*

aveollila1 Aika on totuuden puolella

Vastavalkea – Maailman satomäärät kasvavat lämpötilan noustessa

  • Kuva 1. Satomäärät ja lämpötilat.
    Kuva 1. Satomäärät ja lämpötilat.
  • Kuva 2, Satoisuus ja väestönkasvu
    Kuva 2, Satoisuus ja väestönkasvu

 Valtamedian suosituimpia hokemia on, että ilmastonmuutos aiheuttaa nälänhätää ja satomäärät romahtavat. Syyrian pakolaisuuden syyksi on ehdotettu ilmaston lämpenemistä, vaikka siellä on edelleen käynnissä raaka sisällissota.

Toistaiseksi tilanne on kehittynyt päinvastaiseen suuntaan eli satomäärät ovat kasvaneet lämpötilan noususta huolimatta, kuva 1.

Kuvassa 2 näkyy, että satomäärien kehitys on seurannut väestön kasvua:

Intian hallitus on raportoinut, että heidän viljasatonsa on arvioitu olevan kaikkien aikojen paras satokautena 2016-17; http://www.livemint.com/Politics/f2etZiWEzUlq4I4J490UjM/Record-272-million-tonnes-food-grains-in-201617-agricultur.html

Koska satomäärät ovat nousseet myös kuumissa maissa, niin satomäärien pienenemistä ei ole odotettavissa maailman suurimmilla viljantuotantoalueilla keskileveysasteilla.

++++++++++++++++++++++++++++++

Selvyyden vuoksi ilmoitan, että en ole ilmaston enkä ilmastonmuutoksen kieltäjä, joksi minua tavallisesti nimitetään. Olen eri mieltä IPCC:n kanssa siitä, kuinka paljon kasvihuonekaasut pystyvät nostamaan maapallon lämpötilaa ja se on ollut tutkimuksieni painopiste. Olen julkaissut ilmastonmuutoksesta 13 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia viimeisen kuuden vuoden aikana.

Olen julkaissut useita ilmastonmuutosta käsitteleviä blogeja Uudessa Suomessa ja ne löytyvät minun blogi-luettelosta. Oma ilmastosivustoni, jossa on tarkempaa tietoa ilmastonmuutoksesta, on www.climatexam.com

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (48 kommenttia)

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Lämpimämmässä ilmanalassa kasvit pystyvät paremmin käyttämään hiilidioksidia yhteyttämiseen.

Tämä on tosiasia! Tästä löytyy kyllä tutkimusaineistoa.

Viileässäkin ilmanalassa kasveille on eduksi korkeampi hiilidioksidi -pitoisuus ilmakehässä, mutta lämpimämmällä säällä yhteyttäminen on tehokkaampaa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Jos noiden käyrien mukainen keskilämpötila ja vastaavanlainen hehtaarisatomäärä olisi vallinnut viimeiset sata vuotta ja nyt hiilidioksidimäärän syystä tai toisesta tapahtuvan alenemisen vuoksi ilmasto olisi hiukan viilentynyt aiheuttaen satomäärän supistumisen käyristä havainnollistetussa määrin, niin minkähänlainen parku siitä olisikaan olemassa? Kauhea ilmastonmuutos, kun maapallo viilenee ja hiilidioksidimäärä vähenee.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Juu hyvä kirjoitus. Sadot nousee. Jännää tässä on se että toiset kasvit ottavat erilailla hiilen isotooppeja kuten c13 jota toinen kasvi ottaa enemmän kuin toinen jne.Pekka Kuusi, kirja Tämä Ihmisen Maailma , kertoo , että ihmmikunnassa on ravinon määrä noussut, Kuusen kirjan sivu 392 kertoo, että ravinnon vuotuinen kasvu on ollut 2,6% ja väestön kasvu 1,8% ajalla kolme viime vuosikymmentä- Pekka Kuusi: Tämä Ihmisen Maailma. Ravinnon määrä siis oli noussut Kuusen mukaan,kirjan Kuusi kirjoitti 1982

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Korkeaan keskilämpötilaan liitetään usein myös suurempi lämpötilojen ja säätilojen volatiliteetti joka saattaa olla viljelylle haitallista. Periaatteessahan ei tarvita kuin yksi oikein kelju päivä niin sato on siinä.

Mene ja tiedä sitten.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Jotain pahaahan sitä pitää periaatteessa yrittää keksiä, kun synkistely on vallalla. Tapahtui niin tai näin, niin huonoa siitä seuraa ...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Sitä voisi itsekin keksiä kaikenlaista kurjuutta, vedenpinnan nousua, hyönteistuhoa, kalakuolemia etc.

Kuuluu ilmastontutkijoiden työnkuvaan pelotella kaikilla kauheuksilla, mitä nyt vaan voisi tapahtua.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

"Periaatteessahan ei tarvita kuin yksi oikein kelju päivä niin sato on siinä."

Juuri näin yksi kylmä päivä tai yö riittää. Mulla tuuli vippas harson pois perunien päältä viime kesäkuussa ja kaikki paljastuneet naatit nyykähti laakista kun tuli pakkasyö. Ja tämä lounaissaaristossa.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

no jos sadettaa satoa ja panee vielä harsot ,niin silloin sato kestää pakkasta -5 astettakin ja se riippuu siitä, missä maastossa on viljelykset eli ei se kylmä yö niin vain tapa satoa, paljo riippuu, missä satoa viljellaan maastossa, kylmä kulkee tietyllä tavalla

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

nii no sinun oisi pitänyt perunamaa sadettaa ja sitten panna harso ja harsojen reunoille painot, kun jos kerran arvelit että tulee hallayökin ja voihan perunoita jos kasvattaa pienen määrän, niin tekee tunnelin muovista tai panee paksusti harsoa jne

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Kyllä harso oli painojen kanssa laitettu mutta jossain välissä oli vaan puuska poistanu sen isolta alueelta ja sitten sattu tulemaan se pakkasyö ennenkuin huomasin että harso ei ole paikallaan.
Se on kylmä fakta että viime vuosina kesät ovat olleet erittäin kylmiä. Edes kasvihuoneesta ei ole saanut satoa niin paljon kuin vaikkapa 5 vuotta takaperin.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Maaperässä on kolminkertainen määrä hiiltä verrattuna ilmakehään. Maaperä pystyisi helposti sitomaan ilmakehän hiilidioksidin, tarvittaisiin vain pieniä muutoksia maanviljelijöiden käytäntöihin.

Kasvit hoitaisivat fotosynteesin kautta koko homman yhteistyössä maaperän eliöstön ja maaperän mineraalien kanssa.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Eihän tässä mitään hätää ole, jos maapallon keskilämpötila pysyy niissä rajoissa, että niin satoisuus kuin väestönkasvu menevät käsi-kädessä myös kymmenien tai satojen vuosien kuluessa, -riippumatta maan pituus- ja leveyspiireistä.

Toivottavaa tietysti olisi, että em. kehitys alkaisi jo hieman taittumaan, mikä valitettavasti on hyvin epätodennäköistä. Soveltuvaa viljelypinta-alaa tulee myös kasvattaa tai sitten satojen määriä.

Yhteyttämisellä päästään kyllä tasapainoon, jos ilmaston parametrit muuttuvat oikeassa suhteessa, -riippumatta myös maan pituus- ja leveyspiireistä.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Uhkapainotteisuus on tietyllä tavalla luonnollistakin ympäristötutkimuksessa. Onhan se uhkatilanne helposti merkityksellisempää kuin tasaisen hyvin etenevä tilanne. Vaan tästä seuraa sitten se, että koko ympäristö nähdään uhkien alla kamppailevana, kun ei osta tehdä em. tutkimusotteen vinouden korjausta.

Niin että varmasti löytyy joku maapläntti, jossa alueelliset ilmasto-olot viljelyn kannalta heikentyneet. Voipi olla Etelä-Afrikassakin. Se ei kuitenkaan ole globaali pääsääntö. Ensimmäisenä on se, että viljelijä pystyy tietyissä rajoissa reagoimaan ilmastonmuutokseen vaikkapa vaihtamalla viljelykasviaan. Toisekseen hiilidioksidin lisääminen ilmakehään tekee viljelykasveista paremmin kuivuutta kestäviä ja kolmanneksi hiilidioksidi on ehdottoman välttämätön niukkuusravinne kasveille. Lopputulos näkyy sitten blogin kuvaajissa: ruokatuonto on lisääntynyt hurjasti ja ilmastopelottelijoiden on yritettävä keksiä aina jotain uutta, millä pelotella.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Näinhän se on. Mikä on ettei asiaa ole ymmärretty.

Kun on jo saatu hyviä kokemuksia toimista, mihin on ryhdytty, maailmanpankin tai muun organisaation kanssa, niin riittäisi kun monistaisi kyseisiä projekteja, niin mikä estelee.

https://www.farminguk.com/news/Trees-on-agricultur...

Trees on agricultural lands – also known as agroforestry systems – have the potential to contribute to climate change mitigation while improving livelihoods and incomes and providing invaluable ecosystem services at the same time.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Näissä asioissa on edettävä puhtaan objektiivisesti ja omaksuttava tieteen saavuttamat tulokset. Pelottelun tai negatiivisten asenteiden tuoma julkisuus ei ole tieteen tehtävä.

Kasvihuonekaasujen osalta on myös oltava puhtaan objektiivinen, jossa johtavat ilmastotukijat ovat lähes yksimielisiä.

Ohessa linkki Prof. Jouni Räisäsen johdatuksella tekemäni matemaattinen tulkinta.

http://hannusinivirta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Kyllähän Räisänen hallitsee kasvihuonekaasuteorian.

Enemmänkin kyseenalaistan näiden poliittisesti orientoituneiden organisaatioiden roolia näissä käytännön toimia vaativissa keinoissa pysäyttää esim. maaperän köyhtyminen.

"The World Bank estimates that globally 1.2 billion people depend on agroforestry farming systems, especially in developing countries.

However, trees on agricultural lands are not considered in the greenhouse gas accounting framework of the IPCC." https://www.farminguk.com/news/Trees-on-agricultur...

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Poliitiikka on tosiaan politiikkaa.
Maaperän kunnostaminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta tervettä kasvua saadaan aikaiseksi. Tässä asiassa on helppo olla yksimielinen.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #18

Tämä asia pitäisi myös ymmärtää, että tätä kautta, kun maaperän kasvukunto kohenee, kohenee myös tilanne kasvihuonekaasujen osalta.

=> Enemmän yhteyttämistä

=> Enemmän biomassaa

Hiilidioksidia sitoutuu maaperään jopa tuhanneksi vuodeksi.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #24

On ilman muuta selvää, jos biomassa lisääntyy, lisääntyy myös yhteyttäminen.

On kuitenkin oltava tässäkin asiassa puhtaan objektiivinen, sillä vihertyminen ei tapahdu hetkessä. On tehtävä paljon ihan käytännön toimenpiteitä, jotta biomassa saadaan lisääntymään.

Se kuinka pitkäksi aikaa kasvihuonekaasut maaperään sitoutuvat, se riippuu maan käytöstä ja kasvihuokaasujen vapautumisesta sieltä takaisin ilmakehään. Tämä kierto on synteesi, ei voida pois-sulkea mitään yhteisiä tekijöitä, joita tässä synteesissä tapahtuu.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #27

Nyt onkin suunnanmuutoksesta kyse. Suuntaa voidaan muuttaa. Hiili pysyy maaperässä kymmenen, satoja, jopa tuhat vuotta.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #29

Kyllä, jos nykyinen ja tulevat sukupolvet keskittävät energiansa maaperän järkiperäiseen käyttöön, -kun samanaikaisesti väestön räjähdysmäinen kehitys vaatii myös asuintilaa.

Ihmiset asuttavat yhä enemmän kaupunkeja, missä elinolosuhteet on taattu. Tämä tarkoittaa myös kokonaan uuden tyyppisiä arkkitehtoonisia ratkaisuja.

Agraalitaloutta tulee myös kehittää tässä samassa modernisaatioon myllerryksessä.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

no netissä on kertomus että vain 1.2--75 % tiedemiehistä oisi yksi mielisä ilmastosta nyt, nii eräs kerto joka alko tätä aihetta tutkimaan

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Suomikin nosti ilmastorahoitusta juuri, 41 000 eurosta, 82 000 euroon.

Eihän ilmastotutkimusta kannata tehdä yksimielisyyden vallitessa, että tiede olisi asettunut, science is settled.

Fyysikko ja matemaatikko Freeman Dyson teki jaon ympäristöasioiden ja ilmastoa koskevien asioiden välillä. Nykyinen höpötys ilmastonmuutoksesta on enemmänkin ympäristömuutosta, johon on lääkkeet olemassa.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #20

Fyysikko Freeman Dyson on siinä mielessä oikeassa, että ympäristön pilaaminen on eri asia, kuin ilmastossa eli ilmakehässä tapahtuvat muutokset, -ellei ympäristön pilaaminen vaikuta ilmakehän absorbtio- kykyyn.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #25

Ympäristömuutokset nimenomaan vaikuttavat ilmakehän absorptiokykyyn, vähän samalla tavalla kuin tulivuoren purkaus, silläkin on tilapäinen vaikutus.

Rajanveto kiinalaisten tupruttelulla ja tulivuorenpurkauksella on häilyvä.

Kiinalaiset ovat toisaalla kunnostaneet Belgian kokoisen köyhtyneen aavikon viljelykelpoiseksi, Loess Plateau.
https://www.britannica.com/place/Loess-Plateau

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Kun katselee maailman tilannetta, aika vähän voidaan tehdä mitään tilanteen korjaamiseksi köyhissä Afrikan maissa, Syyria ja Jemen taitavat nykyään lukeutua näihin maihin myöskin.

Maailmanpankki on onnistunut palauttamaan viljelykelpoisen maan yhdessä paikallisten ihmisten kanssa yhteistyötä tehden. Projekti onnistuakseen on vaatinut maareformin.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Kyllä, tästä asiasta ollaan keskusteltu.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Olisi hyvä huomata, ettei näitä köyhiä voi ulkopuolelta auttaa, ellei he ole itse mukana.

Kun annetaan määräyksiä, että puista saa ottaa vain alaoksia polttopuiksi jne. Ellei he hyväksy tätä, jo illan tullen puut on kaadettu ja aamulla ei ole yhtään puuta jäljellä.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #21

Kyllä näin on. Kulttuurit ovat erilaisia ja käyttäytymismallit. On parempi mennä sinne maassa maan tavalla, mutta samalla tuoden uusia moderneja ideoita esille niin, että ne myös omaksutaan.

Muutokset tapahtuvat hitaasti ja kun näyttöä saadaan aikaiseksi, toivo ja positivismi heräävät, -nälänhädän vähenemisestä puhumattakaan.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Täällä boreaalisella alueella asiat hoituvat kuin itsestään, antaa puiden kasvaa ja joitakin hoitotoimenpiteitä lisäksi tarvitaan.

Tropiikin sademetsissä tilanne on toinen. Maaperään ei kerry hiiltä yhtä paljon, melkein kaikki hiili on kasvustossa, joka puolestaan suojaa maaperää köyhtymiseltä. Sademetsässä ei saisi olla edes tiestöä.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Nyt kun ilmaston lämpeneminen ja ilmakehän hiilidioksiidin määrän kasvaminen lisäävät satoja, niin vaarana on että väestön kasvu senkuin kiihtyy.

Mutta ei se mitään, kyllä siitä liikaväestöstä päästään sitten kun tulee se seuraava jääkausi.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

On aina hyvä pysähtyä ajattelemaan.

Seuraava jääkausi vie myös meiltä maaperän, suot ym. Ukrainaan, Saksaan...

Ennen sotia Suomessa ei kuulemma olisi kannattanut mitään viljellä kun mustanmulla alueella sadot olivat monikertaisia. Nyt mustanmullan alueella soditaan vuorostaan.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Seuraava jääkausi vie myös meiltä maaperän, suot ym. Ukrainaan, Saksaan..."

Taitaa viedä meidät itsemmekin mennessään .... se jääkausi.

Eihän niillä mailla ja soilla sitten ole täällä mitään käyttöäkään enää, kun ei ole ihmisiäkään, paitsi ehkä joitain retkeilijöitä, jätikkövaeltajia, jos sellaista silloin vielä harrastetaan.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #33

Suomi on ollut Salpausselkää ja kalliota jääkauden jäljiltä.

Nyt pikkuhiljaa kallioiden päällystätkin alkavat vihertyä käkkärämännyistä yms.

Suot kasvavat, kosteikot, pellot metsät...

Mistä on se kaikki hiili tullut. Suomen maaperässä on hiiltä enimmästä päästä maailmassa.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #34

Meillä kasvaa puutarhalaatat ja kattotiiletkin paksua sammalta, jos niitä ei välillä putsaa tai putsauta.

Eikä siitä ole niin pitkää aikaa kun ne laitettiin, ei ole yhtä pitkä aika ainakaan kun niiden jääkauden jäitten sulamisesta.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #35

Kyllä se sammal kasvaa, katselinpa kerran kun asfaltin läpi oli kasvit tulleet, ja hienosti kukkivat.

Kyllä pitäisi kaupungeissakin antaa sammaleen kasvaa...

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #36

"Kyllä se sammal kasvaa, katselinpa kerran kun asfaltin läpi oli kasvit tulleet, ja hienosti kukkivat."

Juu kun kukkapenkistä kasvit häviää niin ne löytyy kyllä kaikki nurmikolta, pihalaattojen välistä, tai aitapensaan alta ja vierestä.

Kasvit ovat ihmeellisiä, ei ne siellä viihdy missä niillä olisi paikka ja tehtävä, vaan ne etsii itse oman mielipaikkansa.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #37

Joo, puhutaan puutarhakarkulaisista. Luonnonkukille ja sammaleille pitäisi antaa tilaa levittäytyä, jos ei ihan viljelyksille asti, niin reunoille.

Kyllä on asioita, joita pidämme ihan luonnollisina nyt, mutta jonkin ajan päästä kysymme, että kuin ihmeessä saatoimmekaan tehdä sellaista.

Juolavehnäkin erittää juuristaan sellaista ainetta, että muut kasvit väistyvät suosiolla. Toisaalta kun maata ei viljellä, luonnon muut kasvit valtaavat alueen takaisin ja juolavehnä häipyy. Varmaan opitaan tuokin asia vielä miten juolavehnän kanssa tulee toimia. On se selvästi kulttuurikasvi;).

Käyttäjän JarmoAhonen1 kuva
Jarmo Ahonen

Satomäärien ja lämpötilan muutoksen välisen positiivisen korrelaation olemassaolo ei ole sama asia kuin se, että satomäärät olisivat nousseet lämpötilan nousun vuoksi. Toisaalta negatiiviseen korrelaatioon pätee sama.

Esimerkiksi Australiassa lämpötilan nousun vaikutukset ovat olleet melkoinen ongelma monellakin maatalouden osa-alueella. Kaikissa tapauksissa uusilla menetelmillä ei ongelmaa ole kyetty kompensoimaan vaan esimerkiksi viininviljely siirtyy Australiassa kohden etelää.

Aika uskottavalta tuntuu, että viljelymenetelmien ja lajikkeiden kehittymisen seurauksena maanviljelyn tuottavuus on kasvanut niin paljon, että ilmaston lämpenemisen mahdolliset negatiiviset vaikutukset ovat jääneet tuottavuuden kasvua vähäisemmiksi. Osalle alueista ja maanviljelyn muodoista lämpötilan nousu tosiaan lienee positiivinen ilmiö, joten tasan eivät käy onnen lahjat.

Pelkän korrelaation tuijottelu tuottaa perinteisen jäätelökorrelaation, jonka mukaan jäätelönsyönti aiheuttaa hukkumiskuolemia.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Joo, ei korrelaatioiden tarkastelu vielä kerro koko totuutta.

Auringonvaloa, vettä ja hiilidioksidia kun tarvitaan yhteyttämiseen, niin miten sitten lämpötila vaikuttaa yhteyttämiseen.

Pitäisi kai ottaa tarkasteluun lehtialaindeksi (LAI), jotta voisi sanoa jotakin yhteyttämisen lisääntymisestä. Satelliittimittaukset kyllä osoittavat selvästi sen, että vihertymistä on havaittavissa, biomassa on kasvanut ja aavikot kutistuva reunoiltaan. Johtuuko tämä hiilidioksidin lisääntymisestä vai lämpenemisestä. Molemmista?

Selvästi Australiassa liika lämpö tuo hankaluuksia viljelijöille, siellä on myös El Niño ja La Niña, ilmiöinä vaikuttamassa sateisiin ja viljelyolosuhteisiin.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Satomäärien kasvuun vaikuttaa eniten viljelymenetelmien kehittyminen, lannoituksen kehittyminen ja sitten tulee hiilidioksidipitoisuus ja lämpötila.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Tästä eteenpäin saattaa tuo järjestys muuttua, että mikä mihinkin vaikuttaa.

Nimittäin kun katselin tässä hetki sitten saksalaisten tilastoja satotasojen kehittymisestä, oli tapahtunut muutos tuossa 2000-luvun alussa, jossa lämpeneminen oli pysähtynyt, oli myös satotasojen nousu samalla pysähtynyt. Kun asiaa tarkasteltiin tuolta 1960-luvulta lähtien, oli samat asiat esillä, jotka mainitsit edellä, sillä erotuksella, että arveltiin satotasojen nousun pysähtyneen johtuvan maaperän köyhtymisestä. Etenkin kun oli myös jouduttu lisäämään lannoitusta samalla kun satotasot olivat jämähtäneet paikoilleen, niin oletettiin tämän maaperän hiilikadosta johtuvaksi.

Saksalaisilla on ollut tarve osoittaa satotasojen heikkenemisen olevan seurausta maaperän köyhtymisestä?

Toisaalta eihän saksalaisetkaan oikein taida tietää sitä tosiasiaa, että lämpötilanousu on oikeasti pysähtynyt 2000-luvulla.

Näitä syy- ja seuraussuhteita ei pitäisi lähteä koskaan tarkastelemaan puutteellisin tiedoin, nyt on myös rikkipäästöjen osalta tapahtunut muutos. Rikki mikä saatiin aikaisemmin taivaalta, joudutaan nyt antamaan lisälannoitteena. Rikki vaikuttaa suoraan satotasoon.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila Vastaus kommenttiin #42

Kyllöä se varmaan on niin, että ihan tarkkaan näitä asioita ei tunneta. Varsinkin kvantitaviinen vaikutus on epävarmaa. Olosuhteet maailmalla vaihtelevat niin paljon, että se lisää epävarmuutta.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #43

Tuossa vielä linkki saksalaiseen tutkimukseen satojen kehityksestä s. 4
https://www.bfn.de/fileadmin/BfN/ina/Dokumente/Tag...

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

no hiili co2 tarvitsee lämpötilaa ja sitten hiili co2 tarttee veden ja valon ja ravinteet . Lämmintä täytyy olla ennen hiiltä co2 . Yhteyttäminen ei onnistus jos ei ole tarpeeksi lämpöä ensin ja jos kasveja jalostetaan, niin ne tarttee sitten sopivaa lannoitusta eli jalostetut kasvit eivät kasva sillai kuin joku villiporkkana luonnossa kasvaa- Onhan koe jossa puu, haapa saatiin kasvamaan 80% enemmän kuin normaalisti ja siksi koska oli peukaloitu jälsisolua jne Noo en nyt oon kaikki tietävä

No kasvihuoneeseen saadaan kyllä olosuhteita luoduksi. Käytetäänhan vuorivillaakin kasvihuoneissa kasvualustana ja ravinteet tulee veden mukanan jota ohjaa tietokone jne.Vesiviljelyäkin on kasvihuoneissa jne.Led valotkin nykyisin jne.Ja oohan näitä jo näitä Hyttisen LSC-aurinkosähköpaneelejakin olemassa ja biologinen torjunta on jne

No tuli vain mieleen että kasvit käyttävät auringon tehosta vain 44% dosentti Veikko Salosen mukaan Jyväskylän Yliopistosta eli miten sitten jos sitten saataisiin tehokkuus vaikka 100% eli koko hyöty. Olihan haapakokeissakin saatu puu kasvamaan 80% enemmän, niin miksi sitä ei saataisi syötäviäkin kasveja kasvamaan enemmän vai?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #44

"...kasvit käyttävät auringon tehosta vain 44 %..." Liittyisikö tuo siihen, että kasvit käyttävät punaista ja sinistä valoa yhteyttämiseen. Kasveille pitää muuttaa koko auringon spektri punaiseksi valoksi. Tuo Hyttisen LSC-aurinkopaneeli on mielenkiintoinen, kuten myös se Kajaanilainen gravitaatio -voimala. Samoin biologinen torjunta on kiinnostavaa.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

No jonkin verran kasvit kyllä ottavat vihreää ja keltastakin väriä spektristä ja Cam kasvit ottavat vähemmän väriä ja vettä kun elävät kuumilla alueilla ja yhteyttävät yölläkin. Eläkkeellä olevan Veikko Salosen mukaan auringo tehosta otetaan vain tuo 44% käyttöön ja jos otettaisiin koko spektrin matka, niin ongelma on siinä , että kasvit ei ota pitkiä aallonpituuksia kun spektri on tällä alueella kasveilla 400--700nm eli jos katotaan spektrin värit niin sieltä näkee missä alueessa ne punaset ja siniset on ja vihree ja keltanen. Tässä oisi kyse siitä, että miten parannetaan yhteyttämistehokkuutta jotta saataisiin aurigon tehosta vaikka peräti 100% . Tehokkuus taas riippuu kait vedestä, ravinto ja lämpö, ilmankosteus, onko varjoja vai ei jne.Ja lajike, miten se on kasvinjalostuksessa sitten muokattu
Esim tomaatti. Jos kasvatat tomaattia , niin sen maku eli sokeriarvot paranee, jos se tomaatti kypsyy ensin sillai, että on edelleen kiinni kasvissa, että sitä ei irroteta ja sitten on lajikkeita, joissa on mutaatio muuttanut sokerinmuodostukse arvoja ja näitä lajikkeita on yleensä kotitarviviljelijöillä ollut ja ammattiviljelijöillä oisi sitten ollut ikäänkuin huonommat lajitkeet, mutta en nyt tiedä, miten nyt on, vaikka joskus kerroin täällä Kainuussa joillekin kasvihuoneyrittäjillekin tämän asian
Jouni Aro ehdotus punasen väriksi kaikki oisi hyvä ajatus, eli sitten koko spektri oisi punasta mutta se ei luonnossa koko aallonpituus ole punasta mutta tähän voisi ajatella Hyttisen LSC-aurinkosähköpaneeli jos sitten ei Hyttinem ite ala hytisemään. Onhan kännyköissäkin laiteet

Pitäskö kasviin saada semmonen solu, joka sitten tuottaa punasta auringon kanssa kuten on syvissä merissä kaloja , joilla on anteeni selässä ja antennin päässä on valot ja sen valon tuottaa solu, luminenssin vai?

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

No Tampereen Aamulehdessä oli 17.12.2016 kertomus otsakkeella:
Tamperelainen keksintö mullistaa maailman kasvihuoneet--ei tarvita työntekijöitä eikä aurinkoa---Tämä otsikko löytyy netistäkin kun googlaa

Fujitsu kait on sitten rakentanut Lapinjärvelle kasvihuonetta jossa tämä keksintö tulee esille, keksijät Diplomi-insinööri ja elektroniikka-asentaja ja tämä valojärjestelmä sitten tuottaisi satoa viidenneksen enemmän, kait joku Led-homma

Eli nyt oisi gravitaatiovoimala ja Hyttisen LSC-aurinkosähköpaneeli ja sitten tämä kait Led-valojärjestelmä , tamperelaisten keksintö jne

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset