aveollila1 Aika on totuuden puolella

Tämän talven säät eivät ole suuria kummajaisia

  • Kuva 1. Napa-alueen suihkuvirtaukset
    Kuva 1. Napa-alueen suihkuvirtaukset
  • Kuva 2. Arktisen alueen merijään määrän vaihtelu vuosittain.
    Kuva 2. Arktisen alueen merijään määrän vaihtelu vuosittain.
  • Kuva 3. Jäämeren jääalueen trendi.
    Kuva 3. Jäämeren jääalueen trendi.
  • Kuva 4. Maapallon maa-alueiden pintalämpötilat 6.1.2018
    Kuva 4. Maapallon maa-alueiden pintalämpötilat 6.1.2018

 Hesarissa toimittaja Mikko Puttonen on kirjoittanut artikkelin otsikolla ”Maailman kummat talvisäät liittyvät toisiinsa”. Artikkelin otsikko tulee tietysti siitä, että Saharassa on satanut lunta kuten Espanjan aurinkorannikollakin ja toisaalta täällä Etelä-Suomessa on lumetonta. Pohjois- ja Itä-Suomessa lunta on tullut jo liikaakin.

Tilannetta on arvioinut meteorologi Hannu Valta. Hänen selityksensä on, että ”Pohjois-Amerikan hyvin kylmä ilmamassa virtasi Atlantin yli Etelä-Eurooppaan. Suomessa on ollut voimakas matalapaine joulukuussa, joka toi vesisateita etelään ja lumisateita itään ja pohjoiseen.” Tämä selitys tilanteelle on varmasti oikea. Kuvassa 1 on kaavamainen esitys ilmavirtauksista. Skandinaviaan tulevat ilmavirtaukset ovat koukanneet syvältä Keski-Atlantankin kautta, jolloin ne ovat lämmenneet ennen saapumistaan Suomeen. Jos Skandinavian yllä olisi korkeapaine, niin nämä virtaukset menisivät Norjan rannikkoa pitkin Jäämerelle.

Sitten meteorologi Valta kaivaa esiin ilmastonmuutoksen: ”Aiemmin kylmän ilmamassan keskus on syntynyt pohjoisen Jäämeren ylle. Nyt kun napajää on vähentynyt, tulee tilanteita, jossa kylmän ilmamassan keskus muodostuu mantereitten eli Siperian ja Pohjois-Kanadan ylle”. Tässä arvioinnissa ei ole mielestäni kaikki kohdallaan.

Ensimmäinen seikka on siinä, onko napa-alueen jään pinta-ala vähentynyt niin merkittävästi, että sillä olisi ylipäänsä vaikutusta tilanteeseen? Kuvassa 2 on esitetty vuotuinen vaihtelu napa-alueen jäämäärässä. Jään määrä on vähentynyt vuosien 1981-2000 keskiarvoon verrattuna n. 10 % talvisaikaan ja n. 20 % kesäaikaan. Talvisajan 10 prosentin pienemisellä tuskin on merkittävää vaikutusta. Kuvassa 3 on näkyvissä toinen pitkän ajan trendikuvaus, josta näkyy havainnollisemmin, että jään määrän väheneminen on pysähtynyt vuoden 2000 jälkeen samaan aikaan, kun lämpötilan nousu on pysähtynyt.

Meteorologi Valta antaa selvin sanoin ymmärtää, että normaalisti kylmän ilmamassan keskus syntyy ja pysyy pohjoisen jäämeren yllä. Tämä ei ole koskaan ollut normaali tilanne. Napa-alueen ylle syntyvästä kylmästä ilmamassasta valahtaa aina osa johonkin tai joihinkin suuntiin etelämmäs. Vaihtoehtoja on kolme: Pohjois-Amerikka, Pohjois-Eurooppa ja Siperia.

Siperiaa voidaan kokemusten mukaan pitää aina varmana vaihtoehtona, koska tunnetusti siellä on aina talvella kylmää lämpötilojen ollessa laajoilla alueilla -30…..-40 astetta. Jäljelle jää sen jälkeen kaksi vaihtoehtoa, joista jompikumpi toteutuu voimakkaasti tai heikompana, mutta ei molemmat, koska kylmää ilmaa ei riitä kaikille kolmelle mantereelle. Tänä talvena on toteutunut vaihtoehto Pohjois-Amerikka ja se tietää lauhaa talvea täällä Skandinaviassa. Yleensä tämä tilanne ei muutu koko talven aikana kuin hetkellisesti palautuakseen normaalitilanteeseen varsin nopeasti. Pitkän ajan ennustus siis on, että kohtalaisia tai lieviä pakkasjaksoja voi tulla tämän talven aikana, mutta kokonaistilanne on lauha talvi täällä Suomessa.

Kuvassa 4 on satelliittikuva maa-alueen lämpötiloista. Siitä näkyy, että Grönlanti on hyvin kylmä samoin kuin kylmyyttä on Pohjois-Amerikassa ja Siperian itäosissa. Tässä suhteessa tilanne on normaali eikä siinä ole vielä havaittavissa ilmastonmuutoksen aiheuttamaa muutosta. Hesarin artikkelissa otetaan tietysti esiin ilmastonmuutos. Ilmastomallit ennustavat, että Jäämeren jään sulaessa muodostuu enemmän pysyviä matala- ja korkeapaineen alueita talvella. Ilmastomallit ovat toistaiseksi olleet pahasti väärässä ainakin lämpötilan ennustamisessa, koska virhe tällä hetkellä on luokkaa 40-50 %.

Kotikadullani on harrastekalastaja, joka pienellä alumiiniveneellä ja verkoilla pyytää lohta ja siikaa Suomenlahdella niin kauan kuin Emäsalon kärjestä pääse merelle. Kun äskettäin kysyin, oletko ennen kalastanut tammikuussa, hän sanoi, että hän on joskus kalastanut ympäri talven. Ei ole mitään uutta auringon alla, sanoo Saarnaaja.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala

"napa-alueen jään pinta-ala vähentynyt niin merkittävästi"

Napa-alueiden jään pinta-ala on lisääntynyt. Pohjoisessa se on hiukan vähentynyt vaikka viime vuonna mm. Grönlannissa jään pinta-ala lisääntyi. Etelässä jään määrä ja alueen pinta-ala on kasvanut koko ajan, niin kauan kuin sitä on mitattu.

Muutama vuosi sitten tammikuussa pelattiin vielä golfia Etelä-Suomessa. Itsekin ilmoittauduin jopa kisaan, mutta sitten tuli ensipakkanen joskus 5.1. just kisapäivänä. Pakkasaika kesti noin 40 päivää ja helmikuussa taas jo pelattiin golfia.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Antarktisen alueen merijää kasvoi tasaista tahtia suurin piirtein samalla vauhdilla kuin Pohjoiella pallon puoliskolla väheni. Vuonna 2017 Antarktisen merialueen jäämäärä ptosi nopeasti ja asiantuntijoiden mukaan syynä oli voimakkaat myrskyt, jotka repivät jääaluetta. Nyt näyttää siltä, että jäämäärän lasku on pysähtynyt ja kääntymässä nousuun.

http://www.climate4you.com/

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala

"Vuonna 2017 Antarktisen merialueen jäämäärä ptosi nopeasti ja asiantuntijoiden mukaan syynä oli voimakkaat myrskyt, jotka repivät jääaluetta."

Palautuu normaaliin :)
Palautuu siihen, mitä se oli muutama vuosi sitten. Eli parin viime vuoden lisäys vain mureni pois.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

-30 luvulla mm. Tampereella oli 3 mustaa joulua peräkkäin ja myös Sodankylän kaikkien aikojen vähälumisin talvi on -38, miten ihminen noi muutokset aiheutti jo silloin ja mikä ne muutokset poisti hetkeksi palatakseen taas -50luvulla jolloin oli myös 5 lumetonta joulua Tampereella. Ja jännää että jos napajään vähäinen määrä määrää tämän maan lämpötiloja niin sitä merijäätä ei pohjoisessa ole juurikaan ollut -30 ja -50 luvuillakaan.

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen

Perinnetietojen mukaan 1930-luvulla Lohjalla jonakin vuonna jopa kynnettiin vielä tammikuun alkupäivinä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Erikoisimmat sääilmiöt Suomessa ovat mielestäni oman elämäni muistiaikana olleet vuoden 1987 tammikuun alku Helsingissä ja samoin vuoden 1971 tammikuun puolen välin tienoo.

1971 tammikuussa jouduin haravoimaan lehtiä puutarhasta, lämpötila oli noin +10 astetta. Ja vuoden 1987 tammikuun alussa Helsingissä vallitsi täysin arktinen ilmasto toista viikkoa aseman digitaalimittarin alimmillaan näyttäessä -37 astetta. Virallinen mittaus Kaisaniemessä oli muistaakseni jotain karvan verran alle -35, mutta sen verran voi vaihdella mittauspisteittäinkin.

Ja tuo ei ollut mikään piikki, vaan pakkanen sinnitteli yli 30 asteen todella pitkään. Kantakaupungin vanhat asunnot viilenivät alle 15 asteen sisälämpötilaltaan, autot eivät käynnistyneet, apuvirran antajia kaapelein oli joka kadun kulmalla ja kun auton sai käyntiin, rattia sai veivata kaksin käsin ja se vinkui sekä paukkui.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Etelä-Suomessakin oli pakkasta -30 asteen teinoilla 6 viikkoa. Sen jälkeen -20 tuntui aika mukavalta.

Käyttäjän RikuReinikka kuva
Riku Reinikka

Onhan nyt sikäli erikoiset kelit että pohjaveden pinta on hyvin korkealla monin paikoin. Maaperä vettynyttä ja vesi ei oikein löydä tietään pois.

Kellarit tulvii ja kosteusmittaajilla riittää työtä.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Erikoista taitaa olla se että -30 luvulla ei ollut kosteusmittaajia.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Maaperä vettynyttä ja vesi ei oikein löydä tietään pois."

Tuo pitää kyllä paikkansa, olen ihmetellyt ilmiötä, kun pakkasellakin joutuu pumppaamaan uppopumpulla sadevesikaivoa, joka täyttyy itsestään ilman satamista. Sijaitsee kyllä aika alhaalla autotallin oven edessä, mutta kuitenkin. Vesi on ongelma suurimmassa osassa maailmaa. Niin Suomessakin, mutta täällä se ongelma on veden runsaus. Water water everywhere ...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset