneilmiötä. Maan ilmakehässä on vesihöyryä hyvin vaihteleva määrä eri alueilla ja aikoina, mutta yleisesti 0,2 %.Vesihöyryn arvioidaan aiheuttavan kasvihuoneilmiöstä noin 36–70 %. Vesihöyryn elinikä ilmakehässä on kuitenkin todella lyhyt, noin 7–10 päivää, ja sen määrään on liki mahdoton vaikuttaa.Eräiden arvioiden mukaan vesihöyry aiheuttaa kirkkaana päivänä 60–70 % ja hiilidioksidi 20–25 % maan kasvihuoneilmiöstä." Lähde: Wikipedia

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Tuo prosenttiluku 36 vesihöyryn osuudesta kasvihuoneilmiössä on yleisimmin siteerattu, koska se perustuu kahden erittäin tunnetun ilmastotutkijan Kiehl ja Trenberth tutkimustulokseen. Siinä tutkimuksessa on vain sellainen "pieni" virhe, että se on tehty spektrianalyysimenetelmällä, joka on tarkin kaikista, mutta tutkijat käyttivät ilmakehäkoostumusta, jossa veden pitoisuus on aika tarkkaan 50 % maapallon keskimääräisestä arvosta. Todellisuudessa veden osuus kasvihuoneilmiössä on n. 80 %.

Jos haluat tarkkaa tietoa asiasta, niin alla olevan blogikirjoituksen toinen blogi antaa lisää tietoa: https://www.climatexam.com/blog2

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #74

Absurdi väite tuo 80%. Vaihteluväli on luokkaa n. 35 - 70% absoluuttista kosteutta. Tämä vaihteluväli osoittaa luonnollisen vaihteluvälin vesihöyryn tai veden määrästä / ilmatilavuus.

Tämän lisäksi absoluuttinen kosteus vaihtelee lähes 0%:sta lähelle kastepistettä 100% riippuen maapallon pituus- ja leveyspiireistä, sekä ilmakehän profiilista lämpötilan ja paineen funktiona.

Veden tai vesihöyryn määrä / ilmatilavuus ilmakehässä vaihtelee voimakkaasti, jolloin sen kasvihuonevaikutus on "variable", kun muiden kasvihuokaasujen osuus jää dominoimaan.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila Vastaus kommenttiin #78

Vuositasolla, joka on lyhyt ajan jakso ilmastonmuutoksessa, veden määrä ilmakehässä on erittäin vakio eli n. 2,5 cm vedeksi tiivistettynä. Maapallo haihduttaa myös hyvin vakiosti n. 1 metrin kerroksen vettä vuodessa ja saman verran sataa takaisin maahan. Ilmakehässä on puolestaan maapallon mittakaavassa koko ajan hyvin tarkasti tuuman paksuinen vesikerros, jos vesihöyry tiivistettäisiin vedeksi.

Sinivirta esittää kyllä erikoisen tulkinnan veden osuudelle kasvihuoneilmiössä. Vesimäärän hetkellinen tai paikallinen vaihtelu ei vaikuta, kun lasketaan veden osuus kasvihuoneilmiössä. Hannun kannattaisi lukea vaikkapa tuo Kiehl & Trenberthin tutkimus, niin perusasiat hieman aukeaisivat. Jos fyysikko on näin pihalla tässä asiassa, niin miten sitten muut?

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Tarkenan ja korjaan osittain allaolevaa vastaustani. Yleensä puhutaan hiilidioksidin osuudesta kasvihuoneilmiössä ja mm. IPCC ilmoittaa sen olevan eri tutkimusten mukaan olevan 9 % .... 26 %. Tämän mukaisesti vesihöyryn osuus on välillä 60...80 %.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #84

Fyysikkona olen samoilla linjoilla kuin ilmastofysiikan prof. Reto Knutti, joka on johtavia ilmastofysiikkaa tutkivia professoreita maailmassa.

Ihan oikeasti Antero. Kyllä Sinun olisi syytä paneutua hänen ajatuksiinsa ja todistusaineistoonsa huolella, sekä ilmakehän kokonais-absorbtioon ja Stefan-Bolzmannin säteilylakiin, sekä ns. harmaan ilmakehään malliin.

Kysymys on myös skenaarioiden varianteista, joilla pyritään luomaan konsensusta, jotta ilmastonmuutos-kysymyksissä päästään maailmanlaajuisesti eteenpäin. Politiikka ja tiede kulkevat vähän eri polkuja, siksi on syytä pyrkiä tässä kilpajuoksussa samalle viivalle.

On sanomattakin selvää, että jos hiilidioksidin ja metaanin ym. kasvihuonekaasujen pitoisuudet ilmakehässä kyetään ylipäätään varmistamaan (pitoisuuksien elinaikaodote) vesihöyry ja veden määrä tulee silloin eliminoida yhtälöistä.

On myös sanomattakin selvää, että yhteisvaikutuksena ilmakehässä olevan vesihöyryn ja veden määrä, sekä hiilidioksidi ja metaani ym. vaikuttavat koko ilmakehän absorbtiokykyyn, muiden ilmakehässä olevien partikkelien yhteisvaikutuksena.

Olen pyrkinyt tuomaan Prof. Reto Knuttin ajatuksia esiin videolla, jonka olen tänne US:een linkittänyt, kuinka esim. Sveitsissä lämpötilat ovat olleet nousussa jopa lähelle 2°C esiteollisesta ajasta tähän päivään. Hänen esitysmateriaalinsa todistaa sen oikeaksi.

Mikä tämän selittää, ei kyllä ilmakehässä olevan vesihöyryn tai veden määrän vakioisuus tai nousu esiteollisesta ajasta tähän päivään, vaan fossiilisten polttoaineiden käyttö.

Hiilidioksidi ja metaani vaikututtavat ilmakehän lämpötilaan, joka hyvin suurella todennäköisyydellä tulee nousemaan ja jäämään sille tasolle vielä pitkiksi ajoiksi, jos pitoisuuksia ei saada kuriin.

Tämän lisäksi, vaikka pitoisuuksien nousu saataisiin kuriin kokonaan, ilmakehän lämpötila pysyy edelleen pitkiä aikoja korkealla ja vähitellen alkaa tasaantumaan ja laskemaan loivassa eksponentissa.

Suosittelen siis jälleen kerran tutustumaan prof. Reto Knuttin materiaaliin, se tuo esiin paljon muutakin kuin fundamentaalia ilmastofysiikkaa, jottei tarvitsisi lausua "täysin pihalla" olevia kommentteja.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #85

Pihalla ovat olleet niinikään EU:n ilmastoasiantuntijat, jotka nyt kylläkin ovat luomassa uteliaita katseita kohti luonnollista hiilensidontaa, jota on tapahtunut kaiken aikaa.

Metsien osalta asiat ovat melko hyvin, tarvitaan lisää istutuksia ja sademetsien hakkuita uusiutuvan palmuöljypuiden, eukalyptuksen yms. viljelyalaksi tulisi tarkastella uudelleen.

Maatalous saa suuremmalla syyllä kantaa vastuuta hiilensidonnasta, maataloudesta päässyt hiili ilmakehään pitää nyt sitouttaa maaperään takaisin. Tämä on nyt ymmärretty myöskin EU:ssa.

"While the idea is a shift from traditional thinking on dealing with the greenhouse effect, carbon sequestration has been going on in nature for millennia in oceans and vegetation. —Tom Rickey" https://www.merriam-webster.com/dictionary/sequest...

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #86

Näihin kysymyksiin ratkaisuna on nimenomaan hiilen sitominen pois ilmakehästä, kaikki keinot ovat sallittuja. Maatalous on yksi ratkaisun avain.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #88

Pihalla ovat olleet ilmastonmuutosta rummuttaneet tahot, takaisinkytkennät yms. vaikuttavat enemmän ilmastoon kuin CO2 ilmakehässä.

Todellinen uhka riippumatta siitä mitä ilmakehässä tapahtuu on ollut systemaattinen viljelymaan köyhdyttäminen. Nyt vihdoin ns. EU:n ilmastoasiantuntijat heräävät.

"Imagine there was a process that could remove carbon dioxide (CO2) from the atmosphere, replace it with life-giving oxygen, support a robust soil microbiome, regenerate topsoil, enhance the nutrient density of food, restore water balance to the landscape, and increase the profitability of agriculture. Fortunately, there is. It’s called photosynthesis.
http://ecofarmingdaily.com/soil-restoration-5-core...
Over the last 150 years, many of the world’s prime agricultural soils have lost between 30 and 75 percent of their carbon, adding billions of tons of CO2 to the atmosphere (3).
The loss of soil carbon significantly reduces the productive potential of the land and the profitability of farming. Soil degradation has intensified in recent decades — around 30 percent of the world’s cropland has been abandoned in the last 40 years due to soil decline (4). With the global population predicted to peak at close to 10 billion by 2050, the need for soil restoration has never been more pressing. Soil dysfunction also impacts human and animal health."

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #91

Hyvä Jouni,

Jos olet takaisinkytkennöistä (Huom! Henkilökohtaisella kompetenssilla) tuota mieltä, voit haastaa ilmastofysiikan kokonaan uudelle tasolle ja uskon, että siihen ei löydy vastausta sieltä suunnalta sen paremmin, kuin mistään muualtakaan. Rakentavassa hengessä.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #92

Takaisinkytkennät ovat molempiin suuntiin. Hiilidioksidin lisääminen ilmakehään on ollut positiivinen kaiken kaikkiaan tähän mennessä. Tästä eteenpäin fotosynteesin mahdollistamiseen tulee kiinnittää enemmän huomiota.

"Estimating climate sensitivity is difficult – we need to know not only the direct impact of greenhouse gases trapping heat radiation, but also the impact of knock-on effects such as changes in humidity, cloud, ice, and the broader carbon cycle, including plant species and cover." https://granthaminstitute.com/2018/01/23/the-lower...

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #93

Nämä asiat ovat jo tiedossa.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #95

Eilen oli kansainvälinen metsäpäivä ja Nasa julkaisi positiivisen uutisen kartasta koskien Senegalin mangrove metsiä, jotka olivat kehittyneet suotuisissa olosuhteissa. Nämä metsät sitovat hiilidioksidia ilmakehästä kolme - neljä kertaa enemmän kuin troppinen metsä.

"The blend of land, water, and wood that define Senegal’s mangrove forests are not just beautiful; they are important. Mangroves store large amounts of carbon. Studies have shown that mangrove forests sequester at least two to four times more carbon than other tropical forests. They also provide breeding grounds and nurseries for fish, prevent erosion during tropical cyclones, and help cleanse waters of pollutants."

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Kasvit ainakin alkaa hyvin yhteyttämään jos on lämpöä eli siis vaikka ilmassa oisikin paljon hiiltä co2, se ei vielä ratkaise sitä alkaako kasvi yhteyttämään eli tekemään fotosynteesin eli siinä elektronit siirtyvät kierrossa alusta, pigmentin oton auringon säteen alusta elektronit kiertää järjestelmässä ja päätyy sitten NADPH:n päätepisteeseen ja sitten alkaa Calvinin kierros.Fotosynteesissä on kyse elektronien matkasta pigmentin auringon valon säteilyenergian otosta kohti NADPH:n päätepisteeseen josta alkaa Calvinin kierros. Elektroni siirtyy siis molekyyliin. Fotoni menee molekyyliin- Kyllä tässä lämpötila säätelee sitä , ottaako kasvi hiiltä co2 ilmasta

Käyttäjän KariKallio1 kuva
Kari Kallio

Olisiko ilmastoon liittyvien virheellisten johtopäätösten takana myös eräänlainen tilastotieteen jonkin sortin väärinkäsitys. Onko ehkä korrelaatio sekoittunut joskus kausaalisuuteen (syy-seuraus-suhde)? Se, että tilastotiedettä usein moititaan, johtuu aika usein tuosta erilaisten korrelaatioiden "löytymisistä", kuten esim. hukkumiskuolemat näyttävät selvästi lisääntyvän jäätelön myynnin kasvun "seurauksena".
Järki sanoo, että pilvisyys lisääntyy kun lämpenee, mutta tapahtuuko myös toisinpäin.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Ilmastossa vaikuttaa useita negatiivisia takaisinkytekntöjä, jotka itsesäätävät ilmastoa niin, että tärkeät tekijät pysyvät hyvin tarkkaan lähes vakioina. Maapallomme on pikemmin vesipallo. Jos lämpötila lähtee kasvamaan jostain syystä, niin haihtuminen kasvaa, pilvisyys kasvaa ja sen johdosta lämpötila laskee. Lähes säännollisesti toistuva El Nino / La Nina Tyynenmeren värähtely on tästä hyvä esimerkki. Lämpötila ei lähde lapasesta, vaikka lämpötilaan tulee aika suuri häiriö suhteellisen pieneltä maapallon alueelta.

Käyttäjän KariKallio1 kuva
Kari Kallio

Tarkoittanet sitä, että vesi/vesihöyry etc toimii siis juuri sinä termostaattina (jos kirjoitin ylempänä) ja maapallon suojana ettei systeemi ryöstäytyisi "hallitsemattomaan tilaan". Veden (aallokko) ja vesihöyryn (pilvet), lämmönvaihto (tuuli) avulla ylikierroksille ryöstäytynyttä reaktoria siis hillitään... noissa talkoissa voi silti olla seurauksia sehän on nähty, mutta kokonaisuudessa rajujen sääilmiöiden taustalla on ilmeisesti palokuntaa muistuttavaa radikaalia automaattista hystereesiä = "pelastustoimintaa" vai kuinka?

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

Tänään oli loistava esimerkki ilmastosta. Edellisenä päivänä oli pilvinen päivä vähän alle 10 astetta pakkasta. Tuli kirkas pilvetön yö, ja lämpötila laski -25:een. Aamulla auringon noustessa lämpötila oli hetkessä n. 6-8 astetta pakkasta. Mitä tapahtui? Ei selity vain auringon vaikutuksella.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Pilvillä on merkittävä vaikutus sekä säähän että ilmastonmuutokseen. Yksi prosentti pilvisyyden pysyvässä muutoksessa saa aikaan lämpötilassa 0,1 asteen muutoksen.

Pilvet absorboivat 100 %:sesti maasta lähtevän infrapunasäteilyn. Sen vuoksi pilvet ovat kuin villapaita maapallon yllä. Sataprosenttinen absorptio ei tarkoita, että infrapunasäteilyä ei menisi läpi lainkaan, mutta avaruuteen menevä säteilytaso pienenee huomattavasti: pilvetön taivas n. 260 W/m2, pilvinen taivas 220 W/m2 ja keskimääräinen taivas (pilvisyys 66 %) 240 W/m2. Tuo 240 W/m2 on täsmälleen sama, jonka saamme auringosta ja joka vastaa kaikesta maapallon energian saanista 99,97 %.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Antero hyvä, lueppa kommenttini 85, -ajatuksella.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila Vastaus kommenttiin #87

Olen laskenut kasvihuonekaasujen vaikutusta ilmakehässä ja noissa laskuissa lasketaan sekä absorptio, ei-absorboitunut osuus että avaruuteen menevä säteilymäärä. Olen selvittänyt erilaisten kasvihuonekaasujen koostumuksen vaikutusta. Näitä laskelmia olen tehnyt kymmenittäin, joten tunnen asian varsin hyvin.

Tiedän varmuudella, että CO2 ei pysty sellaiseen ilmaston lämmittämiseen, kuin IPCC esimerkiksi väittää.

Silloin pitää kysyä lisää kysymyksiä ja asettaa uusia tutkimuslähtökohtia. Miksi maapallolla oli yhtä lämmintä 1000 ja 2000 vuotta sitten? Miksi jääkauden jälkeen oli vielä lämpimämpää ja valtavat männyt kasvoivat Lapin käsivarressa. Syynä ei voi olla maapallon radan muutoksiin liittyvät asiat, koska niiden vaihteluväli on yli 20 000 vuotta. Millä perusteella voidaan eliminoida pois mahdollisuus, että samat syyt olisivat myös oleellisest mukanan nykyajan lämpenemisessä? Miksi kasvihuoneteorian mallit ovat tuntuvasti pielessä?

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #89

Et valitettavasti ymmärtänyt sitä sanomaa, -jota kommentissani 85 yritin Sinulle selvittää. Mutta tähän liittyen alla yksi video, jossa prof. Reto Knuttia haastatellaan ilmastonmuutokseen liittyvästä problematiikasta jo n. 3 vuotta sitten.

https://vimeo.com/115245459

Ja alempana hänen tulkintansa ilmastonmuutoksesta tältä vuodelta.

http://www.c2sm.ethz.ch/news/news/2018/01/why-coul...

Minä henkilökohtaisesti luotan em. kasvihuone-teoriaan (mustan kappaleen säteily ja harmaan ilmakehän malli), joka on monessa yhteydessä koettu erinomaisen hyväksi malliksi.

Käyttäjän KariKallio1 kuva
Kari Kallio Vastaus kommenttiin #89

Olisikohan ollut niihin aikoihin voimakasta tulivuoritoimintaa maailmassa? Olen lukenyt jostakin, että jos ns. kasvihuonekaasu (CO2) poistettaisiin kokonaan ilmakehästä, täällä olisi noin 80 astetta pakkasta! Pitääköhän asia vielä kutinsa?

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #102

Tämä ei pidä paikkansa. Jos koko ilmakehä poistettaisiin, keskimääräinen lämpötila maassa olisi silloin n. -18°C eli sama, mikä on pakastimessa.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

#82.

Pilvet eivät ole ainoa tekijä ilmastonmuutoksessa, siihen vaikuttaa koko ilmakehän absorbtiokyky.

Auringon säteilyvuon muutokset ilmakehästä maahan riippuvat myös auringon säteilyvuon kulmasta ja kun kulma lähestyy arvoa 180°, albedo lisääntyy tunnetuilla aallonpituuksilla.

Otetaan esimerkki.

Jos oletamme, että maa on pannukakku ja auringon säteilyvuo osuu maahan kohtisuoraan, silloin säteilyvuo = aurinkovakio 1368W/m2 (koko spektri) joka jakautuu tasaisesti maan ilmakehään pinta-alan yksikköä kohti.

Todellisuudessa, maa on kutakuinkin pyöreä, silloin tulee ottaa huomioon mikä on silloin säteilyvuo puoli-pallon pinnan yli.

Puoli-pallon pinta-ala on silloin A = 4piir^2, josta seuraa että puoli-pallon yli säteilyvuo on 342W/m^2 ilmakehän ulkolaidalla.

Aurinko lämmittää koko ilmakehän läpi ja jos oletetaan, että ilmakehä on homogeeninen, lämpötila-jakaumassa oleva muutos on silloin keskimäärin tasainen paineen ja kosteuden funktiona, riippuen ilmakehässä olevista kerroksista.

Todellisuudessa, ilmakehä ei ole homogeeninen. Ilmakehässä olevat molekyylit eivät ole jakautuneet edes suuressa mittakaavassa keskimäärin tasaisesti, -paitsi ajan funktiona jollakin hetkellä, joka ilmakehän mittakaavassa on epälineaarinen ja hyvin kaoottinen. Tästä jo kertoo mm. Brownin liike, joka on molekyylien satunnaista lämpöliikettä ts. lämpötilagradientit vaikuttavat juuri siinä mittaluokassa, mikä on epähomogeenisuuden aste.

Haasteita riittää ja kuten edellä, skenaarioiden variantit tulee ottaa huomioon.

Mutta jos olet laskelmissasi päätynyt siihen tulokseen, ettei hiilidioksidilla ja metaanilla ym. kasvihuonekaasuilla -(poislukien vesihöyry, vesi ja pienhiukkaset), ole mitään merkitystä maapallon lämpötaseeseen (joka on hyvin epätodennäköistä), se jää nähtäväksi oletko oikeassa vai ns. metsässä.

Henkilökohtaisesti koen, että ilmastonmuutokseen liittyy vielä hyvin paljon epävarmuustekijöitä, joita emme vielä osaa arvioida, siksi tutkimusta tulee edelleen jatkaa.

Mielestäni ei ole syytä betonoitua yksittäisiin tutkimuksiin, joilla ei ole riittävää kansainvälistä kompetenssia.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #94

Koko ilmastopoppoo on metsässä.

Nasa julkaisi kartan Senegalin mangrove metsästä, joka on kehittynyt suotuisten olosuhteiden vallitessa, käänne parempaan!?

"Many of Senegal’s largest rivers are flanked by corridors of green and interlaced with networks of sinuous creeks and streams. These lush green areas are havens for mangroves—short, shrubby trees with waxy leaves and tangles of finger-like roots that rise from shallow tidal areas.
https://earthobservatory.nasa.gov/IOTD/view.php?id...
The blend of land, water, and wood that define Senegal’s mangrove forests are not just beautiful; they are important. Mangroves store large amounts of carbon. Studies have shown that mangrove forests sequester at least two to four times more carbon than other tropical forests. They also provide breeding grounds and nurseries for fish, prevent erosion during tropical cyclones, and help cleanse waters of pollutants."

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #97

"Ilmastopoppoo" tuskin on metsässä, jos olisi, ei olisi sitäkään tietoa mihin ilmastotutkijat ovat tähän asti päässeet. Vasta-argumentointi tämän kaltaiseen reagointiin on itse asiassa turhaa.

Jos käänne on parempaan, hyvä niin ja sillä tiellä on hyvä jatkaa. Aika näyttää.

Kaiken kaikkiaan tämä spekulaatio ja torjunnan ilmapiiri ei johda ratkaisuihin, jossa itse luonnon ilmiöt menevät täysin eri polkua kuin niistä tehdyt arviot.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #98

Lähinnä mielenkiinto on suuntautunut metsään.

NASA on myös kiinnostunut tarjoamaan satelliittikuvia metsistä, ja niiden kehityksestä.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #99

No tässä tapauksessa tilanne on menossa parempaan suuntaan.

Joskus tuntuu siltä, että mielipiteet ratkaisevat ilmastonmuutoksen problematiikan ja menevät eksatin tieteen edellä.

Tutkimus jatkuu...

Käyttäjän KariKallio1 kuva
Kari Kallio Vastaus kommenttiin #94

#94
...kauhuskenaariona pidetään sitä, että ikirouta sulaa pelmauttaen ilmakehään tukevan pitoisuuden metaania (vahvaa kasvihuonekaasua) - silloin lämpeneminen kiihtyy ja sen seurauksena merivesi läpiää, se sulattaa pohjassa olevaa metaanihydraattia. Vuonna 2013 todettiin jo, että merenpohjasta Siperian pohjoispuolelta vapautuu metaania kaksinkertaisella nopeudella verrattuna siihen mitä aiemmin luultiin, kertoi ScienceDaily. Silloisen tutkimuksen mukaan Itä-Siperian meren pohjasta pulppuaa ilmakehään noin 17 miljoonaa tonnia metaania vuodessa.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #103

Näihin asioihin liittyen, akatemia prof. Markku Kulmala on aloittamassa ja osin jo aloittanut tutkimushankkeen nimeltään SMEAR (Station for Measuring Ecosystem-Atmosphere Relations).

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila Vastaus kommenttiin #94

Hannu,

Puhut kasvihuoneilmiöstä hyvin yleisellä tasolla, koska et ole tutkinut asiaa etkä ilmeisesti tutustunut myöskään alan tutkimuksiin.

Kirjoitat: "Mutta jos olet laskelmissasi päätynyt siihen tulokseen, ettei hiilidioksidilla ja metaanilla ym. kasvihuonekaasuilla -(poislukien vesihöyry, vesi ja pienhiukkaset), ole mitään merkitystä maapallon lämpötaseeseen (joka on hyvin epätodennäköistä), se jää nähtäväksi oletko oikeassa vai ns. metsässä."

Tutkimustulokseni antavat kullekin kasvihuonekaasulle tarkan osuuden (myös pilvisyydelle) kasvihuoneilmiössä ja sen vuoksi kommenttisi ei osu ollenkaan maaliin. Kun tieto ja ymmärrys tästä asiasta on näin eri tasolla, niin keskustelu on aika mahdotonta.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Itse Albert Einstein käytti vertauskuvana metsää, nähdä metsä puilta.

"I fully agree with you about the significance and educational value of methodology as well as history and philosophy of science. So many people today—and even professional scientists—seem to me like somebody who has seen thousands of trees but has never seen a forest. A knowledge of the historic and philosophical background gives that kind of independence from prejudices of his generation from which most scientists are suffering. This independence created by philosophical insight is—in my opinion—the mark of distinction between a mere artisan or specialist and a real seeker after truth. (Einstein to Thornton, 7 December 1944, EA 61-574)"
https://plato.stanford.edu/entries/einstein-philsc...

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Albert Einsteinin ajatukset ovat unohtumattomia ja aina niin ajankohtaisia.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset