aveollila1 Aika on totuuden puolella

Vastavalkea: HS:n ja Taalaksen ilmastonmuutosväitteille ei löydy näyttöä

  • Kuva 1. Jäämeren jäämäärän kehitys.
    Kuva 1. Jäämeren jäämäärän kehitys.
  • Kuva 2. Grönlannin jäämäärn kehitys.
    Kuva 2. Grönlannin jäämäärn kehitys.
  • Kuva 3. Valtamerten keskimääräinen pinnannousu vuodesta 1900 lähtien.
    Kuva 3. Valtamerten keskimääräinen pinnannousu vuodesta 1900 lähtien.
  • Kuva 4. Trooppisten hirmumyrskyjen esiintymistiheys.
    Kuva 4. Trooppisten hirmumyrskyjen esiintymistiheys.
  • Kuva 5. Troopisten hirmumyrskyjen rantatumismäärän kehitys.
    Kuva 5. Troopisten hirmumyrskyjen rantatumismäärän kehitys.
  • Kuva 6. Hurrikaanien tuhovoiman kehitys.
    Kuva 6. Hurrikaanien tuhovoiman kehitys.
  • Kuva 7. Satomäärät  ja lämpötilat.
    Kuva 7. Satomäärät ja lämpötilat.
  • Kuva 8. Satelliittilämpötilamittaukset.
    Kuva 8. Satelliittilämpötilamittaukset.

 Hesarin uutisoinnissa on ollut ilmastonmuutos yksi pääteema jo muutaman vuoden ajan. Tämän päivän Hesarissa on yhteensä kolme sivua uutisointia ilmastonmuutoksen pelottavasta etenemisestä. Viritän vastavalkean maailman meteorologisen organisaation eli WMO:n pääsihteerin Petteri Taalaksen väitteitä vastaan käyttäen mittaustuloksia todisteina. Olen kirjoittanut Taalaksen väitteet vahvennettuna kursiivilla ja sen perään omat todisteeni.

1.Arktisen merijään sulaminen hipoo ennätyksellisen suuria lukemia.

Kuva 1 mukaan tämä sulaminen ei ole lisääntynyt vuodesta 2000 lähtien, vaikka lämpötilataso on ollut samalla korkealla tasolla.

2.Jäämeri voisi olla sula kesäisin 30-40 vuoden kuluttua.

Nobelin rauhanpalkinnon saaja Al Goren mukaan näin piti tapahtua jo vuoteen 2015 mennessä. Kumpi tuntee nämä asiat paremmin: Nobelisti vaiko WMO:n pääsihteeri? Taalas on oppinut jotain Al Goren väitteestä ja pistänyt sulamisrajan sen verran kauas, että ei joudu vastaamaan kiusallisiin kysymyksiin. Todellisuudessa Jäämeren jään määrä on kesäisin n. 20 % pienempi ja talvisin n. 10 % pienempi kuin vuosien 1980-2000 keskiarvo ja tilanne on ollut stabiili eli sama yli 15 vuotta.

3.Grönlannin jäämassa sulaa dramaattisesti

Grönlannin jäämassa on kuvan 2 mukaisesti sulanut keskimäärin 220 Gt/v, joka vastaa n. 3500 Gt:n sulamista vuosina 2002-2016. Koska Grönlannin jäämassa on arviolta 2 850 000 Gt, niin tämä sulamismäärä tarkoittaa n. 0,13 prosentin vähentymistä eli ei juuri mitään. Grönlannin vuosittainen sulamisvauhti on nyt mennyt nollille eli tämä dramaattinen sulaminen on täysin perätön väite.

4.Valtamerten pinta-ala on noussut 26 senttiä vuosina 1870-2017.

Jos lasketaan noista luvuista vuosittainen nousumäärä niin se on vain 1,8 mm eli alempi kuin perinteisiin pintamittaukseen perustuva arvo 2,1 mm/vuosi, kuva 3. Taalaksen käyttämä nousuvauhti johtaisi siihen, että vuoteen 2100 mennessä merenpinta nousisi tästä vuodesta lähtien n. 15 senttimetriä. Hesari uutisoi 13.2.2018, että merenpinta nousee vuosisadan loppuun mennessä peräti 65 senttimetriä. Arvelen, että tässä on mahdollisesti tapahtunut lapsus vuosimäärissä ja Taalas olisi tarkkoittanut aikaväliä 1970-2017, jolloin nousuvauhti olisikin 4,6 mm/vuosi ja johtaisi merenpinnan nousuun 38 cm vuoteen 2100 mennessä. Yleensä Taalas käyttää arvioissaan ennusteiden ylä-äärirajoja ja jopa ylittää ne. Sen vuoksi arvelen, että Taalas tarkoitti nousuvauhtia 4,6 mm/vuosi, koska se olisi kuta kuin linjassa HS:n aikaisemman uutisen kanssa, jossa ennuste perustui satelliittimittauksiin ja kiihtyvään merenpinnan nousuun.

5.Äärimmäiset sääilmiöt lisääntyvät

Taalas toistaa suosittua väitettä, että äärimmäiset sääilmiöt olisivat kasvussa. Todellisuudessa tilastot osoittavat, että ei ole mitään kasvua havaittavissa. Kuvassa 4 on trooppisten hirmumyrskyjen lukumäärän kehitys ja siinä ei ole mitään kasvutrendiä

6.Trooppisten myrskyjen tuhovoima on lisääntynyt

Taalas väittää myös trooppisten hirmumyrskyjen tuhovoiman lisääntyneen. Näin ei ole käynyt. Kuvassa 5 on Pohjois-Atlantilta rantautuneiden hirmumyrskyjen lukumäärä ja kuvassa 6 niiden tuhovoima: pienenevä kehitys.

7.Satomäärät pienenevät

Taalas väittää myös satomäärien pienenevän koko maailmassa ja myös Suomessa. Kuvassa 7 näkyy, että satomäärät ovat jatkuvassa kasvussa ja niin on käynyt myös kuumissa maissa. Aikaisemmin Ilmatieteen laitos on arvioinut, että Suomi hyötyisi ilmaston lämpenemisestä, joka kuulostaa perustellulta, koska olemme viljanviljelyn äärirajalla. Nyt Taalas on kääntänyt tässäkin kelkkansa.

8.Maapallon lämpötila on noussut 1,3 astetta esiteollisesta ajasta ja päätyy arvoon 3 astetta

Taalas väittää, että maapallon lämpötila on jo noussut 1,3 astetta esiteollisesta ajasta. IPCC:n raportin mukaan lämpeneminen oli vuoteen 2011 mennessä 0,85 astetta. Nyt Taalaksen mukaan olisi tapahtunut 0,45 asteen nousu kuudessa vuodessa. Jokin näissä luvuissa ei ole kohdallaan. Taalas todennäköisesti käyttää vuoden 2016 lämpötilapiikkiä vertailuarvona. Kyseinen vuosi oli ns. El Nino-vuosi, joka oli tähän mennessä havaituista El Nino-ilmiöistä voimakkain. Kuvassa 8 on satelliittilämpötilamittauksen UAH mukainen lämpötilakehitys vuodesta 1996 lähtien. Nyt lämpötila on n. 0,1 astetta korkeampi kuin keskiarvo vuodesta 1990 vuoteen 2018. Ilmastonmuutoksessa ei pidä tuijottaa yksittäistä vuotta, vaan katsoa n. 10 -11 vuoden kehitystä. Lämpötilan nousu pysähtyi vuoden 2000 paikkeilla ja emme tiedä, lähteekö lämpötila seuraavan 2-3 vuoden aikana laskuun vai nousuun.

9.Mitä jäi käteen Taalaksen väitteistä?

Taalaksen väitteet eivät saa mitään tukea ilmastonmuutokseen liittyvistä mittauksista. Hänen väitteensä ovat liioiteltuja ja tosiasioiden vastaisia ja ne voi luokitella pelkiksi spekulaatioiksi sekä joissakin tapauksissa selvästi virheellisiksi kuten edellä on todistettu.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

18Suosittele

18 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (21 kommenttia)

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Tuosta kuvasta 2: Sopivasti skaalaamalla prosentuaalisesti olematon mannerjäämäärän väheneminen saadaan näyttämään katastrofaaliselta.
On toki hyvä huomata, että netissä on myös sellaisia ilmastokriitikoita, jotka tarkastelevat asiaa vain lumen sadannan kannalta ja väittävät Grönlannin mannerjään kasvavan. Näin ei ilmeisestikään ole asia, kun huomioidaan vulkaanisen toiminnan liukastama jäätiköiden poikiminen mereen.

Taalas saattaa esittää pahimman vaihtoehdon ihan hyvää hyvyyttään, vaan pahinhan ei aina toteudu.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Grönlannin jäämäärän muutoksen vaikutta oleellisesti paitsi lumensatamismäärä ja sulaminen myös jäävuorien irtoaminen mannerjäästä eli vasikointi.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

1. Tuo graafi ei tee eroa monivuotisessa jäässä tai 15-prosenttisessa ajojäässä. Toinen kuva saadaan katomalla jään tilavuuden muutosta. Myös HS tänään puhui monivuotisesta jäästä.

http://psc.apl.uw.edu/wordpress/wp-content/uploads...

2. Mitä Grönlannissa tapahtui vuonna 2017 on säätä, pitemmän aikavälin trendi on selvä.

https://www.climate.gov/news-features/understandin...

3. Pinnannousu ei tapahdu tasaisesti joten 9 mittausaseman data ei ole riittävä kokonaiskuvan saamiseksi.

https://www.nasa.gov/feature/jpl/historical-record...

Ja niin edelleen. Blogin otsikko, ilmastonmuutosväitteille ei löydy näyttöä, ei näinollen pidä paikkansa.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Sinulta jäi satomääräkuva lisäämättä.

Mistä sitä tietää, että lobbarit haluavat Taalaksen puhuvan tosiasioista piittaamatta. Raha puhuu ja sitten lehdet maalailevat kauhukuvia ilmastonmuutoksesta.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila
Käyttäjän KariKallio1 kuva
Kari Kallio

https://yle.fi/uutiset/3-10077054

Antero Ollila! Tuohan on aika tuore uutinen!
"Maapallo ei lämpene niin kuumaksi ja epätoivoiseksi paikaksi kuin on pahimmillaan pelätty.
Näin ennustaa tammikuussa tiedelehti Naturessa julkaistu tutkimus. Jos tutkimus on oikeassa, saatamme välttää kaikkein pahimmat ilmastonmuutosskenaariot!
Koska ilmasto on kaoottinen järjestelmä, siitä on vaikea sanoa satavarmasti oikein mitään pitkällä aikavälillä. Esim. rikkipitoisen polttoaineen käyttämisella saattaa olla ilmakehää jäähdyttävääkin vaikutusta. Samasta syystä tulivuoren purkauksilla on ymmärtääkseni tällainenkin sivuvaikutus.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Tuo Nature-lehden artikkeli on mielestäni kyllä pilkun halkomista ja kun sitä tarkemmin analysoi, niin asia on hyvin epämääräinen. Kyse on nimittäin ns. tasapainotilan ilmastoherkkyydestä. Kukaan ei osaa sanoa, että kuinka monta vuosisataa se vie. IPCC:n virallinen luku on 3,0 C ja nyt nämää tutkijat tulivat siihen tulokseen, että se onkin vain 2,8 C. Kas kun ei 2,85 astetta.

IPCC itse käyttää laskelmissaan kerrointa, joka johtaa puolta pienempää lämpenemiseen eli n. 1,85 astetta. Näitä asioita ei selvennetä näissä uutisissa lainkaan, vaan ne tiedotetaan hyvinkin harhaanjohtavasti.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Tuo kuva 7.
Lämpötilat mantereilla ja Satomäärät tonni/hehtaari

LOL
Tuolla voi todistaa mitä vain: "Satomäärät nousivat huimasti II maailmansodan jälkeen (tonni/hehtaari) - siispä sota edisti maailman ruokatarjontaa..."
___________________________________

Ainakin kuvat 1 ja 2 ovat samaa luokkaa.
Lähteetkin olisi ihan kivat olla.

Oikea kysymys on: Voiko ihminen toimillaan vaikuttaa maapallon lämpötiloihin?

Henry

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Henry.

Olen kirjoittanut tästä asiasta muutaman kerran. Viimeinen blogini on täällä:

http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250870-...

Blogissa on kaksi kuvaa, ja toisesta löytyy myös viite, mistä tiedot ovat peräisin.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Kuvassa 1 on lähde mainittuna.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Johtopäätöksesi, että maailmansota edisti ruoantuotantoa on erikoinen. Kuvan käyrät alkavat vuodeta 1990, niin mitä niillä on tekemistä maailmansodan kanssa? Voisitko hieman valoittaa tätä johtopäätöstä?

Jocke Rantanen

Ymmärsin tuon sotakommentin lähinnä niin että siinä oli esimerkki "tieteellisestä" johtopäätöksestä.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Viimeinen kysymyksesi on se kaikkein oleellisin. Ensimmäinen pointti on, että viikinkiaikana eli n. vuoden 1000 molemmin puolin oli useiden tutkimusten mukaan lämpimämpää kuin nyt. Maapallon ilmakehässä on ilmiö, jota kutsutaan nimellä kasvihuoneilmiö ja se nostaa maapallon pintalämpötilaa n. 34 astetta. Toiseksi voimakkain kasvihuonekaasu veden jälkeen on hiilidioksidi, jonka osuus kasvihuoneilmiössä on n. 13 %. Jos hiilidioksidin pitoisuus ilmakehässä kasvaa, niin sillä on edellytykset nostaa pintalämpötilaa. IPCC sanno, että sen kaksinkertaistuminen vuosisadan loppuun mennessä nostaisi lämpötilaa n. 1,9 astetta. Omat tukimukseni ja muutamat muutkin tutkijat ovat päätyneet arvoon 0,6 astetta. Se tarkoittaa nykyilmakehässä hiilidioksidin lämmitysvaikutusta 0,22 astetaa.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Tuo kuva 1 perustuu siis jään pinta-alan aikasarjaan. Aikasarja itsessään lienee totuudenmukainen, mutta ongelma tulee siitä, että mittaustapa antaa sama painoarvon monivuotiselle, monta metriä paksulle jääkentälle sekä sellaiselle merelle, josta kiintojää on jo sulanut ja veden pinta-alasta enää 15% on jäälohkareiden peitossa. Jokaisen Suomessa kasvaneen luulisi ymmärtävän, että tällainen aikasarja ei yksistään riitä kokonaiskuvan muodostamiseen jäätilanteen kehittymisestä.

Tästä asiasta Ollilaa on aikaisemmin useampikin kommentoija jo huomauttanut, mutta tahti ei näy siitä hidastuneen.

Martin Kallio

Arktisen jään tilavuus ei ole laisinkaan huonolla tolalla: http://polarportal.dk/en/sea-ice-and-icebergs/sea-...

Itse asiassa on havaittavissa mielenkiintoinen ilmiö: vahvan jään muodostusta eli 4-5-metristä jäätä on alkanut tulla myös Venäjän puoleiselle jäämerelle.

Näyttää siltä, että ydinarktinen eli noin 80-leveyspiirin pohjoispuolella jäänmuodostus olisi voimistumassa. Tähän ilmiöön sopii sekin, että DMI lopetti äkillisesti 30% jääpinta-alan seuraamisen, koska se nousi yllättäen aiempien vuosien yläpuolelle: https://notalotofpeopleknowthat.wordpress.com/2016...

Nykyään jäägraafit julkaistaan ns 15% jääpeiton osalta eli siinä on mukana jo ajelehtivan jään merialueita ja nämä ovat herkkiä myrskyille ja pinta-alat saattavat muuttua nopeasti ja paljonkin ison myrskyalueen jäljiltä.

Muutoinkin tässä blogissa on paljon uusia näkökantoja ns ilmaston lämpenemisestä: https://notalotofpeopleknowthat.wordpress.com

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Huomasin aikanaan tuon DMI:n ilmoituksen, että he lopettivat tuon 30 % jääpinta-alan seuraamisen. Ei voi välttyä ajatukselta, että sen tulokset eivät olleet oikein linjassa ilmaston lämpenemisen kanssa.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Oli miten oli, mutta fundamentaalia tietoa löytyy kasvihuoneilmiön fysiikasta alla olevasta linkistä, kannattaa tutustua. Spekulaatiot lisäävät vain spekulaatioita.

http://hannusinivirta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250...

HS:n otsikoinnit ovat olleet aina raflaavia, sama koskee lehdistöä yleensäkin. Tässä lienee kysymys sanan-vapaudesta ja journalismia suitsivasta julkisen sanan neuvostosta.

Lehdistön vapaus ilmaista mielipiteitä ei ole tieteellisesti validi, -vaikka HS:n toimituksessa onkin tiede-uutisointeihn orientoituvia toimittajia, -ne ovat kuitenkin vain mielipiteitä. Siksi ihan kaikkeen kirjoitettuun tekstiin ei ole uskominen.

Kun tieto jostakin on epävarmaa ja jos ei ole ollut riittävästi näyttöä mitä todellisuudessa tapahtuu, silloin mennään mielipiteet edellä.

Se mitä Taalakseen ja WMO:hon tulee. Tuskin hänen tietonsa voivat olla totaalisesti vääriä yhtä paljon kuin niillä, jotka toteavat asioiden olevan juuri päinvastoin. Korjaamisen varaa on toki aina jos näytöt ovat sitä luokkaa, jossa kansainvälinen tiedeyhteisö sekä poliittisesti, että tieteellisesti kokee sen järkeväksi.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Kyllä Taalas vetää erittäin reuna-alueella ilmastonmuutoskysymyksessä. Tutkijat voivat päätyä tutkimuksissaan vääriin tuloksiin eikä siitä voida asettaa heitä vastuuseen, jos eivät ole syyllistyneet tieteen tekemiseen väärin konstein.

Virkamiehet sen sijaan tekevät työtään virkavastuulla ja heillä on vastuu tulkita tuloksia ja vetää johtopäätöksiä mahsollisimman puolueettomasti ja neutraalisti ja valita tutkimustuloksista ne, jotka ovat parhaiten perusteltuja.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Taalaksen tapauksessa on todellakin kysymys virkamies-vastuusta, eli WMO:n kehittämisestä pääsihteerin tehtävässään. Hän on jo kannuksensa ansainnut ilmastotieteen tutkijana ja ei suoranaisesti ota enää kantaa tutkijoiden tekemiin tutkimuksiin. Sitä varten on olemassa muita intressejä WMO:n sisäisessä hierarkiassa. Se mikä on WMO:n politiikka, se tuskin on "korruptoitunutta" ja ottaa kyllä vastuuta näissä tärkeissä kysymyksissä.

Tieteen tekijöiden kannalta (varsinkin kannuksia hakevilta) näyttelee hyvin usein tutkimustulosten uskottavuus. Tieteen tekijöillä itsellään tulee olla myös oma vastuunsa, siihen ei suoranaisesti voi vaikuttaa kuin tieteen tekijä itse eettisine näkökantoineen.
Ansioituneet tutkijat usein siirtyvät hallinnollisiin ja johtaviin tehtäviin ja ovat osaltaan ohjaamassa nuorempien tutkijoiden tekemiä tutkimuksia.

Taalaksen suhteen, hänen on otettava huomioon ennakointikyky, joka osoittaa kehityksen suunnan, siksi on parempi olla hieman jyrkemmät lausunnot, kuin olla sanomatta mitään varoittavia lausuntoja.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Suomen kansa oli ennen viisasta kansaa ja siitä ovat osoituksena kansanviisaudet. Yksi niistä on ”sen lauluja laulat, kenen leipää syöt.” Ilmatieteen laitoksella oli Wikipedian mukaan töissä 627 henkilöä vuonna 2016. Tuskinpa väki on siitä juuri vähentynyt. Tälle vuodelle on budjetoitu 45,5 miljoonaa euroa ”satoi tai paistoi.” Upea toimitalo vihittiin käyttöön vuonna 2005. Tätä taustaa vasten on ymmärrettävää, että ”lämpörummutus” jatkuu. Se sopii erinomaisesti myös poliittiselle agendalle, joka suosii ydinvoimaa. Tilanne on ajankohtainen, kun Fennovoiman ydinvoimalan rakennustyöt ovat käynnistyneet. Pohjatöihin on käytetty noin 400 miljoonaa euroa, vaikka rakennuslupaa ei ole edes annettu. Pohjatutkimuksia jatketaan. Tämä saatiin tietää viimeisessä MOT-ohjelmassa. Maan kuori nousee noin metrin sadassa vuodessa tällä ydinvoimalan rakennusalueella. Valmistuva ydinvoimala tulee saamaan automaattisesti lisäkorkeutta noin senttimetrin vuodessa.

Ilmastonmuutokseen vaikuttaa todellisuudessa auringossa tapahtuvat vaihtelut, johon ihminen ei voi vaikuttaa. Olen seurannut aurinkoa vuodesta 1989 lähtien. Mitä enemmän on ollut auringonpilkkuja, sitä voimakkaampi on ollut aurinkotuuli ja sitä lämpöisempiä ovat olleet talvet Suomessa. Meillä on ollut tuuria säiden suhteen viimeksi kuluneena kahtena talvena, kun napa-alueen kylmä ilmamassa on holahtanut Pohjois-Amerikan mantereen ylle.

Kansalle on tarjoiltu nyt mutusteltavaksi ”polaaripyörrettä.” Menneenä kesänä puhuttiin jopa tsunamivaroituksista. Siinä ei muistettu sitä tosiasiaa, että tsunami syntyy maanjäristyksen tuloksena. Vuovedetkään eivät vaikuta Itämeren suljettuun vesialtaaseen.
Itänaapurista näyttäisi olevan nyt tulossa paikallista ”polaaripyörrettä”, joka on kylläkin syntynyt Siperian mannerilmaston tuloksena.

Oheisessa linkissä kannattaa kiinnittää huomiota kahteen seikkaan: auringonpilkkuihin ja aurinkotuuleen. Pilkkuja ei ole ja tuuli on ”nollassa”. Aurinko siis "kylmenee" ja maapallo "lämpenee."

https://sohowww.nascom.nasa.gov/

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

#17

Ennen kaikkea, kannattaa tutustua fundamentaaliin kasvihuonefysiikkaan alla olevasta linkistä:

http://hannusinivirta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset