aveollila1 Aika on totuuden puolella

Hesarin artikkeli Arktisen yliopiston johtajasta ei vakuuta

  • Kuva 1. Arktisen merijään määrä
    Kuva 1. Arktisen merijään määrä
  • Kuva 2. Jääkarhujen määrän kehitys
    Kuva 2. Jääkarhujen määrän kehitys

 Tällä kertaa käsittelyssäni on Hesarin eilinen artikkeli biologi Jeff Welkeristä, joka johtaa Arktista yliopistoa Oulussa. Arktinen yliopisto arktisten maiden yliopistojen yhteistyöverkosto. Hesari käytti Welkerin ajatusten esittelemiseen kaksi sivua eli kokonaisen lehden aukeaman. Sen perusteella lukijan odotusarvo on, että artikkelissa tulee esiin merkittäviä uusia avauksia ja että tosiasiat ovat kohdallaan. Jostain syystä en ole yllättynyt, että tälläkään kertaa Hesari ei petä odotuksia. Nimittäin kummatkaan odotusarvot eivät toteudu. Artikkelin ydin on ympäristöasioissa ja niissä asioissa Hesarin lähestymistapa kyllä tunnetaan: hyvin alarmistinen ja tosiasiat vääristävä.

Jo johdanto kuvaa hyvin, minkälaista ajattelutapaa arktisen ekologian professori Welker edustaa. Hän löysi taateleita oululaisen ruokakaupan tiskiltä, ja se hämmästyttää kaiken nähnyttä professoria: ”Ai ai kuinka paljon polttoainetta on tarvittu niiden tuomiseen Israelista”.

Sitten Welkerin käsityksiä arktisen alueen tilasta. Welker sanoo, että arktista merijäätä on puolet eli 50 % vähemmän kuin 30 vuotta (vuosi 1987) sitten. Tämä ei pidä paikkaansa, jonka voi todeta yhdellä silmäyksellä kuvasta 1. Merijään määrä on pienentynyt talviaikana noin 10 % keskiarvosta 1981-2010 ja noin 20 % kesäajan vastaavasta keskiarvosta. Lisäksi Welker ennustaa, että ”5-10 vuoden kuluttua ei ole enää tietoakaan kesäajan jääpeitteestä”. Welkerin olisi kannattanut tutusta niihin lukuisiin ennusteisiin, joista yksi on Nobelin rauhanpalkinnon voittanut Al Gore, että tämän piti tapahtua jo vuoteen 2015 mennessä.

Welkerin keskeinen tutkimuskohde on poronhoito, jota hän pitää aivan ainutlaatuisena. Täällä Usarissa oli hiljattain hyvä blogikirjoitus poronhoitoon liittyvistä epäkohdista. Kirjoituksen tekijän kannattaisi postittaa kirjoitus Welkerille, niin ehkä se avaisi hänen käsityksiään, siitä kuinka "ekologista" poronhoito itse asiassa on. Useat asiantuntijat ovat sitä mieltä, että valtion tukema poronhoito on johtanut pahaan ylilaiduntamiseen, joka on kuluttanut kohtuuttomasti Lapin herkkää kasvustoa.

Artikkelin otsikko oli ”Jääkarhu selviää, uskoo pitkänlinjan tutkimusmatkailija”. Hiljattain maailman lehdistössä kiersi jälleen kuva jääkarhusta, joka oli pahasti nälkiintynyt. Welker oli järkyttynyt jääkarhun kunnosta. Hesari ja Welker eivät tuo esiin sitä tosiasiaa, että jääkarhuja on enemmän kuin sataan vuoteen, kuva 2. Ekologian asiantuntijana Walkerin näkemys on, että jääkarhu selviää eikä kuole sukupuuttoon, niin kuin alarmistit ennustavat. Jo lukiotason ekologia kertoo, että eläinlajin määrä hakeutuu tasapainoon luonnossa vallitsevan ravintotilanteen mukaan, koska jääkarhulla ei ole luontaisia vihollisia ravintoketjun huipulla. Jossain vaiheessa jääkarhujen määrän kasvu taittuu tai se sopeutuu olosuhteisiin.

Welker on toiveikas, että Kiina ja Intia pystyvät ratkaisemaan pahan ilmansaateongelman omissa maissaan.  Muistutan siitä tosiasiasta, että hiilidioksidi ei ole ilmansaaste, vaan yhtä tärkeä aine kasveille kuin happi eläimille. Welker vetää mukaan presidentti Trumpin, että homma pitää hoitaa nyt ilman Trumpin apua. Kysyn vain, että mitä apua Trumpilta ylipäänsä odotettiin Kiinan ja Intian saasteongelmien ratkaisuun? Mutta päästiinpähän syyttämään Trumpia tästäkin asiasta: Trump, Trump, Trump; Se on Hesarin (ja Welkerin) mukaan syypää tähänkin tilanteeseen.  Ratkaisuna ongelmaan Walker näkee Venäjän ja Alaskan kaasun viennin Kiinaan. Olen samaa mieltä, että se olisi merkittävä askel oikeaan suuntaan. Se onkin itse asiassa ainut kohdallaan oleva asia koko artikkelissa.

Mitä tästä artikkelista jäi käteen? Muutama väärä tosiasia, joka painettiin juttuun (merijään määrä) tai joka jätettiin kertomatta (jääkarhujen määrän kehitys) ja kritiikitön suhtautuminen poronhoitoon sekä Kiinan ylistys ilmasto-ongelmien ratkaisussa: ”Walker näkee auringon nousevan idästä”. Hesarissa on ilmeisesti aika monta ympäristöasioihin keskittyvää toimittajaa, joiden pitää vääntää alan artikkeleita puoliväkisin. Tavallinen lukijakin todennäköisesti huomaa, mikä on näiden artikkeleiden taso ja tarkoitus.

                                                                          +++++++++

Selvyyden vuoksi ilmoitan, että en ole ilmaston enkä ilmastonmuutoksen kieltäjä, joksi minua tavallisesti nimitetään. Olen eri mieltä IPCC:n kanssa siitä, kuinka paljon kasvihuonekaasut pystyvät nostamaan maapallon lämpötilaa ja se on ollut tutkimuksieni painopiste. Olen julkaissut ilmastonmuutoksesta 13 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia viimeisen kuuden vuoden aikana sekä useita ilmastonmuutosta käsitteleviä blogeja Uudessa Suomessa. Oma ilmastosivustoni, jossa on tarkempaa tietoa ilmastonmuutoksesta, on www.climatexam.com

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

On se hyvä välillä esittää kritiikkiä näistä ympäristötoimittajien kirjoituksista.

Jokaisella lehdellä tuntuu olevan omanlaisensa ympäristötoimittaja, jolla on tietty tulokulma asioihin.

Ympäristötoimittajalta voisi vaatia asioihin perehtynyttä lähestymistapaa, mutta ei. Täällä Länsi-Suomen toimittaja saa käyttöönsä kokoaukeaman lehdestä, jossa hän sitten kertoo joditablettien tarpeellisuudesta aina sopivin väliajoin, aina kun on ydinvoimasta kyse. Suoranaisesti ei niin väärässäkään ole, mutta pitääkö asiasta huomautella joka välissä, ilmeisesti pitää tai liittyisikö kyseine huomauttelu sittenkin enemmän toimittajan maailmankatsomukseen.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Poronhoidosta löytyy asiantuntemusta ihan kansanedustajia myöden. Usein tosiaankin on niin, että tiedetään varsin hyvin miten asioiden tulisi olla, mutta sitten ei kuitenkaan päästä siihen tavoitetilaan.

Esteitä tavoitetilaan pääsemiseksi voi olla monenlaisia, voidaan tarvita suurehkoa remonttia tai sitten pieniä asioita, jotta päästään kestävälle tielle.

Kansanedustaja Mikko Kärnä tuo esille muutostarpeita. Eikö Suomessa ole eduskunta sitä varten, että tarpeellisia muutoksia saadaan aikaan.

"Poromääriä tulee ainakin paikoittain leikata, mutta ratkaisuja on ensisijaisesti haettava mahdollistamalla parempi laidunkierto. Samalla on uudistettava tuki- ja petopolitiikkaa. Paliskunnille on annettava enemmän autonomiaa oman alueensa poronhoitoa ja petotilanteen hoitoa käsittelevissä asioissa. Poronlihalle on luotava uusia markkinoita ja kehitettävä tuottajien omaa jalostustoimintaa. Liikennevahinkoja on vähennettävä uusilla järjestelmillä, kuten esimerkiksi porokellolla. Erityisesti nuorten poronhoitajien pärjäämistä on tuettava. http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226549-...

Suomessa oli aikoinaan liikenneministeri Saarto, jonka vastuualueena oli hirvikolarit teillä. Ratkaisuksi hän näki, että hirvet oli ammuttava sukupuuttoon ja sitten tulisi peruuttaa metsästäjiltä aseenkantoluvat.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Mikko Kärnä on poliitikko, jonka lausumat on tarkoitettu äänestäjille, joista suuri osa on poronhoitajia.

Poronhoidosta ovat erittäin ansiokkaasti kirjoittaneet porotutkija Mauri Nieminen ja professori Antero järvinen. Molemmat tutkijat ovat tehneet elämäntyönsä porojen keskellä Ylä-Lapissa.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

No Kärnän kirjoitus muistui mieleen ja on taitanut joku muukin poliitikko kirjoittaa porotaloudesta täällä Usarissa, Maijala?

No itse en huomannut mitään väärää Kärnän kirjoituksessa. Mutta oikeassa olet on kyse eri asiasta, toinen vastaa puheistaan valitsijoilleen ja toinen on perehtynyt asiaan.

Antero Järvinen on ansioitunut tutkija.

Mauri Nieminen oli tehnyt tutkimustyötä myös Mongoliassa. http://docplayer.fi/14013244-Porotutkimusta-lapist...

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

"Welker sanoo, että arktista merijäätä on puolet eli 50 % vähemmän kuin 30 vuotta (vuosi 1987) sitten. Tämä ei pidä paikkaansa"

Kuvasi esittää merijään pinta-alaa, missä huomioidaan samalla tavalla monivuotinen jää tai ajojää. Kun tarkastellaan jään tilavuutta, kuva muuttuu toiseksi.

http://psc.apl.uw.edu/wordpress/wp-content/uploads...

"October 2017 volume was (...) 50% below the 1979-2016 mean"

http://psc.apl.uw.edu/research/projects/arctic-sea...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Huomasitko tuosta volyymikuvaajasta, että syyskuussa 2017 Arktisen jääpeite on vuoden 2010 syyskuun tasolla.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen
Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #6

Kyllä, trendiä on vähä loivennettu.

"The long term trend is reduced to about -2.8 103 km3/decade from -3.6 km3 103/decade in the last version. Our comparisons with data and alternate model runs indicate that this new trend is a conservative estimate of the actual trend."

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset