*

aveollila1 Aika on totuuden puolella

Ihmisestä johtuvan hiilidioksidin määrä ilmakehässä

  • Kuva 1. Hiilidioksidin kierto ilmakehän, merten ja kasvillisuuden välillä sekä hiilidioksidiemissiot.
    Kuva 1. Hiilidioksidin kierto ilmakehän, merten ja kasvillisuuden välillä sekä hiilidioksidiemissiot.
  • Kuva 2. Troopisen meren lämpötilan ja ilmakehän CO2-pitoisuuden yhteys
    Kuva 2. Troopisen meren lämpötilan ja ilmakehän CO2-pitoisuuden yhteys
  • Kuva 3. Maapallon vihertyminen. Vihreillä alueilla kavillisuus on lisääntynyt, kelta/punaisilla alueilla pienentynyt.
    Kuva 3. Maapallon vihertyminen. Vihreillä alueilla kavillisuus on lisääntynyt, kelta/punaisilla alueilla pienentynyt.
  • Kuva 4. Permille-arvot meressä ja ilmakehässä.
    Kuva 4. Permille-arvot meressä ja ilmakehässä.
  • Kuva 5. Permille-arvot Havaijilla ja Etelänavalla vuodesta 19785 eteenpäin.
    Kuva 5. Permille-arvot Havaijilla ja Etelänavalla vuodesta 19785 eteenpäin.
  • Kuva 6. Mitatut ja lasketut permille-arvot ilmakehässä
    Kuva 6. Mitatut ja lasketut permille-arvot ilmakehässä

 IPCC eli Hallitusten välinen ilmastonmuutospaneeli on johtava auktoriteetti ilmastonmuutosasioissa.  Yleensä keskitytään siihen, mitä mieltä IPCC on kasvihuonekaasujen ja erikoisesti hiilidioksidin (CO2) lämmitysvaikutuksista ja kuinka paljon maapallon lämpötila on tämän vuoksi noussut. Vähemmän tunnettu seikka on IPCC:n käsitys ilmakehän CO2:n koostumuksesta eli paljonko siinä on ihmisestä aiheutuvaa lisäystä ja miten ihmisestä aiheutuva CO2-lisäys käyttäytyy. Yritän tässä blogissani popularisoida tieteen valossa, mistä tässä asiassa on kysymys.

Kuvassa 1 on esitetty CO2-kierto ilmakehän, merten ja kasvillisuuden kesken. Vuosittainen kokonaiskierto hiileksi laskettuna on n. 200 gigatonnia hiiltä (GtC), joka on noin 25 % ilmakehän sisältämästä kokonaishiilestä 850 GtC. Ihmiskunnan päästöt ovat olleet tasolla 10 GtC vuodessa jo n. viisi vuotta peräkkäin ilman Pariisin ilmastosopimusta ja se vastaa noin 5 % kokonaishiilen kierrosta. Vuodesta 1956 lähtien hiilen kierto on käyttäytynyt niin, että keskimäärin 55 % vuosittaisesta päästöstä jää ilmakehään eli 5,5 GtC ja loput 4,5 GtC absorboituu meriin ja kasvillisuuteen eli ns. hiilinieluihin. Tämä pystytään mittaamaan meristä ja havaitsemaan maapallon vihertymisenä.

Kuvassa 2 on näkyvissä Henryn lain mukainen tasapaino ilmakehän ja valtamerten hiilidioksidipitoisuuksien välillä. Päiväntasaaja-alueella meret luovuttavat hiilidioksidia ilmakehään ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden muutokset korreloivat erittäin hyvin tämän alueen lämpötilamuutoksiin.

Suhde valtamerten ja ilmakehän CO2-määrään ennen ihmisen aloittamaa fossiilisten polttoaineiden käyttöä oli n. 40 000 GtC / 600 GtC =   67, kun se nykyään on n. 40 000 / 845 = 47. IPCC on sitä mieltä, että vanha suhdeluku ei tule enää kohdalleen eli valtamerten kyky sitoa hiilidioksidia olisi pysyvästi pienentynyt. Toistaiseksi tästä ei ole merkkejä. Meret nimittäin pystyvät poistamaan hiiltä hiilikierrosta saostamalla hiiliyhdisteitä valtameren pohjalle.  Ilmastoalarmistit ja IPCC raportoivat maapallon aavikoitumisesta, vaikka maapallo on vihertynyt, joka näkyy satelliikuvien perusteella, kuva 3.  

Luonnossa oleva hiili on kahden isotoopin yhdistelmä, jonka koostumus on 99 % isotooppia 12 (12C) ja n. 1 % isotooppia 13 (13C). Suhteen 13C/12C mittaamiseen on kehitetty erikoinen mittausyksikkö, jolla on monta nimeä. Yleisimmät merkinnät ovat δ13C, permille ja ‰. Valitusta referenssiarvosta johtuen kaikki mittausarvot ovat etumerkiltään negatiivisia. Luonnossa oleva pitkän ajan keskiarvo oli n. -6,5 permilleä ennen kuin alettiin polttaa fossiilista hiiltä. Koska kasvit suosivat yhteyttämisprosessissaan isotooppia 12C, niin se on rikastunut isotooppi 12C:n suhteen ja kasvillisuuden permille-arvo on -26 ‰. Fossiiliset polttoaineet ovat kasvillisuudesta peräisin ja niiden permille-arvo vielä hieman pienempi eli -28 ‰.

Ihminen alkoi polttaa kivihiiltä n. vuoden 1750 paikkeilla. Tämä näkyy sekä vedessä elävien kasvien, että ilmakehän permille-arvon laskuna, kuva 4.

Tutkimusten mukaan merien ja ilmakehän hiilen permille-arvot lähtivät laskuun vuoden 1800 paikkeilla ja lasku on jatkunut kiihtyvänä ollen vuonna 1950 n. -7,0 ‰, vuonna 2000 n. – 7,8 ‰ ja vuonna 2015 -8,4 ‰. Tämä on yhtäpitävää lisääntyneiden CO2-päästöjen kanssa.

Kuvassa 5 on tarkempi esitystapa vuodesta 1975 lähtien mitattuna Havaijilla ja Etelänavalla. Tällä hetkellä ollaan tasolla -8.5 ‰. Kuvasta havaitaan, että vuodenaikojen vaihtelu näkyy näissä mittauksissa ja varsinkin Havaijilla. Tämä johtuu siitä, että suurin osa kasvillisuudesta on pohjoisella pallonpuoliskolla ja yhteyttämisprosessin heiketessä talvella CO2-pitoisuus nousee. Samoin käy permille-arvolle, koska kasvillisuudesta peräisin olevan CO2-määrän suhteellinen osuus pienenee.

Permille-arvo ei siis mittaa suoraan ihmisestä aiheutuvaa CO2-määrää ilmakehässä, vaan se pitää laskea. Permille-arvon lasku johtuu suoraan fossiilisten polttoaineiden päästöistä. Laskukaava ilmakehän permille-arvon δ13C laskemiseksi on seuraava:

δ13C = (Ca * (-28) + (Ct – Ct2 – Ca) * (-8) + Ct2 * (-6.35))/Ct,

missä Ca on antropogeenisen hiilidioksidin määrä, Ct on kokonaishiilen määrä (845 GtC v. 2013) ja Ct2 on kokonaishiilen määrä vuonna 1750 (597 GtC). Määrä Ct-Ct2-Ca on merestä takaisin ilmakehään tuleva hiilen määrä. Merestä tulevan hiilidioksidin permille-arvo on tutkimusten mukaan -8.0 ‰ ja meri absorboi ilmakehän hiilidioksidia permille-arvon -10 ‰ mukaisesti. Meri ei siis kohtele aivan tasapuolisesti hiilidioksidin absorboitumista ja vapautumista. Kasvillisuus sen sijaan ottaa ja antaa ilmakehään samanlaista CO2-seosta isotooppien suhteen, joten kasvillisuuden kautta kiertävä CO2-määrä ei vaikuta ilmakehän CO2-koostumukseen.

Kuvassa 6 on ilmakehän permille-arvo mittausten perusteella ja oman hiilenkiertomallini perusteella. Kuten kuvasta näkyy, niin ne seuraavat varsin hyvin toisiaan. Hiilenkiertomallini mukaan antropogeenisen CO2:n määrä vuonna 2013 oli 67 GtC, joka vastaa arvoa 8 % ilmakehän CO2-määrästä. Loput lisäyksestä on tullut meristä hiilen kierron kautta.

IPCC:n mukaan kaikki vuoden 1750 jälkeen tapahtunut CO2-määrän lisäys on ihmisen polttamaa hiiltä. Sanatarkka lainaus IPCC:n viimeisestä raportista AR5, sivu 486: “Of the 555 ± 85 PgC of anthropogenic carbon emitted to the atmosphere from fossil fuel and cement and land use change, less than half have accumulated in the atmosphere (240 ± 10 GtC). Kyseiset arvot vastaavat vuotta 2013.  Kun käytetään edellä olevaa antropogeesine CO2:n arvoa 240 GtC kaavassa, niin permille-arvoksi tulee -12,7 ‰. Se ei ole lähellekään mitattua arvoa. Kaiken kukkaraksi IPCC:n oletus, että kaikki CO2:n lisäys ilmakehässä on ihmisestä aiheutuvaa eli antropogeenistä, ei ole mahdollista hiilen kierron perusteella, koska meristä kiertää hiilidioksidia takaisin ilmakehään. Kaavalla voi kokeilla muitakin antropogeenisen hiilen arvoja ilmakehässä kuten 4 %, joka antaa permille-arvoksi -7,6 ‰ vuonna 2013.

Lopuksi on syytä huomauttaa, että ilmakehän permille-arvolla eli isotooppikoostumuksella ei ole mitään käytännön vaikutusta hiilidioksidin aiheuttamaan lämpenemiseen. Se onkin kokoaan toinen juttu, kuten Kipling sanoi. IPCC käsitys ilmakehän antropogeenisestä osuudesta liittyy siihen mielikuvapropagandaan, jonka IPCC haluaa suurelle yleisölle antaa: Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousu johtuu vain ihmisestä, hiilikierrolla ei ole siinä osuutta ja ihmisestä johtuva hiilidioksidin määrän pieneneminen kestää satoja vuosia, vaikka fossiilisten polttoaineiden käyttö lopetettaisiin kokonaan.

AR5 toteaa asiasta nimittäin näin: “Depending on the RCP scenario considered, about 15 to 40% of emitted CO2 will remain in the atmosphere longer than 1,000 years” eli 15-40 % emissioista säilyy ilmakehässä pitempään kuin 1000 vuotta. .  Kaksi ilmastoalarmistista tahoa eli Hesari ja Ilmatieteen laitoksen silloinen johtaja Petteri Taalas kirjoittivat 4.11.2014:  ”Hiilidioksidi pysyy ilmakehässä 100 000 vuotta”. Ei IPCC ole suinkaan pahin ilmastoalarmisti, kyllä Suomessa asiat osataan kansalle kertoa paremmin! 

Oikeat luvut ovat antropogeeniselle CO2:lle n. 65 vuotta ja kokonais-CO2:lle n. 220 vuotta. Karkean tarkistuksen voi tehdä viimeiselle luvulle vertaamalla sitä siihen aikaan, joka on tarvittu nykyiselle tasolle pääsemiseen eli 2017 – 1750 = 265 vuotta. Antropogeenisen asettumisajan voi tarkistaa vertaamalla radiohiilen eli isotoopin 14C pitoisuuden laskua vuodesta 1964, jolloin ydinpommikokeet ilmakehässä lopetettiin. Nyt tuo pitoisuus lähentelee nollaa ja se vastaa täydellisesti mallini antamaa asettumisarvoa ja täysin eri luokkaa kuin IPCC:n yli 1000 vuoden arvio. Ydinpommikokeiden 14C – arvot ovat ainut ihmiskunnan täysimääräinen merkkiainekoe ilmakehällä. IPCC ei halua tunnustaa sen merkitystä, koska se olisi suuri mielikuvatappio hiilidioksidin käyttäytymisestä ja ihmisen osuudesta siinä.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (37 kommenttia)

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Mr Ollilalla on aina hyviä kertomuksia. Kannatta lukea niitä. No jos lähetään ihan alusta,siis kun pallo synty 4,6 mijardia vuotta sitten. Kuuma kasa joka jäähty ja vety ja happi tiivistyi vesihöyryksi ja sitten tuli sateet valtamerialtaisiin , vettä siis tuli. No vesi taas on kaava H2O ja hiili on C ja hiilidioksidi on hiili co2 Hiili palaa c+ 02=c02.No vedessä on happea ja mistä hiili tuli sitten , tuliko se siis kun pallo synty kun jos alkuaineet tulee kun tähdet syntyy ja no missä vaiheessa sitten hiili co2 synty ensin, kun syanobakteeri solu oli syntynyt ensin ja sitten tuli fotosynteesi joskus 2.5 miljardia vuotta sitten ja solu oli jo olemassa ja kun fotosynteei alko, niin syanobakteeri osasi sitten yhteyttää eli syano osasi sitten veden liittää hiilidioksidiin , mutta tuliko tämä hiili co2 siten ilmasta vai missä tämä hiili co2 ensin synty jos kun hiili luovuttaa elektroneja hapelle ja happi ottaa vastaan niitä, oktetti on ,hiili luovuttaa 4 elektronia hapelle, hiili hapettuu ja happi pelkistyy, no tästäkö se hiili co2 sitten synty ja vedessäkö vai? Jos kerran syanobakteeri osasi yhteyttää ja meren pohjissahan bakteerit hapettaa orgaanisia aineita eikä ne saa aurinkoa siellä pimeässä jne. Happeahan syntyy nytkin meressä ja kasveista maalla. Hapen määrä on kuitenkin ollut vaihteleva pallon historiassa kuten hiili co2

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

"Hiilenkiertomallini mukaan antropogeenisen CO2:n määrä vuonna 2013 oli 67 GtC, joka vastaa arvoa 8 % ilmakehän CO2-määrästä. Loput lisäyksestä on tullut meristä hiilen kierron kautta."

Väittämäsi mukaan siis ilmakehän luonnollinen co2 olisi nyt siis noin 400 - 8% =370 ppm, eli 100 ppm ylitse esiteollisesta ajasta.

Miksi ne meret olisivat juuri nyt intoutuneet röyhyttelemään hiilidioksidia? Miksi vastaavia pitoisuuksia ei ollut esim. keskiajalla, jolloin omien sanojesi mukaan ilmaston olisi pitänyt olla vähintään yhtä lämmin kuin nyt?

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Kuvassa 1 on hiilen kierron määrät nykyisin. Oletusarvo on, että keskimäärin kiertomäärät ovat olleet samalla tasolla vuosituhansia. Ihmisen toimesta hiilenkiertoon on tullut varmuudella fossiilisten polttoaineiden osuus, joka on vuodesta 1750 yhteensä 394 GtC, ja joka on jakautunut seuraavasti: ilmakehä 67, merten sekoittumiskerros 10, syvä meri (pois kierrosta) 201 ja kasvillisuus 116 (maapallo vihertyy.

Prosenttiluku 8 tarkoittaa ilmakehässä olevaa antropogeenista CO2-osuutta, joka lasketaan siis näin: 100*67/845 = 8 %. Kokonaishiilidioksidin määrän nousu ilmakehässä arvosta 597 GtC vuonna 1750 arvoon 845 GcT vuonna 2013 vastaa hiilidioksidipitoisuuden nousua arvosta 280 ppm arvoon 397 ppm vuonna 2013.

Keskiajan CO2-pitoisuuksista ei ole kovin suurta varmuutta, mutta varmasti silloinkin on ollut vaihtelua.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Kyllähän CO2-pitoisuuksien historia tunnetaan sekä pohjoisten että eteläisten jäätiköiden ilmakuplien perusteella, monet tutkijat ovat liki tehneet elämäntyönsä siinä. Väitätkö että heidän työllään ei ole mitään arvoa? Ilmakuplamittaukset myös antavat samoja tuloksia kuin suoraan ilmakehästä mitatut CO2-pitoisuudet siltä ajalta kuin suoria mittauksia on.

Näiden tutkimusten mukaan siis mitään mainittavaa vaihtelua ei ole ollut.

Sitäpaitsi jätit vastaamatta kysymykseeni.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila Vastaus kommenttiin #4
Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #5

Luettuani tämän uudestaan tulkitsen, että tuolla 8 %:lla tarkoitat yksittäisten CO2-molekyylien alkuperää, et CO2-pitoisuutta.

Sitten asia on (lähestulkoon) selvä.

Mutta väärinkäsitykseeni varmasti oli osansa sillä, että nähdäkseni blogissasi myös itse sekoitat nämä samat asiat. IPCC ja Taalas ilmiselvästi tarkoittavat pitoisuuksia puhuessaan CO2:n pysyvyydestä.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

"The widely accepted pre-industrial atmospheric CO2 level of 290 ppm rests on biased rejections of high CO2 readings in ice cores." https://hubpages.com/education/ICE-Core-CO2-Record...

CO2:sta on hankalaa saada oikeaa dataa.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Toistan: Ilmakuplamittaukset myös antavat samoja tuloksia kuin suoraan ilmakehästä mitatut CO2-pitoisuudet siltä ajalta kuin suoria mittauksia on.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Eikös toi jääkuplan tiivistyminen kestä luokkaa tuhansia vuosia ja co2 ei pysy lumessa/jäässä paikallaan ikuisuuksia. Jääkauden jälkeisestä co2 pitoisuudestakaan ei ole mitään konsensusta olemassa. Wagner et al mukaan pitoisuus on voinut olla jopa 350ppm.
Eikä jääkairausten tuloksetkaan ole mitään "satavarmoja" .
http://www.warwickhughes.com/icecore/IceCoreSprg97...

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Jäätiköillä, joissa lunta sataa paljon, kuplat muodostuvat nopeasti, 10-20 vuodessa.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila Vastaus kommenttiin #27

Olen samma mieltä, että jäätiköömittaukset tasoittavat CO2-pitoisuuksia suurin piirtein 20 vuoden suodattimella, joka tarkoittaa, että yksittäisiä vuosia niistä on turha etsiä.

Raimo Karppinen

Härkönen tuntee CO2 historian ilmakuplien perusteella, jotka on ikijäästä kairattujen jäänäytteiden sisältä analysoitu.

Kaikkien tiedossa on lätkämailan "kova" tieteellinen ydin. Varsi saadaan muutamien puiden lustoista ja lapa halutuista lämpömittareista.

Eikö tähän tosiaankaan löydy tutkimusta. Mitä ilmakuplat sanovat nyt CO2 pitoisuudesta ja miten ne korreloivat sääpallolla tehtyihin mittaustuloksiin.

Eikö kukaan mittaa näiden samojen puiden lustoja, joilla Mannin lätkämaila varsi on saatu kahden desimaalin tarkkuudella kuvaamaan silloista vuotuista maapallon keskilämpötilaa.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Antropogeenisen CO2:n osuus ilmakehässä on 4 - 5 %.

Kasvit suosivat kevyempää hiilen isotooppia, mutta sillä ei ole tekemistä muun kun sen järjestyksen kanssa, miten kasvit valitsevat tarvitsemansa CO2:n yhteyttämiseen hiilen isotooppien perusteella.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Olen nähnyt usein tuon luvun 4-5 % antropogeenista hiilidioksidia ilmakehässä täällä Usarissa. Mihin tutkimustulokseen se perustuu?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

CO2:n ilmastolliset vaikutukset ovat samat, on se alkuperä fossiilinen polttoaine, merivesi, kasvi...

Tuota korvamerkittyä antropogeenistä CO2:ta voi kasvi käyttää yhteyttämiseen. On oikein ajatella, että samassa suhteessa kasvit käyttävät eri lähteistä tulevaa CO2:ta, vaikkakin kasvit järjestävät kulutuksen sousimmuusjärjestykseen.

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen

Katso esim linkkini https://judithcurry.com/2011/08/04/carbon-cycle-qu... Judith Curry'n sivuilla!

Se mm. ilmaisee, mikä on ihmisperäisten, fossiilisista polttoaineista peräisin olevien hiilidioksidipäästöjen osuus ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden silloisessa vuosinousussa.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila Vastaus kommenttiin #24

Laurille.

Judith Curryn blogisivusto referoi professori Murry Salbyn luentoon tai pikemmin esitelmään 3.8.2011 yliopistossa nimeltä The Sydney Institute. Kyseisen tapahtuman osalta annettiin ennakkoon Absrakti, josta löytyy oheinen lainaus:

"The strong dependence on internal properties indicates that emission of CO2 from natural sources, which accounts for 96 per cent of its overall emission, plays a major role in observed changes of CO2. Independent of human emission, this contribution to atmospheric carbon dioxide is only marginally predictable and not controllable."

Jos kyseistä Abstraktia eli lyhennelmää kääntää sanatarkasti suomeksi, niin Salby puhuu emissioista eikä ilmakehän koostumuksesta vuonna 2011. Hän toteaa, että luonnollisista lähteistä oleva CO2 dominoi eli vastaa 96 % kokonaisemissioista ja ihmisen osuus on vain 4 %. Tämän johtopäätöksen voin hyväksyä. Olen itse käyttänyt ilmakehän kautta kulkevien luonnollisten CO2-virtojen arvona 200 GtC/v. Kun ihmisen aiheuttamat emissiot ovat vain 10 GtC, niin sen osuus on vain 100*10/(200+10) = 4,7%. Luonnollisten virtausten estimaattina kirjallisuudessa esiintyy myös 220 GtC/v, jolloin ihmisestä aiheutuva osuus olisi vain 4,4 % eli kyllin lähellä Salbyn lukua.

Jos puhutaan ilmakehässä olevasta antropogeenisestä CO2-määrästä, niin sen laskeminen ei onnistu näillä kaavoilla, vaan tarvitaan CO2-kiertomalli. En ehdi tähän hätään perehtyä Salbyn lukuun, että kumpaa asiaa hän itse asiassa tarkoittaa. Jos lukee kyseisen abstraktin, niin hän viittaa emissioihin, joka on eri asia, kuin laskemani 8 % tai IPCC:n raportoima 28 %. Palaan asiaan, kun olen ehtinyt tutustua asiaan tarkemmin.

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen Vastaus kommenttiin #31

Kun Salby ei asiaa ollut perusteellisesti vielä mielestäni selvittänyt, pyrin tekemään sen itse; lainaus commentistani:

"As far as I am aware the CO2 content in the atmosphere is controlled together by both all CO2 emissions from sources to atmosphere and by all CO2 absorptions from atmosphere to sinks. After any change of CO2 emissions from sources or of CO2 absorptions to sinks makes the atmospheric CO2 content strive for a new level in order to reach a new dynamic balance between the CO2 emissions and the absorptions. As to the influence of human CO2 emissions on the atmospheric CO2 content it is determined by the proportion of the human CO2 emissions to the total CO2 emissions. Nowadays when the yearly total CO2 emissions are little over 200 GtC (CO2 as carbon) and the yearly human CO2 emissions are about 8 GtC, the influence of the human CO2 emissions on the CO2 content in atmosphere is approaching 4 % at the most."

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila Vastaus kommenttiin #33

Hei. Vastauksestasi selviää ainakin se seikka, että myös sinä tarkoitat ihmisperäisten emissioiden määrää ja vertaat sitä luonnossa esiintyvään hiilikierron kokonaismäärään. Sen vuoksi minun laskemani antropogeenisen CO2:n määrä ilmakehässä, joka on 8 %, on eri asia.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #33

Ilmakehän CO2 kertymä syntyy emissioiden suhteessa, ei ole siis väliä sillä mistä lähteestä CO2 on peräisin. Näin on!

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Mr. Ollilan laskelmien todennäköisyys mielestäni pois-sulkee kansainvälisesti ansioituneiden ilmastotutkijoiden kompetenssin eli tekee tyhjäksi ja lopulliseksi arviot ilmastonmuutoksen kompleksisuudesta yksinkertaistuksina ja karkeistuksina, valitettavasti, - kuitenkaan sen enempää vähättelemättä Ollilan tutkimuksia.

Henkilökohtaisesti koen kuitenkin ilmastonmuutoksen huomattavasti hankalampana, liittyen epälineaaristen muuttujien keskinäisiin korrelaatioihin, semminkin kun otetaan huomioon jopa useiden satojen erilaisten aerosolien yhteisvaikutukset hydrologisen kierron summana, mukaanlukien muut kasvihuonekaasut. Ja tästäkään huolimatta ja kuitenkaan, ilmastontutkimus ei tule päätymään loppulauselmiin vielä pitkiin aikoihin.

On tärkeää tutustua myös hieman tarkemmin paleoklimatoligisiin yksityiskohtiin ja menetelmiin, kuten em. CO2-ilmakuplamittaukset jne.

Olisihan se todellakin merkillistä ja hyvin epäloogista, etteivätkö ihmisen aiheuttamat hiilidioksidi ym. päästöt olisi olleet vaikuttamatta viimeisten n. 150 vuoden aikana dramaattisesti energian muuntautumisen ja häviöiden seurauksena, siis lämmön vapautumisena ja sitoutumisena.

Kyllä mielestäni on edelleenkin hyvin ennenaikaista johtaa vain yhden tai edes kahden tai kolmenkaan tutkijan yhteenvetona lopullisia johtopäätöksiä ilmastonmuutoksen syistä ja seurauksista, jollei tutkimus saa kansainvälisen tiedeyhteisön ymmärrystä ja hyväksyntää.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Siis kumpi niistä? No nyt näin kysytään, Amerikassa on tämä öljyteollisuuden rahoittama tiedeyhteisö ja vaikkapa täällä Suomessa tuulivoiman syöttötariffeista rahoitettu tutkimus, you know.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Sinisalolle:Tulkitsen kommenttisi alkuosan viittaukseen ilmastonmuutoksen syistä. Asia ei tähän blogin aiheeseen kuulu, mutta kuitenkin sen verran, että IPCC:n ilmastomalli lämpenemisestä perustuu kahteen hyvin yksinkertaiseen asiaan.

Ensiksikin he käyttävät yhtä tutkimusta CO2:n säteilypakotteen arvona ja se on Myhre et kumppanien tutkimus vuodelta 1998. Olen ilmeisesti ainoana alan tutkijana toistanut tuon tutkimuksen ihan samalla menetelmällä ja saanut noin puolta pienemmän arvon. Myhre et al. ei ole tehnyt minkäänlaista validointia tutkimustuslokselleen, he eivät ilmaise veden määrää käyttämässään ilmastomallissa ja ilmastomallin kosteus, paine ja lämpötilaprofiilit eivät ole tiedossa. Minun tutkimukseni osalta ne on olemassa. Kyseenalaistan siis tasan yhden tutkimuksen tuloksen, mutta se onkin hyvin ratkaiseva.

IPCC:n referoimat mallit käyttävät fysikaalisia yhtälöitä, jotka johtavat siihen, että ilmakehässä säilyy vakio suhteellinen kosteus. Pitkänajan mittaukset osoittavat, että näin ei ole, vaan veden määrä ilmakehässä on kutakuinkin vakio. Tästä johtuen suhteellisen kosteuden vakiollisuus ei tuplaa hiilidioksidin lämpövaikutusta kuten lähes kaikissa tietokonemalleissa ja IPCC:n yksinkertaisessa mallissa tapahtuu.

Lopputulos on, että IPCC:n malli antaa 200 % liian korkeita lämpenemisarvoja hiilidioksidille. Vuoden 2000 jälkeen lämpötila ei ole keskimäärin noussut, vaikka ihmiskunta on laittanut kolmanneksen hiilidioksidipäästöistä ilmakehään tuona aikana. Lämpenemiseen vaikuttaa muutkin tekijät kuin kasvihuonekaasut.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Lähestyn tätä hiilidioksidimäärää ja koostumusta hieman eri taholta, jotta asia tulisi selvemmäksi. On oleellista erottaa toisistaan kokonais-CO2 ja antropogeeninen CO2. Lyhennän nämä kaksi hiilidioksidimuotoa nyt lyhenteillä CO2-t ja CO2-a.

Tarkastellaan tilannetta vuositason luvuilla vuonna 2013, josta minulla on mallini antamat tulokset. CO2-a päästöt olivat vuonna 2013 9,9 GtC. Ilmakehän CO2-t nousi yhteensä 5,75 GtC mittausten mukaan laskettuna. Joku koulukunta sanoo, että se kaikki lisäys tuli merestä. IPCC sanoo, että koko lisäys oli antropogeenista. Jos kaikki tuo 5,75 GtG hiilidioksidia tuli merestä, niin mihin katosi tuo emissio 9, 9 GtC. Siihenpä ei vastausta tulekaan noilta ”merimiehiltä”. IPCC:n mukainen prosessi edellyttäisi, että tuo puuttuva 9,9-5,75 GtC = 4,15 GtC häipyisi mereen, mutta sieltä ei tulisi mitään tilalle. Kyllä sieltä tulee.

Molemmat koulukunnat ovat väärässä. Kyllä ilmakehän CO2-t:n nousu sitten vuoden 1750 johtuu pääasiassa ihmisen emissioista. Meret ja kasvillisuus eivät pysty vuositasolla absorboimaan kaikkea sitä mitä ihminen polttaa ilmakehään. Merten pieni lämpötilan nousu 0,7 – 0,8 astetta ei pysty selittämään ilmakehän CO2-pitoisuuden nousua, mutta sillä pieni positiivinen vaikutus.

Ihmisestä aiheutuvan CO2-a:n käyttäytyminen onkin hieman monimutkaisempi juttu. Kansainvälisiltä alan sivustoilta olen huomannut, että hyvä jos yksi kymmenestä kommentoijasta ymmärtää, mistä on kysymys. Tuosta 9,9 GtC CO2-a:ta absorboituu Henryn lain mukaan mereen 6,8 GtC, mutta merestä tulee ilmakehään takaisin vain 1,2 GtC CO2-a:ta: nettonielu 5,6 GtC CO2-a:ta. Tämä johtuu siitä yksinkertaisesta syystä, että meren sekoittumiskerroksessa on paljon vähemmän CO2-a:ta. Tämä pitoisuus kasvaa koko ajan, mutta antropogeeninen osuus on pienempi kuin ilmakehässä. Tämä on jutun avain.

Kasvillisuus yhteyttää 9,5 GtC CO2-a:ta ja palauttaa samaan aikaan 7,0 GtC CO2-a:ta eli nettonielu 2,5 GtC CO2-a:ta: maapallo vihertyy. Lopputase on seuraava CO2-a:n määrän muutoksina vuodessa: ilmakehä +1,8, meri +5,6 ja kasvillisuus +2,5; yhteensä 9,9 GtC CO2-a:ta, joka on sama kuin emissiomäärä. Vaikka ilmakehään tuli vuositasolla 9,9 GtC antropogeenista CO2:a, niin valtavien hiilikiertojen ja hiilinielujen toiminnan ansiosta ilmakehän antropogeeninen CO2-määrä nousi vain 1,8 GtC, kun samaan aikaan kokonais-CO2-t kasvoi 5,75 GtC. Tätä harvat maallikot ymmärtävät ja yhtä hebreaa se on IPCC:kin. He väittävät tuloksen, joka on fysikaalinen mahdottomuus, ja jonka voi osoittaa permille-mittauksilla.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Yksi juttu vielä mallini validoinnista. Vuonna 1994 on tehty kattava mittausprojekti merien sisältämästä antropogeenisestä CO2-määrästä. Tutkimus päättyi tulokseen 118 +/-19 GtC. Oma mallini antaa tuloksen 123 GtC eli hyvin virhemarginaalin sisällä. Sen lisäksi mallini antaa ilmakehän CO2:lle permille-mittauksen arvon, joka on sama kuin mitattu, antropogeenisen CO2:n viipymäaika on sama kuin 14C:n mittauksiin perustuva viipymäaika. Onko teillä tiedossa joku muu CO2:n kiertomalli, joka on voitu validoida eli todentaa mittauksiin perustuen edes lähimain oikeaksi? Minä en ole sellaista vielä löytänyt.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

No jos mentäs ihan alkuun. Eli hiili palaa, c+02=co2, eli siis hiili luovuttaa 4 eletronia hapelle eli hiili hapettuu ja happi pelkistyy, kun ottaa vastaan elektroneja ja oktetit tulee sitten täyteen. No hiili syntyy tähtien sisuksissa kuten alkuaineetkin syntyvät avaruudessa ja hiili siis on lähtöisin avaruudesta eli hiili on ollut mukanan kun pallo synty ja alko muovautumaan ja jäähtymään koko kasa. Vety ja happi tiisivtyivät vesihöyryksi ja sillai sitten vettä sato maan kuoriin muodostuneisiin valtamerialataisiin eli sitten oli vettä joka on H2o ja hiili C oli kiinni pallon rakenteissa, mutta missä se hiili co2 ensin synty kun se kerran on happi +hiili, ei sitä hiili co2 ollut avaruudessa vaan Vedessä synty elämä ensin, DNA oli ensin syntynyt jotain 3.5 miljardia v sitten ja sitten solu 3 miljardia vuotta sitten ja sitten tulikin jo fotosynteesi ja solu, syanobakteeri osasi yhteyttää ja syanobakteeri asu vedessä eli jossain se hiili co2 on ensin syntynyt ennen kuin syanobakteeri osasi yhteyttää. Rikkibakteerit yhteyttävät pimeässä merenpohjissa sillai , että ne hapettaa orgaanisia yhdisteyitä ja siitä saavat energian ja sillai voivat sitten vedyn ja hiilidioksidin panna yhteen eli nämä rikkibakteerit tarttee sen hiili co2 kuten syanobakteeri silloin alussa . Kasvit taas tuli maalle viherlevistä eli levät tuottaa meille nyt happea ja kasvien yhteyttämisen aikana me saamme sivutuotteena happea. Eli alussa ei ollut happea kuin ehkä vedessä ja jossain vaiheessa tämä hiili co2 on syntynyt ja happimäärä alko sitten nousemaan kun kasveja tuli maalle ja leviä oli merissä, hiili co2 ja happi ovat vaihdelleen pallon historiassa eli siis missä se hiili co2 synty ensin. Jos kerran hiili co2 kiertää ilman ja maan ja veden välillä, niin jotenkinhan se kierto hiilen co2 suhteen on alkanut

Aavikoiden ja autiomaiden syntyyn liityy aurinko, ei sitä ihminen muodosta autiomaita. Ilkka Hanski on kertonut kirjassa Ekologia asian ja Ollia on ihan oikeillä jäljillä että alueita on vihertynyt.Tuuli tarvitsee aurigon energian ja säät muuttuu ilman ihmistä luonnossa, siis ihminen ei yksin vaikuta säiden muuttumiseen eikä hiilen co2 muodostumiseen ilmassa, se on turhaa puhetta ilmaston lämpenemistä kannattavien joukossa. Hiiltä co2 tulee kasveista, meristä, hajottajista,maasta,jne., ihmisen osuus on pieni, kasvit tuottavat soluhengityksessä kuusi kertaa enemmän hiiltä co2 ilmaan kuin fossiiliset polttoaineet ja vaikka ihminen lopettaisi fossiiliset polttoaineet, niin ilmaan tulee silti hiiltä co2 ja se vaihtelee kuten happi

Tiede lehti kertoi että kokeita oli tehty luonnossa ja hiili co2 ei ollut nostanut merkittävästi lämpöjä kun lukee koko Tiede lehden kertomuksen otsakkeessa Miten co2 lämmittää ilmkehää ja sama asia on kasvihuoneissa eli kasvihuoneissa ei suuret määrät hiiltä co2 lämmitä kasvihuonetta, vaan hiili co2 on lannoite niin luonnossa kuin kasvihuoneessakin

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Ilmaston lämpenemistä kannattajat menevät siksi harhaan hiilen co2 suhteen myös koska happipitoisuus on vaihdellut ilmassa ollen 1 miljardi vuotta siten vain 5% ja jo 300 milj vuotta sitten peräti 35% ja vasta 400 milj vuotta sitten 21% ja sitte 250 milj v sitten vain 15% eli sama se on hiilen co2 suhteenkin. Sekin on vaihdellut ilmassa ja sama asia on kun ihminen hengittää. Eli jos ihminen vetää ilmaa sisään, happitaso nousee ja sitten uloshengityksessä hiili co2 laskee eli siis hiili co2 välillä nousee ja laskee kuten happikin ja ihmisen hengityksessä happi nousee kun vetää ilmaan sisään ja hiili co2 laskee eli jos hiili co2 nousee luonnossa voi happi sitten kait laskeakin eli ilmaston lämpenemistä kannattavat sitä , että hiili co2 nousee ilmastossa ja sillai happi sitten laskee kuten ihmisen hengityksessäkin vai?

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Lauri Gröhn omassa blogissaan kirjoitti, että seuraava siteeraukseni oli valeuutinen: "Kaksi ilmastoalarmistista tahoa eli Hesari ja Ilmatieteen laitoksen silloinen johtaja Petteri Taalas kirjoittivat 4.11.2014: ”Hiilidioksidi pysyy ilmakehässä 100 000 vuotta”.

Laurin mukaan kyseessä on Hesarin toimittajan virhe, ja minun olisi pitänyt tarkistaa Taalaksen alkuperäinen teksti hänen kirjastaan. Se on kohtuuton vaatimus. Kun niputin Hesarin ja Taalaksen tässä asiassa yhteen, tein sen tarkoituksella.

Jos Taalas olisi pitänyt Hesarin lainausta virheenä, hän olisi varmasti pystynyt sen oikaisemaan. Tällaiset haastattelutekstit annetaan aina haastateltavalle tarkistettavaksi, joten kyllä lukija voi kohtuudella odottaa, että tosiasiat ovat kohdallaan.

Asia on Grönin mukaan niin, että 100 000 vuotta syntyisi, jos kaikki fossiiliset polttoaineet poltettaisiin ilmakehään. Sekin on epämääräinen käsite. Kaasu ja öljy loppuvat nykyisten tunnettujen varantojen osalta jo 2050-2060. Kivihiiltä riittää pitempään.

Muuta sanottavaa itse blogini sisällöstä Gröhnillä ei ollutkaan. Ehkä hän hyväksyi kaiken muun, tiedä häntä.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Kenties Taalas viittasi tähän

"The excess CO2 in the atmosphere at the next millennium may not be the exact same molecules that came from our power plants. Some of the CO2 from fossil fuels will have been taken up into trees, or deposited in soils. Some will have dissolved in the oceans. But, as this book will explain, the CO2 concentration in the atmosphere at the next millennium will be higher if that coal is burned than if it is not. About 10% of the CO2 from coal will still be affecting the climate in one hundred thousand years."

https://press.princeton.edu/titles/10727.html

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Ollilalle:

En ota kantaa IPCC :n käyttämiin malleihin (Myhre at al) sen enempää ja en lähde korjailemaan heidän tekemiään tutkimustuloksia. Tämä tutkimustulos on vain yksi tutkimus satojen joukossa.

Minusta on oleellista keskittyä ei pelkästään hiilen isotooppeihin, vaan myös aerosolien yhteisvaikutuksiin sekä paikallisesti, että laajemmin. Aerosolien muodostumisen fysiikka, kemia ja biologia on hyvin ratkaisevassa asemassa hiilitaseen muodostumisessa globaalisti niin merissä, mantereilla kuin ilmakehässä (hydrologinen kierto).

Tarkoitin laskelmissasi lähinnä lähestymistapaa, joka perustuu prosentuaalisiin laskelmiin ja mielestäni nämä ovat vain suuntaa antavia tuloksia. Luonnossa tapahtuvia muutoksia tulisi tarkastella epälineaarisina yhtälöinä, joissa muutokset ovat enimmäkseen eksponentiaalisia.

Täällä on annettu myös ymmärtää, että antropogeeninen hiilidioksidin määrä olisi luokkaa 4 - 5%, kun jo vaihteluväli on huomattavasti enemmän. Mittaustarkkuudet globaalilla tasolla antavat hyvin karkeita keskiarvoja.

Hiilen kierron kokonaismäärä ei pysy vakiona, sen on kumulatiivinen ja säilyvä sitä pidempään, mitä enemmän pitoisuutta esiintyy. Se mikä liittyy ilmakehän hapen, -typen, -argonin, ym. yhdisteiden pitoisuuksiin ilmakehässä ja niiden vaikutus sekä aerosoleihin, että kasvihuonekaasuihin on osin luonnollista vaihtelua, mutta myös ihmisen tuottamien epäpuhtauksien ja saasteiden mukana tuomaa luonnotonta muutosta, johon on sekoittunut myös fossiilisten polttoaineiden käytöstä johtuva lisääntyvä hiili ja hiilen oksidit. Tämä vaikeuttaa huomattavasti sekä lämmittävän, että viilentävän efektin suhdetta.

Me emme voi pois-sulkea myöskään luonnon varoista saatua energiaa, joka ei muuntaudu häviöttä. Näihin häviöihin liittyen tai spesifisemmin aerosolien muodostumiseen ilmakehässä ihmisen toimesta on arvioitu olevan jopa 10 - 50%, joka jo sinänsä osoittaa merkittävää vaikutusta, sekä suurta epävarmuutta, että vaihteluväliä ja helposti voisi antaa ymmärtää, että ilmasto olisikin jäähtymässä aerosolien myötä. Mutta todellisuudessa, ilmasto silti osoittaa lämpenevää trendiä.

Aerosolihiukkaset taittavat, sirottavat mutta myös absorboivat auringonvaloa. Esimerkiksi sulfaatti- ja nitraatti-aerosolit ja merisuolakiteet sirottavat valoa, kun taas maaperäinen mineraalipöly ja erilaiset kiinteät palamisjätteet, -ennen kaikkea noki, toimivat säteilyn absorbaattoreina ja sitovat itseensä runsaasti lämpöä.

Globaalin tason metodit ovat mielestäni lähes poikkeuksetta hyvin karkeita ja epäluotettavia siinä mielessä, koska ne antavat lähes mahdottoman kattavia arvioita, joissa helposti peitotaan tai häivytetään paikalliset epälineaariset muuttujat ja korrelaatiot, jotka paikallisina muutoksina antavat selkeämpiä ja luotettavampia tuloksia.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Hannu. Kirjoitat näin: "Hiilen kierron kokonaismäärä ei pysy vakiona, sen on kumulatiivinen ja säilyvä sitä pidempään, mitä enemmän pitoisuutta esiintyy."

Prosessien dynamiikkaan kuuluu sellainen tosiasia, että viipymajat ja asettumisajat (asettumisaika = muutos on tapahtunut 98-prosenttisesti loppuun) eivät riipu askeleiden tai muutosten koosta. Tilanne hiilidioksidikierrossa muuttuu vain,

a) Jos hiilinielut eli meret ja kasvillisuus eivät enää pystykään käyttämään hiilidioksidia eli poistamaan sitä kierrosta suhteessa ilmakehän hiilidiokskdipitoisuuteen Toistaiseksi tilanne on muuttumaton eli sama mekanismi toimii.

b) Hiilidioksidivirrat ilmakehän, merien ja kasvillisuuden kesken muuttuisivat oleellisesti. Nythän ihmisen aiheuttama lisäys näissä virroissa on luokkaa 4-5 % eli aika olematon.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

#30 Anterolle:

Prosessien dynamiikkaan (mm. kasvihuonekaasujen pitoisuudet) liittyy sellainen tosiasia, että ne pyrkivät tasapainottamaan muutoksia ja lähestymään 100% vain silloin, jos kasvihuonekaasujen pitoisuuksien derivaatta alkaa lähestymään vakiota. Jos derivaatta on kasvava, dynamiikka ei tule koskaan lähestymään 100%, jolloin pitoisuudet ja viipymä-ajat lisääntyvät. Jos taas derivaatta on laskeva, pitoisuudet ja viipymä-ajat alkavat vähenemään dramaattisesti. Tämä on fysikaalinen ja matemaattinen tosiasia.

Täällä mainittu 4 - 5% ihmisen aiheuttamaa hiilidioksidipäästöä on hyvin karkea arvio, joka perustuu globaaleihin mittaus-metodeihin (laajat alueet ja kertaluontoisina) ja näillä metodeilla päästään hädin tuskin marginaaleista, tämä on myös fysikaalinen ja matemaattinen tosiasia. Globaalit (laajoilta alueilta ja kertaluontoisina) mittaus-metodit pitkillä aikasarjoilla antavat karkeita keskiarvoja, joissa paikalliset lyhytaikaiset epälineaariset muuttujat integroituvat ja häviävät näihin aikasarjoihin, menettäen juuri sitä arvokasta ja hyvin oleellista tietoa, josta ilmastotutkijoiden pitäisi olla huomattavasti enemmän tietoisia.

Se nyt vaan on näin, että luonnossa ei ole lineaarisia muuttujia ja dynamiikka seuraa näitä epälineaarisia muuttujia viiveellä ja hystereesillä, jotka muuttuvat alati. Luonnon sykli on myös sellainen, että kun muutosten tasapaino (viiveet ja hystereesis) palautuu ja ohittaa lähtöpisteen, olosuhteet ovat jo siinä vaiheessa muuttuneet edellisestä syklistä, jolloin jälleen kerran tulee estimoida tilanne uudelleen. Tämä näkyy selvemmin paikallisina muutoksina.

Jos on kysymyksessä pitkät aika-sarjat, jotka perustuvat paikallisten mittaus-asemien antamiin tuloksiin (aerosolien ja kasvihuonekaasujen yhteisvaikutus), tilanne on jo huomattavasti parempi. Ilmaston lämpenemisen ja jäähtymisen suhde (epälineaarinen kulmakerroin) saadaan paremmin ja selkeämmin selville.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Blogitekstissä voi aina olla jotain vähän vaikeammin ymmärrettäviä tai epäselvemmin sanottuja asioita.
"Oikeat luvut ovat antropogeeniselle CO2:lle n. 65 vuotta ja kokonais-CO2:lle n. 220 vuotta. Karkean tarkistuksen voi tehdä viimeiselle luvulle vertaamalla sitä siihen aikaan, joka on tarvittu nykyiselle tasolle pääsemiseen eli 2017 – 1750 = 265 vuotta."

Ylläolevasta voisi väärinkäsittää, että fossiilisen hiilidioksidin tuotanto/päästöaika olisi jotenkin sidottu saman hiilidioksidierän poistoaikaan. Koska tuotantomekanismi on täysin eri (irrallaan "normaalista" hiilen kierrosta) kuin poistomekanismi, tällaista kytkentää ei ole.

"...fossiilisten polttoaineiden osuus, joka on vuodesta 1750 yhteensä 394 GtC, ja joka on jakautunut seuraavasti: ilmakehä 67, merten sekoittumiskerros 10, syvä meri (pois kierrosta) 201 ja kasvillisuus 116 ..."
Tämä kommenttiteksti sitten antaakin paremman tavan arvioon: syvään mereen poistuva hiilidioksidi ei tule lähi vuosisatoina takaisin kiertoon, joten jos kahdessa sadassa vuodessa nielu on vetänyt 200 yksikköä, niin se on silloin 1 yks/vuosi. Kun ilmakehässä on 67 ylimääräistä yksikköä, nielu hoitaa ne 67:ssä vuodessa. Tämähän on virherajojen puittessa sama kuin mallisi antama 65 vuotta.

Eräs merkittävä syvään mereen vetävä hiilinielu on Etelämerellä. Se ei ole mitenkään kyllästymässä, vaan päinvastoin hieman tehostumassa. Jos Etelämantereen poikivat jäävuoret tuovat lisää mineraaleja, nielu kiihtyy edelleen. Sen liepeiltä on aika tuoretta tutkimustietoakin:

https://roskasaitti.wordpress.com/2017/12/04/suuri...
Itseäni kehuakseni totean, että tuossa artikkelissani oikaistaan taas kertaalleen ilmastotietelijöiden yleinen harha, että Emiliania huxleyi -levä vapauttaisi hiilidioksidia ilmakehään. Näinhän ei keskimäärin ole, vaan levä käyttääkin reaktiioyhtälössä oikealla olevan hiilidioksidin itse, jolloin meriveden pH muuttuu entistä emäksisemmäksi eli "emäksitöityy" (ei siis happamoidu).

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Happi ja hiili co2 ovat vaihdelleen maapallon historiassa, happea oli 1 miljardi vuotta sitten vain 5% arvion mukaan Samoin hiili co2 hurjasti vaihdellut 9000ppm---180ppm , kun jos lukee Juha Lunkan kirjan Maapallon Ilmastohistoria.C+o2=Co2 , vesi H2o.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Olet Risto oikeassa, että vertaaminen nykyisen hiilidioksidipitoisuuden syntymiseen ja laskemaani asettumisaikaan on hyvin karkea. Asettumisaika on havainnollisesti sitä, kun atomipommikokeet lopetettiin 1964, niin sen jälkeen 14C-pitoisuus on noudattanut täsmälleen 1. kertaluvun dynaamisen prosessimallin mukaista käyrää, jossa viipymisaika on 16 vuotta. Asettumisaika taasen on aika tarkkaan 4*viipymisaika.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Median mukaan nyt Kanadassa pakkanen Ontarion lähellä --43 ja meteorologi arvelee että jos jossain tulee, pakkanen nousee --50 eli mitenhän Al Core tarkenee, tänään siis 31.12.2017

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

" mitenhän Al Core tarkenee"

Lapioimalla lisää hiiltä uuniin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset