aveollila1 Aika on totuuden puolella

Vastavalkea: HS vääristelee kuvan Suomen lämpötilakehityksestä

  • Kuva 1. Suomen lämpötilakehitys Ilmatieteen laitoksen mukaan
    Kuva 1. Suomen lämpötilakehitys Ilmatieteen laitoksen mukaan
  • Kuva 2. Suomen lämpötilakehitys selityksillä varustettuna.
    Kuva 2. Suomen lämpötilakehitys selityksillä varustettuna.
  • Kuva 3. Satelliittilämpötilamittaukset
    Kuva 3. Satelliittilämpötilamittaukset

 HS jatkaa valitsemallaan linjalla ilmastonmuutosasioissa. Tämän päivän lehteen aiheeksi on valittu voimakkaasti vaihteleva sää. Syyllinen on tietysti tiedossa ja se on – taramppam pam – ilmastonmuutos. Tuliko jollekin yllätyksenä? Ilmatieteen laitoksen johtaja Ari Laaksonen selittää, että ”pohjoisilla kylmänilmanpurkauksilla voi olla yhteys ilmaston lämpenemiseen”. Hesari todistelee monisanaisesti, kuinka rajut sääilmiöt ovat lisääntyneet viime aikoina. Tilastollisesti tästä ei kuitenkaan ole mitään näyttöä. Kirjoitin aiheesta taannoin oman blogin: http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251188-vastavalkea-hsn-ja-taalaksen-ilmastonmuutosvaitteille-ei-loydy-nayttoa

Kahden aukeaman jutussa on kuva Suomen lämpötilakehityksestä otsikolla ”Suomen ilmasto on lämmennyt 170 vuodessa”. Onneksi näin on käynyt, kun maapallo on toipunut pienestä jääkaudesta, joka oli pahimmillaan 1600-luvun loppupuolella. Tästä on hieman haalea kopio kuvassa 1.

Vuosittainen lämpötilakuvaaja heilahtelee aika rajusti, koska Suomen sää käyttäytyy tuolla tavalla luonnostaan. Lämpötilan kasvava trendi on kuitenkin selvästi havaittavissa. Kuvassa on myös kaksi tasoitettua lämpötilakuvaajaa: vuosikeskilämpötila ja keskiarvo vuosikymmenittäin. Kun näitä käyriä vaivautuu katsomaan tarkemmin, huomaa, että niissä on jotain outoa. Vuosikeskilämpötilakäyrä ei nimensä mukaisesti ole sitä, vaan se on oikea nimi olisi vuosikymmenien keskilämpötilakäyrä, sillä se on piirretty kulkemaan vuosikymmenien keskiarvojen kautta. Siis selvä harhaan johto. Vuosikeskikeskilämpötilakäyrä nimittäin on jo kuvassa nimellä ”Vuosittaiset keskiarvot”.

Eikä Ilmatieteen laitoksen harhautus lopu tähän. Jotta asia tulisi paremmin näkyviin, niin kannattaa katsoa kuvaa 2. Siinä on samat peruskäyrät ja hieman lisää. Jo kuvasta 1 tarkka katsoja voi huomata, että 30-luvun keskiarvo on selvästi väärin laskettu. Sen näkee silmällä. Miten tulos on saatu aikaan, selviää Ilmatieteen laitoksen tutkijoiden artikkelista nimeltään ” Trends in the average temperature in Finland, 1847–2013”, joka suomennettuna olisi ”Suomen keskiarvolämpötilojen kehitys, 1847-2013”: https://link.springer.com/article/10.1007/s00477-014-0992-2

Selvitin aikanaan asian ja taustalla on erikoinen tilastollinen analyysimenetelmä nimeltään dynaaminen regregssioanalyysi ja tarkemmin dynaaminen lineaarinen malli (DLM). Lyhyesti sanottuna kuvaajan keskiarvot eivät ole vuosikymmenten aritmeettisia keskiarvoja, vaan tällä erikoisella analyysilla laskettuja dynaamisia keskiarvoja, mitä ikinä ne sitten kuvaavatkaan. Päällisin puolin menetelmä näyttää voimakkaasti suodattavan dataa eli lyhytaikaiset muutokset tasoittuvat tehokkaasti.  Ainakin niillä on saatu varsin hyvin häivytettyä 30-luvun korkea lämpötilataso. Aritmeettinen keskiarvo on nimittäin 2,3 astetta, mutta dynaaminen keskiarvo on vain 1,6 astetta – eroa vaatimattomat 0,7 astetta Celsius.

30-luvun korkeat lämpötilat ovat olleet piikki ilmastonmuutoseliitin lihassa maailmanlaajuisesti. Ilmiö ei nimittäin ole suomalainen, vaan sama trendi on maailmanlaajuinen. Niitä ei pysty selittämään kasvihuonekaasuilla. Siispä on turvauduttu toiseen menetelmään eli häivytetään ne suuren yleisön silmistä. Amerikkalaiset ja englantilaiset instituutit, jotka ylläpitävät globaaleja lämpötilamittaustietoja, ovat vuosikymmenien aikana pikkuhiljaa häivyttäneet 30-luvun piikin lähes tyystin ja se on tehty aineiston homogenisoinnin nimissä. Ilmatieteen laitoksen kunniaksi on sanottava, että se ei ole tähän syyllistynyt. Asia on yritetty hoitaa tällä dynaamisella analyysillä, mutta oikea tieto on siellä taustalla vaikkakin himmennettynä.

++++++++++++++++++++++++++++++

Selvyyden vuoksi ilmoitan, että en ole ilmaston enkä ilmastonmuutoksen kieltäjä, joksi minua tavallisesti nimitetään. Olen eri mieltä IPCC:n kanssa siitä, kuinka paljon kasvihuonekaasut pystyvät nostamaan maapallon lämpötilaa ja se on ollut tutkimuksieni painopiste. Olen julkaissut ilmastonmuutoksesta 13 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia viimeisen kuuden vuoden aikana.

Olen julkaissut useita ilmastonmuutosta käsitteleviä blogeja Uudessa Suomessa ja ne löytyvät minun blogi-luettelosta. Oma ilmastosivustoni, jossa on tarkempaa tietoa ilmastonmuutoksesta, on www.climatexam.com

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

21Suosittele

21 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (28 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Jos ei anna noiden piirrettyjen käyrien hämätä itseään, vaan tarkastelee vain datamateriaalin pohjalta havainnollistettuja vuosivaihteluita, niin voi helposti todeta, että ilmasto on lämmennyt reippaasti 1900-luvun alusta aina 1930-luvun lopulle, jonka jälkeen on menty sitten trendinomaisesti alaspäin aina 1980-luvun lopulle asti. Sen jälkeen alettiin taas toipua ja nyt on saavutettu suurinpiirtein sama taso kuin tuolloin 1930-luvulla vallitsi.

Kukaanhan ei toki tiedä miten käyrät käyttäytyvät tästä eteenpäin.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Jos on olemassa oikeaa ilmastonmuutostiedettä, niin sen perusteella voidaan ennustaa tulevaa tietyin edellytyksin. Yksi edellytys olisi tuntea auringon käyttäytymismimalli, mutta sen suhteen ei ole vielä kovin varmaa näyttöä.

Oikean tiedon tunnistaa sen kyvystä ennustaa tulevaisuutta. Jos osataan laskea sillan lujuus, niin ei tarvitse arvata, kestääkö se. Jos tiedetään taudin syy, niin ei tarvitse arvata, tehoaako hoito, jne.

IPCC:n ilmastomallit eivät osasa ennustaa tulevaisuutta, vaan nykyinen virhe on luokkaa 50 % liian korkea lämpötilan kohdalla.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Yksi silmiinpistävä havainto noista käyristä on myös sellainen, että kun yleensä puhutaan sään ääri-ilmiöiden voimistumisesta osana ilmastonmuutosta, niin tuota väittämää vastoin kuvista voi hyvin huomata, että ääri-ilmiöt eli lämpötilaheilahtelut ylhäältä alas sekä päinvastoin, ovat olleet huomattavasti suuremmat 1800-luvulla ja 1930-luvulla nykyisen vuosituhannen alkuun verrattuna toistaiseksi.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Toivottavasti lämpeneminen lähtee uudestaan käyntiin tämän pitkän tauon jälkeen. Näillä leveysasteilla puolen asteen kylmeneminen tuo vain kurjuutta.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ilmaston muutos ja siihen liittyvät kauhuskenaariot on tyypillinen esimerkki asiasta, jonka kohdalla ihmiset menevät kuin sopulit valtavirran mukana sinne minne näytetään pysähtymättä ajattelemaan omilla aivoillaan tilannetta, kokemuksiaan ja saatavissa olevaa varmaa dataa. Jos jotain järkeä yrittää puhua, niin se tyrmätään suurin piirtein toteamalla: "Mutta kun Sauli Niinistökin sanoi niin."

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä

Huh! Lisää loskaa siis toivot. Minä toivon päinvastaista. Mutta sikäli samantekevää, että toivomuksemme eivät vaikuta asiaan.

Käyttäjän NiiloMkel kuva
Niilo Mäkelä

Suuri kokonaisuus jota tuskin voidaan hallita paitsi omilla päästöillä ja siihen vaaditaan jokaisen oma päätös. Väestön lisäys yksi merkittävä mutta kuka ja miten estää?

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Päästöjen hallinta maailmanlaajuisesti on mahdoton tehtävä. Tämän maan pienet päästöt ei vaikuta yhtään mitään emmekä ole esimerkki mihinkään suuntaan.
https://screenshotscdn.firefoxusercontent.com/imag...

Käyttäjän Ari-PekkaLeppnen kuva
Ari-Pekka Leppänen

En nyt ehkä väittäisi tutkijoita vääristelystä, kaikenlaisia matemaattisia filttereitä on olemassa datan tasaamista varten ja niitä sovelletaan milloin missäkin. Tuo DLM on jonkinlainen filtteri mitä joku nyt on päättänyt käyttää.

Mitä tulee 1930-luvun lämpöjaksoon niin pitäisikö mielummin puhua 1950-1960 luvun kylmästä jaksosta eli miksei 1930-luvun lämpeneminen jatkunut. Tälle on esitetty kaikenlaisia arvauksia voimakkaasta hiilen polttamisen kasvusta -> lisää aerosoleja jotka viilentävät tai 1950 ja 1960-luvun ydinpommikokeita jotka nostivat ilmakehään vettä ja pölyä joka olisi sitten viilentänyt. Mene ja tiedä.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Kyllä se on selvää vääristelyä, kun asia pimitetään eikä puhuta oikeilla termeillä.

Täältä löydät vastauksen kysymykseen, mistä muutokset pääosin johtuvat: Kun klikkaat diakuvaa ensin, ne se suurenee ja sitten nuolinäppäimillä eteenpäin:
https://www.climatexam.com/kosminen-teoria

Käyttäjän Luakso kuva
Anton Laakso

En nyt ihan täysin ymmärrä mitä tässä on nyt taas vääristelty. Jotenkin häivytetty tuo 30-luvun lämmin jakso pois vai? Väitätkö ihan rehellisesti ettei noita 30-luvun lämpötiloja ole huomioitu tuossa käyrässä joka on tilastollisilla menetelmillä määritetty? Jotenkin voisin vielä ymmärtää syytökset jos noita vuosittaisia lämpötiloja ei näytettäisi, mutta kun nekin on siellä ihan samalla tavalla kuvassa mukana.

Ja kaikella kunnioituksella Ollilla, ei nämä sinunkaan kirjoitukset ihan todenmukaisia aina ole.

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen Vastaus kommenttiin #11
Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila Vastaus kommenttiin #11

Luetun ymmärtämisen kanssa tai sen hyväksymisen kanssa näyttää olevan ongelma.

Eihän tätä nyt viitsisi aikuiselle ihmiselle ruveta ihan rautalangasta vääntämään. Onhan ne vuosittaiset lämpötilat siellä taustalla, mutta niiden käsittelytulokset nimitetään virheellisesti keskiarvoiksi, jotka matemaattisesti ja puhekielellä tarkoittavat aritmeettisia keskiarvoja. Jos kieltä ruvetaan käyttämään sillä tavalla, että se keskiarvo voi tarkoittaa millä tavalla tahansa laskettua keskiarvoa esimerkiksi geometrista keskiarvoa, niin eihän asioiden käsittelystä tulisi yhtään mitään.

Tämä dynaamisesti laskettu keskia-arvo on pimitetty lukijalta ja pitää olla todella tarkka huomatakseen, että tässä ei nyt kaikki ole kohdallaan. Jos olen kirjoittanut jotain epätotta, niin mielelläni otan palautteen vastan ja korjaan tarvittaessa. Ilmatieteen laitoksen periaatteisiin ei näytä kuuluvan virheiden tunnustaminen ja korjaus.

Käyttäjän Luakso kuva
Anton Laakso Vastaus kommenttiin #15

Siitä olen samaa mieltä, että Hesarissa ei puhuttu asioista oikeilla nimillä, mutta toisaalta en pidä sitä mitenkään vaarallisena, jos lehdessä, jonka levikki Suomessa on > 300 000 puhutaan asioista vähän kansainomaisimmilla nimillä. Itse asiahan tässä ei muutu. Minusta on pikkasen kaukaa haettua, että tässäkin on kyse taas jostain salaliitosta ja asioiden tarkoituksellisesta vääristelystä.

Ja mitä tulee tähän virheiden korjaamiseen. Olen sinuakin jo moneen kertaan korjannut tähän "IPCC:n 50% lämpötilan yliarviointiin"-liittyen, ja edelleen täällä viikottain nostat asian esille. Positiivista on se, että nyt puhut sentään malleista (ei yksikössä). Tosin IPCC:llä ei ole malleja ja tuo 50% tulee kun yhdistelee asioita väärin keskenään. Olenko myös ihan väärässä, jos sanon ettet ole tuotakaan prosenttilukua päivittänyt sitten vuoden 2015? Minulla on myös tähän heittää villi arvaus, että miksi et.

Käyttäjän velitakanen kuva
Veli Takanen Vastaus kommenttiin #18

Tässä on se ongelma, että, jos (kun) kuitenkin ollaan väärässä, mikä ilmastonmuutoksen aiheuttaa ja, jos uskotaan sokeasti yhden osapuolen IPCC:n näkemykseen, saattaa olla liian myöhäistä korjata tehtyjä virheitä.

Ollila ei kiellä ilmastonmuutosta, mutta esittää erilaisia estimaatteja. Ollilan kaltainen skeptisyys on vain hyväksi asian monimuotoisuuden ymmärtämiseksi.

Se, että mediassa (nyt Hesari) ja julkisuudessa esitetään tarkoituksellisesti virheellisisä tulkintoja tai ei ymmärretä laisinkaan asiaa, vie pohjaa koko asian uskottavuudelta.

Kuka kerran kiinni jää, sitä aina epäillään.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila Vastaus kommenttiin #18

Arvaus on helppo tehdä, koska vuonna 2016 oli suurin tunnetuin El Nino-tapahtuma. Sen jälkeen ei tullut La Ninaa. Näin käy joskus kuten 1957 ja 1991. Kun epäsäännöllinen El Nino / La Nina on meneillään, on mahdoton tehdä luotettavaa arviota todellisesta lämpötilasta. UAH-mittausten mukaan tammikuussa oltiin 0,1 astetta 2000-luvun keskiarvon yläpuolella. Paras arvio IPCC:n mallin virheestä on edelleen luokkaa 50 %.

Käyttäjän Luakso kuva
Anton Laakso Vastaus kommenttiin #21

Joku saattaisi kutsua vääristelyksi sitä kun jättää laskuista pois kaksi ennätyslämmintä vuotta.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila Vastaus kommenttiin #22

El Nino on häiriö ja sitä ei ole koskaan aikaisemmin laskettu mukaan todisteeksi lämptötilan noususta. Nyt se on ruvennut kelpamaan erikoisesti medialle.

Käyttäjän Luakso kuva
Anton Laakso Vastaus kommenttiin #23

Mielestäni 2016 keskilämpötilasta puhuttaessa on jopa yllättävän hyvin muistettu mainita El Ninosta. Toisaalta sitten taas joillekin tuntuu kyllä tuo vuoden 1998 lämpötila kelpaavan hyvin viivan ensimmäiseksi pisteeksi kun viime vuosikymmenille piirretään/lasketaan lämpötilatrendejä.

Käyttäjän Ari-PekkaLeppnen kuva
Ari-Pekka Leppänen

Katsoin diat läpi. Elämme mielenkiintoisia aikoja, seuraavat vuodet vetää jonkun/jotkut mallit vessasta alas.

Tuo Svensmarkin kiistanalainen. Kosmisen säteilyn vuota on yritetty korreloida pilvisyysdatan kanssa satelliittiajan pilvisyysdatan kanssa mutta selkeää syy-seuraus yhteyttä ei ole onnistuttu löytämään tosin todettakoon, että homma ei ole ihan yksinkertaisimmasta päästä. Toisekseen CERN:ssä oli/on CLOUD koe jossa tutkittiin Svensmarkin teoriaa. Niissä ei onnistuttu todistamaan Svensmarkin teoriaa oikeaksi.

Be-10 pitoisuusvaihtelua käytetään yleisesti auringon aktiivisuuden proxyna mutta sekään ei ole ongelmista vapaa. Be-10 tuotto ilmakehässä riippuu auringon aktiivisuudesta mutta depositio jääkerroksiin/sedimentteihin sisältää epävarmuus tekijöitä ja lopputulos sisältää paitsi auringon vaihtelun niin myös ilmakehän vaihtelun. Riippuen mitä jääkairaa katsoo niin loppusignaali on enemmän tai vähemmän kohinainen.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Vieläkö Suomessa luetaan Hesaria?

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

No Ollilalla on kuitenkin ollut hyviä kirjoituksia omissa blogeissaan. Ennustan että kevät on kylmää ja toukokuu ja kesäkuu viiletä ja kesä alkaa heinäkuussa ja syksy on pitkä. Minulla ei kuitenkaan ole sammakkoa kun täällä Kainuussa asu sammakkoprofessorikin aikoinaan. Saanähä miten ennustus toteutuu. Hattua en kuitenkaan syö.

Jocke Rantanen

Oleellisinta noissa kaikissa käppyröissä lienee se mikä niistä on "vaikeinta" nähdä: Että mikään ei koskaan ole ollut vakio.
Lämpötilat, jään määrät ym. ovat aina olleet ja tulevat olemaan muutoksessa.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

”Käppyröihin” liittyen Ilmatieteen laitoksella ”lämpenee” ja maapallolla kylmenee. Siellä heitetään ”vettä kiukaalle”, jolla varmistetaan vuotuinen määrärahojen saanti täysimääräisenä valtion budjetista. Sitä kautta varmistetaan toimintamenot ja työpaikat suurelle joukolle työntekijöitä. ”Saunominen” sopii myös erinomaisesti poliittisille päättäjille, kun nyt aloitetaan uuden ydinvoimalan rakentaminen. Edellistäkin uutta voimalaa on rakennettu kuin ”Iisakin kirkkoa.” Uusi saattaa kestää vielä kauemmin. Mene ja tiedä.

Ääri-ilmiöistä puheen ollen oikea hirmumyrsky iski Etelä- ja Itä-Suomeen 2.7.1890 ja siitä voi lukea sen aikaisista digitoiduista sanomalehdistä.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Mistähän johtuu, että lämpötilamittauksissa Ollila luottaa satelliitteihin mutta meren pinnankorkeudesta puhuttaessa ne satelliitit eivät Ollilan mukaan kykenekään antamaan luotettavaa tietoa?

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Lämpötilamittausten kohdalla satelliitit kattavat koko maapallon tasaisesti toisin kuin pintamittaukset, joissa esiintyy esimerkiksi lämpösaarekeilmiö ja heikko kattavuus ja pahimpana tulosten tietoinen manipulointi.

Merenpinnan mittaukset tarvitsevat niin paljon korjauksia, että niiden lopputulos ei ole luotettava. Luotan enenmmän kallioon, johon kiinnitetyllä mittausskaalalla on tehty mittauksia yli sata vuotta.

Jocke Rantanen

Eivätkö maankuoren nousut ja laskut vaikuta yhtälailla merenpinnan korkeuteen kuten myös erilaiset maanjäristykset ja tulivuorenpurkaukset merenpohjassa?
Tietämättä asiasta sen enempää uskoisin että maankuori ei kohoa ainoastaan Fennoskandian ja Baltian alueella.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Myös merenpinnan mittauksessa satelliitit kattavat koko maapallon tasaisesti toisin kuin pintamittaukset, joita on tehty vain paikallisesti ja joihin vaikuttavat mm. muutokset maankuoressa.

Edelleen jää epäselväksi miksi toinen olisi luotettava, toinen ei. Korjauksia tarvitaan molempiin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset