*

aveollila1 Aika on totuuden puolella

Maapallon virallisten lämpötilamittausten oudot versiomuutokset

  • Kuva 1. Alkuperäiset GISS-lämpötilakäyrät eri versioina
    Kuva 1. Alkuperäiset GISS-lämpötilakäyrät eri versioina
  • Kuva 2. GISS-lämpötilakäyrät normalisoituna jaksolle 1880-1890.
    Kuva 2. GISS-lämpötilakäyrät normalisoituna jaksolle 1880-1890.
  • Kuva 3 Lämpötilakäyrät GISS-2017, NAS, Hansen, Suomi, USA, Norja
    Kuva 3 Lämpötilakäyrät GISS-2017, NAS, Hansen, Suomi, USA, Norja
  • Kuva 4. Lämpötilat viimeisen 2000 vuoden aikana
    Kuva 4. Lämpötilat viimeisen 2000 vuoden aikana

 Käsittelen tässä blogissa vain lämpötilamittauksia, en lämpötilamuutosten syitä. Siksi pyydän, että kommentoijat pysyisivät tässä aihepiirissä. Palaan kyllä lämpötilamittausten syihin lähitulevaisuudessa.

Keskityn GISS-mittaussarjan versiomuutoksiin ja muutamiin vanhempiin mittaussarjoihin. Kuvassa 1 on esitetty alkuperäiset GISS-mittaussarjojen versiot 1998, 2008, 2012, ja 2017. Nämä sarjat on normalisoitu GISS:n toimesta niin, että vuosien 1951-1980 keskiarvo on nolla ja kuvan trendit on piirretty 5 vuoden juoksevan keskiarvon mukaan, jotta oleelliset muutokset näkyvät paremmin. Ei ole vaikea havaita, että näissä käyrissä on sama ominaisuus: uusimmissa versioissa historialliset lämpötilat ovat kylmenneet ja 2000-luvun lämpötilat ovat nousseet. GISS-2008 lämpötilasarjan mukaan lämpeneminen on ollut vuosien 2000-2008 keskiarvon ja vuosien 1880-1890 keskiarvon välillä 0,77 astetta. Version GISS-2017 mukaan lämpeneminen on ollut 1,24 astetta. Eroa lämpenemisessä on peräti 0,47 astetta.

IPCC on käyttänyt vuoden 2013 raportissaan AR5 vuoden 2012 GISS-dataa lämpötilamittarina ja kirjoittaa: “The globally averaged combined land and ocean surface temperature data as calculated by a linear trend show a warming of 0.85 ⁰C over the period 1880 to 2012, when multiple independently produced datasets exist”. Suomeksi: IPCC:n mukaan lämpötilan nousu vuodesta 1880 vuoteen 2012 mennessä on ollut 0.85 astetta.

Käyrien normalisointi GISS:n tapaan häivyttää tehokkaasti version GISS-2017 historian kylmentämisen. Olen normalisoinut kaikki graafit kuvan 2 mukaisesti siten, että keskiarvo 1880-1890 on nolla. Tässä kuvassa näkyy, kuinka rajusti GISS on muuttanut historiallista dataa.

Kuvissa 1 ja 2 ei näy selvästi toinen oleellinen datan manipulointi, jota GISS-sarjoissa on tehty. Kuvassa 3 on NAS- ja Hansen 1981 – mittaussarjat. NAS on USA:n tiedeakatemian julkaisema mittaussarja vuodelta 1975, kun pelättiin tosissaan jääkauden uhkaavan, koska lämpötilat olivat olleet laskussa vuodesta 1940 lähtien. Hansenin mittaussarja on julkaistu vuodelta 1981. Ironista on, että Hansen on NOAA:n palveluksessa ollut tutkija, joka pani alulle ilmastonmuutoshysterian. Hänen mittaussarjassaan näkyy vielä selvästi 30-luvun lämpötilapiikki varsin tarkkaan NAS-sarjan mukaisesti. Kuvassa 3 on myös USA:n, Suomen ja Norjan mittaustrendit ja ne noudattavat aika hyvin NAS-käyrää.

Blogini lopussa on kopio Tom Wigleyn sähköpostista Phil Jonesille, joka oli tuolloin CRU:n johtaja Englannissa. Siinä Wigley pyytää toimimaan, jotta 1940-lämpötilapiikistä päästäisiin eroon. Kun katsoo GISS-2017 versiota, niin hyvin ovat toteuttaneet suunnitelman. Miksi sitten GISS-2017 versioon on laitettu lisää lämpenemistä 0,47 astetta verrattuna versioon GISS-2008? Vahvasti arvelen, että ilmastoeliitti huomasi, että ero IPCC:n mallin (ja tietokonemallien) ja mitatun lämpötilan välillä kävi liian suureksi: vuonna 2011 jo 37 %. Asialle piti tehdä jotain.

NOAA:n yksikön NCEI:n johtaja Thomas R. Karl (eläkkeelle 4.8.2016) julkaisi versioon GISS-2015 liittyen artikkelin Science-lehdessä 4.7.2015, jossa hän esitteli uuden version perustelut ja julisti, että ”Mitä nyt näet, todistaa, että lämpötilapaussi (pause/hiatus/slowdown) yksinkertaisesti katoaa”. Versio GISS-2017 pelaa yhteen IPCC:n mallin kanssa ja antaa vielä hieman liikkumavaraakin lämpenemiselle.

Mutta ilmastotutkijoiden rivit ovat ruvenneet rakoilemaan. Brittien oma ilmatieteen laitos on nimeltään Met Office Hadley Centre for Climate Change. Sen ilmastodatan käsittelystä ja seuraamisesta vastaava tiiminjohtaja Dr. Peter Stott kirjoitti 14.2.2017 The Sunday Times-lehdessä, että lämpötilapaussi ei ole kadonnut. Sähköpostissa mainittu B. Santer ja 14 muuta ilmastoeliittiin kuuluvaa tutkijaa jo hyppäsi kelkasta tunnustamalla heinäkuussa 2017 julkaistussa Nature-artikkelissaan, että ilmastomallit ja todellisuus eroavat liikaa toisistaan 2000-luvulla. Ilmastoeliitin rivit rakoilevat, kun konkurssi häämöttää.

Tietoa lämpötilamittaussarjoista:

Maailmassa on viisi kattavaa maapallon keskilämpötilaa esittävää mittaussarjaa:

-       Itä-Anglian yliopiston Ilmastotutkimusyksikkö Climatic Research Unit yhdessä Hadley Centren kanssa (Iso-Britannian ilmastotoimisto) ja heidän mittaussarjan nimi on HadCRUT.

-       GISS/NOAA tarkoittaa Goddard Institute for Space Studies, joka on National Oceanic and Atmospheric Administrationin laboratorio ja heidän mittaussarjan nimi on GISS.

-       NCDC (National Climate Data Center) ja heidän mittaussarjansa nimi on NCDC.

-       Alabaman yliopisto Hunsvillessä (UAH) julkaisee mittaussarjaa nimeltä UAH MSU, jossa MSU (Microwave Sounding Unit) tarkoittaa satelliiteista suoritettavaa kaukomittausta. Kattaa koko maapallon.

-       NOAA julkaisee mittaussarjaa nimeltä RSS MSU Tiros-N satelliitilla suoritettuna, jossa RSS tulee sanoista Remote Sensing System eli kaukomittausta. Ei kata napa-alueita

Mittaussarjat HadCRUT, GISS ja NCDC perustuvat pintamittauksiin, joissa yhdistetään suoraan merivedestä tehdyt mittaukset ja maa-asemien n. 1,5 metrin korkeudelta tehdyt mittaukset. UAH- ja RSS-mittaussarjat ovat satelliittien avulla tapahtuvia mittauksia, joissa mittaustulos vastaa ilmakehän alimman osan eli troposfäärin alaosan lämpötilaa.

+++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++

Climategate email:

From: Tom Wigley <wigley@ucar.edu>

To: Phil Jones <p.jones@uea.ac.uk>

Subject: 1940s

Date: Sun, 27 Sep 2009 23:25:38 -0600

Cc: Ben Santer <santer1@llnl.gov>

 

Phil,

Here are some speculations on correcting SSTs to partly explain the 1940s warming blip. If you look at the attached plot you will see that the land also shows the 1940s blip (as I'm sure you know).

So, if we could reduce the ocean blip by, say, 0.15 degC, then this would be significant for the global mean -- but we'd still have to explain the land blip.

I've chosen 0.15 here deliberately. This still leaves an ocean blip, and i think one needs to have some form of ocean blip to explain the land blip (via either some common forcing, or ocean forcing land, or vice versa, or all of these). When you look at other blips, the land blips are 1.5 to 2 times (roughly) the ocean blips -- higher sensitivity plus thermal inertia effects. My 0.15 adjustment leaves things consistent with this, so you can see where I am coming from. Removing ENSO does not affect this.

It would be good to remove at least part of the 1940s blip, but we are still left with "why the blip". .....

++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++

Selvyyden vuoksi ilmoitan, että en ole ilmaston enkä ilmastonmuutoksen kieltäjä, joksi minua tavallisesti nimitetään englanninkielisillä nettisivustoilla. Olen eri mieltä IPCC:n kanssa siitä, kuinka paljon kasvihuonekaasut pystyvät nostamaan maapallon lämpötilaa. Olen julkaissut asiasta 13 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia viimeisen kuuden vuoden aikana.

Oma ilmastosivustoni, jossa on tarkempaa tietoa ilmastonmuutoksesta: www.climatexam.com

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

14Suosittele

14 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (59 kommenttia)

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Minä pyrin välttämään erinäköisiä salaliittoselityksiä ja tutkijoiden syyttelyä väärennöksistä, mutta pahaltahan se tietenkin näyttää, jos iso osa lämpenemisestä onkin syntynyt aineistoa jälkikäteen käsiteltäessä. Pahalta siis siinä mielessä, että ruokkii juuri noita salaliittoselityksiä. Kaiken kukkuraksi sähköpostit viittaavat salaliittoon päin.

Tässä mielessä esimerkiksi globaalin merijään pinta-ala on kohtuullinen osoitin, joka ei ole millään tavalla lämpötilamittauksista kiinni. Tosin kun vain pohjoinen merijää väheni, eteläinen ei kelvannut ilmastotieteilijöille osoittimeksi, että ...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Arktinen sykloni iski 5. elokuuta 2012, minkä seurauksena merijään määrä oli ennetysalhaalla. https://fi.wikipedia.org/wiki/Matalapaine

5 years ago the Great Arctic Cyclone hit on August 5th leading to a record low minimum. https://sunshinehours.files.wordpress.com/2017/08/...

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Polemiikki jatkuu. Yksi kysymys Ollilalle:

Mihin perustuvat 13 vertaisarvioutua artikkeliasi?

Pyytäisin ystävällisesti yksiselitteistä matemaattista, sanallista analyysia ja mikä on ollut motiivina?

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Motiivini on ollut selvittää, mikä on kasvihuonekaasujen, ja erikoisesti hiilidioksidin todellinen vahvuus lämpenemisen aiheuttajana. Mistä tämä lähti liikkeelle? Vuonna 2001 IPCC markkinoi 3. raportissaan (TAR) olleellisia tuloksia näyttäen taustalla Mannin ns. lätkämailakäyrää, jossa keskiajan lämpötila on kutakuinkin suora ilman pientä jääkautta ja vastaavasti nykylämpötila oli ennennäkemättömän korkea. Tiesin monien yleissivistykseen kuuluvien todisteiden kautta, että 1600-luvun pikku jääkausi on ollut todella kylmä kausi. Tulin siihen tulokseen, että organisaatiolla, joka kieltää tämänkaltaisen selvän tosiasian, ei ole puhtaita jauhoja pussissaan.

Sittemmin on osoitettu, että Mannin tutkinus oli raakasti manipuloitu, jossa oli kaksi tietoista datan käsittelyvirhettä. Tieteellisin keinoin tutkijat todistivat, että valkoinen kohina antoi saman lätkämailan, kun se käsiteltiin artikkelin matemaattisilla menetelmillä. Toinen virhe oli, että n. 130 näytettä sisälsi 4 näytettä Kalliovuorten vihnemäntyä, ja kun ne poistettiin datasta, niin nykyajan lämpötilanousu katosi. Vihnemänty todettiin tämän tutkimuksen johdosta sopimattomaksi dendrologiseen aineistoon, koska se kasvaa epäsymmetrisesti: näytteenotto antaa satunnaisia tuloksia. IPCC ei ole myöhemmissä raporteissaan palannut lätkämailaesitykseen ja hauaa ilmeisesti unohtaa asian.

Kolmentoista artikkelin tieteellisiä menetelmiä ei kannata lähteä aukomaan blogi-kirjoituksessa. Päämenetelmä kasvihuonekaasujen vahvuusanalyysissä on ollut spektrianalyysi ja se on ainut menetelmä, joka toimii, koska kokeellista tietoa ei voi käyttää: ilmasto on niin vaihteleva ja siinä on liian paljon muuttujia. Spektrianalyysi on se alkuperäinen menetelmä, jolla Myhre et kumppanit esitti CO2:n laskentakaavansa CO2:n säteilypakotteelle.

Kaikki artikkelini löytyvät nettisivultani: www.climatexam.com

Kannattaa aloittaa joko suomen- tai englanninkielisistä diaesityksistä, niin pääsee jonkin verran asiaan sisälle.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Kiitos Ollila.

Vaikuttaa siltä, että kyseessä on ollut liiallisia olettamuksia, tietämättömyyttä ja poliittisia sidonnaisuuksia, sekä inhimillisiä erehdyksiä.

Kokeellisia menetelmiä tulisi mielestäni kehittää ja kannattaisi ottaa käyttöön spektrianalyysien rinnalle, kuten aiemmin olen esittänyt. Korrelaatiot saataisiin suhteellisen nopeasti ja uusia malleja muuttujien vaikutuksesta, -vaikka niitä onkin runsaasti.

Muuttujista voisi valita keskeisimmät.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila Vastaus kommenttiin #5

Haluan tarkentaa edellistä kommenttiani kokeellisesta menetelmästä tai lämpötiladatan käyttämisestä muuttujien aihettamaan osuuteen lämptilamuutoksessa. Kaksi kosmista tekijää voidaan suhteellisen hyvin kvantisoida eli aurinko ja avaruuspöly, koska niiden vaikutus näkyy syklisinä vaihteluina. Enen 1900-lukua auringon vaikutus näkyy vahvasti.

Hiilidioksidin vaikutus on niin pieni, että kokeellinen menetelmä ei toimi. 1930-luvun lämpötilapiikki on ollut piikki ilmastoeliitin lihassa, koska he tietävät, että CO2 ei voi mitenkään selittää sitä piikkiä. Ei voi muuten mitenkään selittää minkäänlaisia vaihteluita ennen vuotta 1930, koska sen vaikutus on ollut olematon.

Hupsista heijaa, menin tuonne lämpötilamuutosten syihin, joten lopetan tähän.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #6

Ymmärrän,

Itse lähinnä tarkoitin kokeellisia menetelmiä muuttujista, tämän päivän anturiteknologialla ja niistä saatuihin korrelaatioihin ja malleihin.

Toki arvostan tekemääsi työtä ja työmäärää, mutta ennusteiden tekeminen em. tavalla olisi ehkä yksiselitteisempää ja helpompaa.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen Vastaus kommenttiin #6

Arvoisat Viisaat. Juha Lunkka juuri pohtii kirjassaan Maapallon Ilmastohistoria sitä, että onko sillai että ensin ilmasto lämpenee ja vasta sitten siihen tulee mukaan hiili co2 ja kasvihuonekaasut ja ne sitten alkavat kiihyttämään lämpenemistä.Lunkka kertoo että tarkkaa hiilen kiertoa ei kovin olla tuntemassa.Hiili co2 pyrii kuitenkin ilman ja maan ja veden välissä, miten se lisääntyy ja missä. Miksi ilmastohistoria osoittaa että ilmasto kun on lämmennyt , hiili co2 on korkeissa lukemissa ja jäät sulaa. Miten Välimerellä tänään 13.8.2017 olikin Roomassa +31 lämpö ja hiiltä co2 onkin ilmassa vain jotain 380ppm---404ppm Noo en enempää kommentoi näitä syitä tässä blogissa

Käyttäjän MarkoMjlnirParkkola kuva
Marko Parkkola Vastaus kommenttiin #12

Tältähän se on näyttänyt jokaisessa kuvaajassa, että CO2 seuraa lämpötilaa, eikä päin vastoin. Poliittisesti asia voidaan toki päättää toisin.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

hhh..mmmm.... runsaan 100:n vuoden tilasto. Mistähän saisi, jos nyt ei ihan 100 000: n vuoden tilaston niin ainakin 10- 20 000:n vuoden.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Tässä diaesityksessä on yksi lömpötilagraafi jääkauden jälkeisestä ajasta:

https://www.climatexam.com/kosminen-teoria?lightbo...

Laittaa aika hyvin puihin sen, missä mennään pitemmällä ajanjaksolla.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

Onko ymmärretty oikein, jos sanoo että _mitattuja_ lämpötiloja on runsaan 100: n vuoden ajalta, esim kymmenien tuhansien vuosien ajalta on vain arvioita, laskelmia yms.
Ollaanko siitä yhtä mieltä mikä on maapallon "normaali" lämpötila, eli mikä on kiinnekohta johon muutoksia verrataan.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #15

#15

Lämpötilamittauksia on tehty n. 1800 luvun jälkipuoliskolta lähtien.

Mittausmenetelmät ovat toki muuttuneet ja siksi on pitänyt tehdä käyräsovituksia.

Kun puhutaan "normaaleista", sellaista ei periaatteessa ole paitsi silloin, kun pitkäaikaiset havainnot pysyvät vakioina.

Toisaalta vakioisuuskin on muuttuva.

Kaikki mittaukset ovat suhteellisia. Mitatut arvot suhteutetaan referensseihin, jotka on kalibrointu mittaus-standardeihin.

Tärkeintä on muutoksen vauhti, ei niinkään absoluuttiarvot.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #16

Luultavasti olet oikeassa, mutta entä sitten nuo esitetyt 1930/1940 -lukujen piikkien häivytys mitattujen lämpötilojen osalta. Millä perusteella luulet tämän häivytyksen tulleen perustelluksi, merien lämpösisällön ? ? Kts. linkki! http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241301-...

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #17

En valitettavasti saa linkkiä auki. Mutta jos "häivytyksiä" on tehty, todennäköisesti ne ovat statistiikkaa ja tilastojen painotuksia, jotta käyräsovitus näyttäisi uskottavalta ja elegantilta.

Onko sitten tehty dramaattisia virheitä, sitä on vaikea sanoa. Tilastoja voidaan tulkita niin monella tavalla, siksi sovitukset ovat hankalia.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #20

Kuvissa olevia sovituksia on joko tehty virheellisesti, tai vuoden 2010 arvioissa on ehkä alunperin ollut virhe (Reykjavik), joka on korjattu vuoden 2012 arvioihin siitä tiedottamatta.

Lisäksi käyrien keskiarvot ovat pielessä, olisi pitänyt tehdä derivointisovitus.

Vaikea arvioida kaiken kaikkiaan.

On myös voinut tapahtua inhimillinen erehdys tai on ollut poliittista painostusta.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #19

- jotta käyräsovitus näyttäisi uskottavalta ja elegantilta.

Kuuluuko tieteeseen kosmeettiset korjausliikeet yleisestikin?

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #26
Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #17

Näin olen asian käsittänyt: 1930-40 -luvuilla oli lämmintä pohjoisessa, mikä johtui luontaisista syistä eikä näy voimakkaana globaalia lämpöä tarkoittavissa ilmastotilastoissa. Samaan aikaan hiilen kulutus kääntyi voimakkaaseen kasvuun. Puutteellisen polttotekniikan johdosta aerosolien määrä lisääntyi, millä on viilentävä vaikutus. Kun voimalaitokset ovat sittemmin parantuneet, alkoi lämpeneminen uudestaan muutaman vuosikymmenen kuluttua.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #21
Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #21

1930-luvulla koettu useamman vuoden lämmin jakso näkyi laajalti pohjoisella pallonpuoliskolla, ja sitä vahvempana, mitä pohjoisempana oltiin. Suhteellisesti lämpimintä oli Pohjoisella jäämerellä, Huippuvuorilla ja Grönlannin pohjoisosissa. Lämpimyys näyttäisi suurelta osin johtuneen merivirtojen luonnollisesta heilahtelusta, jonka seurauksena Atlantilta virtasi Barentsin merelle lämmintä vettä.

Kyllähän tämä tulisi näkyä kuitenkin mittauskäyrissä joita on julkaistu nimenomaan Grönlannin osalta.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila Vastaus kommenttiin #15

Kommenttiin 15. Olen lisännyt kuvan 4, joka on Ljungqvistin julkaisemasta tutkimuksesta. Pidän sitä luotettavimpana esityksenä. Tutkijoilla on melkoinen arsenaali tutkimusmenetelmiä muinaisten lämpötilojen selvittämiseen. Menetelmät eivät ole pelkkiä arviointeja, vaan niissä käytetään proxy- eli sijaismuuttujia. Tunnetuin niistä on puiden vuosikasvuun perustuva, jonka avulla on päästy tuhansia vuosia taaksepäin.

Nämä tukmiukset ovat oma tieteen alansa ja niitä on tehty on jo ennen ilmastonmuutoshysteriaa.

Käyttäjän olliripatti kuva
Olli Ripatti

Tähän taas kerran copy-paste vanhasta kommentistani:

4,5 miljardia vanhan maapallon väitetty ilmastonmuutos viimeisen sadan vuoden aikana tarkoittaisi samaa, jos satavuotiaaksi eläneen ihmisen terveystilaa analysoitaisiin viimeisen 70 sekunnin perusteella. :)

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Kenties voit lopettaa tuon älyttömyyden kopioinnin tähän. Planeetallemme ilmastonmuutos ei ole mikään uhka, mutta >7 miljardin yksilön ihmiskunnalle se on.

(Sitäpaitsi sinulla on matematiikkakin väärin :-)

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen Vastaus kommenttiin #46

Älyttömyys on kaukana ja matematiikkakin on oikein ( 100 x 100 a/ (4,5 x 10⁹) = 0,000002222 a = n. 70 s). 7 miljardia alkaakin olla jo liikaa....eli nyt puuhaillaan sijaistoiminnoissa hiilidioksidin kanssa.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #52
Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen Vastaus kommenttiin #53

Niin, että aika jaettuna ajalla antaa tulokseksi edelleen aikaa?

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #56

Merkitään sitten näin
100 a x 1 a / 4,5 x 10⁹ a = 0,7 s.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen Vastaus kommenttiin #57

Mistä sen yhden vuoden repäisit, vihreästä hihastako? Verrantoon annetut vuodethan oli mummon ikä 100, maapallon 100 viimeistä ja 4,5 miljardia viimeistä.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #58

Ok, sorry, olin lukenut huolimattomasti. Matematiikka on siis oikein. Mutta siinä kommentissa ei edelleenkään ole mitään järkeä.

Käyttäjän olliripatti kuva
Olli Ripatti Vastaus kommenttiin #46

Toinen väittämäsi on mielipide, toinen virheellinen. Kokonaisuus menee pahasti pakkaselle.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Lääkärin luonnontiede on alkeellista; tyhmä kysymys: kun maapallo lämpenee, ymmärtääkseni lämpösäteily avaruuteen lisääntyy ja lämpöä poistuu sitä kautta.

Lisääntyykö se lineaarisesti?

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

#10

Kyllä. Kun maapallo lämpenee, lämpösäteily avaruuteen lisääntyy.

Mutta ilmakehässä lisääntyneet kasvihuokaasut hidastavat tätä säteilyä ja maapallo lämpenee.

Maa myös absorboi auringosta tulevaa lämpösäteilyä, -ei pelkästään heijasta sitä takaisin avaruuteen,- meriin ja mantereisiin. Infralla on myös vaikutuksensa, riippuen sen absorbtiokertoimista.

Lämpökapasiteetin lisäys vaikuttaa lämpötiloihin ja lämpövuon hidastuvuuteen.

Luonnossa esiintyy erittäin harvoin lineaarisia muutoksia.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Maapallon on kutakuinkin energiatasapainossa koko ajan eli auringosta tulee 99,97 % maapallon energiasta ja minkä maapallo saa, sen se täytyy myös säteillä takaisin avaruuteen.

Kasvihuoneilmiö nostaa maapallon pintalämpötilaa n. 34 astetta. Sitä voi verrata talon lämpöeristykseen. Kun lämpöeristystä parannetaan, niin sama lämmitysenergian määrä saa aikaan korkeamman huonelämpötilan. Näin toimii myös kasvihuoneilmiön lisääntyminen. Kun kasvihuonekaasut absorboivat enemmän maapallon säteilemää infrapunasäteilyä avaruuteen, niin avaruuteen menevä säteilymäärä pienenee. Luonto hoitaa asian niin, että maapallon pintalämpötila nousee, jonka johdosta maapallon emittoima säteilymäärä kasvaa, kunnes avaruuteen menevä energiavuo on taas tasapainossa auringosta tulevan energianvuon kanssa.

Käyttämäni spekrtianalyysitekniikan avulla lasketaan juuri tätä ilmiötä. Sen taustalla on itseasiassa molekyylifysiikan huippututkimusta. Laskenta lähtee siitä, mitä tapahtuu, kun maanpinnan säteilemä fotoni osuu esimerkiksi hiilidioksidiatomiin: paljonko energiaa absorboituu ja minkälaisen fotonin CO2-molekyyli emittoi uudelleen ja mikä on tämän prosessin lämpötilavaiktus. Koko homma lavennetaan ilmakehän olosuhteisiin ja saadaan tuloksia, jotka voidaan varmentaa säteilymittauksilla. Esimerkiksi laskennan oikeellisuus CO2:n osalta on virheen osalta alle 1 %.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

#29

Kyllä, hyvin kansanomaisesti esitetty.

Maapallon energia-tasapaino asettuu suhteellisen hyvin, kyllä. Mutta oleellista tässä on se viive, - ja tähän liittyen myös hystereesi,- muuttuvat, kasvihuone-pitoisuuksien ja epäpuhtauksien lisääntymisien vaikutuksesta ilmakehässä. Tämä efekti lämmittää ilmastoa.

Hystereesi ei koskaan asetu alkuperäiseen asetelmaan, tässäkin suhteessa tapahtuu variaatioita.

Maapallon lämpö-kapasiteetti tai lämpö-varanto myös vaihtelevat, riippuen auringon energian määrästä maapallon kierron aikana auringon ympäri ja em. kasvihuonekaasuista ja epäpuhtauksista.

Se miten maapallon lämpötila asettuu ns. normaaliin, sellaista normaalia ei ole, -ellei normaali asetu hyvin pitkällä aikavälillä lähelle vakiota.

Yleisesti ottaen ilmastonmuutoksessa suhteellisen muutos-vauhdin tarkkuus ja toistettavuus ovat ratkaisevia, ei absoluutti-arvot.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Miten pilvien vaikutus on otettu huomioon?

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila Vastaus kommenttiin #39

Pilvet esiintyvät useissa yhteyksissä ilmastomalleissa ja usein ristiriitaisesti eri tutkijoiden tuloksissa.

Maapallon albedo eli kokonaisheijastavuus on noin 0,3 eli maapallosta heijastuu takaisin avaruuteen noin 30 % auringon säteilystä. Tästä osuudesta pilvien osuus on yli puolet.

Pintalämpötila on herkkä pilvisyyden pitkäaikaiselle muutokselle. Minä ja Kauppisen työryhmä Turusta olemme saaneet käytännössä saman tuloksen, että yhden pilvisyysprosentin muutos saa aikaan 0,1 asteen muutoksen pintalämpötilaan. Jos pilvisyys-% alenisi pysyvästi 8 yksikköä, niin se saisi aikaan 0,8 asteen nousun eli sen muutoksen, jota IPCC raportoi.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Kommentoidaan nyt mittauksia sitten.

Miksi versiomuutokset olisivat outoja, eikö tilastoja saisi parantaa tiedon lisääntyessä? Muutoksia on perusteltu mm. täällä
https://data.giss.nasa.gov/gistemp/history/

Jos olisit kuvassa 3 näyttänyt muut tekstissä viittaamasi pintamittaussarjat huomattaisiin, ettei niissäkään ole '1940-luvun lämpöpiikkiä'. USA on vajaat 2% maapallon pinta-alasta, Suomi ja Norja vieläkin merkityksettömämmät.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Jos kaikki paikat joissa näkyi ennen -40 luvun lämpöpiikki on merkityksettömiä niin miksi niistä on se lämpöpiikki "säädetty" pois.

http://3.bp.blogspot.com/-RauU9yAtYfw/UMd5amZXtgI/...

Myös tämän maan lämpötila on laskemnut -40 luvulta. Tai pitäisikö tarkentaa että lämpöhuiput oli -30 luvun puolella.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

"Myös tämän maan lämpötila on laskemnut -40 luvulta."

Ei ole, kts:
https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/suomen-m...

"Tai pitäisikö tarkentaa että lämpöhuiput oli -30 luvun puolella."

Kuukausitasolla 30-luvulta on yksi ennätys jäljellä. Tuosta nähdään myös, että 2000-luvulla on kuukausitasoinen lämpöennätys mennyt uusiksi 5 kertaa, kylmyysennätys ei kertaakaan.

http://ilmatieteenlaitos.fi/lampotilaennatyksia

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

"Suomen ennätykset

Ylin lämpötila: 37,2 °C

Liperi Joensuun lentoasema 29.7.2010." http://ilmatieteenlaitos.fi/lampotilaennatyksia

No eipä ollut 30 -luvulla lentokenttiä. "Niin sanottua viilennysmaalia markkinoivan yrityksen johtaja Jeff Luzar sanoo, että harmaa maali voi alentaa keskusta-alueella lämpötilaa jopa kymmenen astetta." http://www.ts.fi/uutiset/maailma/3615994/Los+Angel...

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Kommenttiin 18: Kyllä Suomen lämpötila laskivat n. vuoteen 1970 saakka kuten yleismaailmallisesti tapahtui. Sen jälkeen tapahtui nykyajan lämpeneminen vuosina 1970-2000, jonka jälkeen tultiin nykyiseen lämpötilapaussiin. Yksittäisiä vuosia ei kannata juuri noteerata. Vuoden 1938 Suomen lämpimin vuosi ohitettiin vasta vuonna 2016 El Nino-piikin aikana.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Kylmyysennätykset on kuitenkin 2000 luvulta, sekä Suomen että koko pallon.

Helsingin Kaisaniemi on murto-osa suomen pinta-alasta ja voisi olettaa että pohjoiseen mentäessä -30 luvun enkat olis "voimassa" niinkuin Sodankylässä edelleen.
http://ilmatieteenlaitos.fi/vuositilastot
Kaisaniemen mittauksista senverran että sääasema oli yleisen vessan, jota talvisin lämmitettiin, katolla.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #41

"Kaisaniemen mittauksista senverran että sääasema oli yleisen vessan, jota talvisin lämmitettiin, katolla."

Höpö höpö

http://space.fmi.fi/MAGN/HN/Kuvat/kaisaniemi.pdf

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen Vastaus kommenttiin #42

Juu sorry muisti pätkäisi. Jokunen vuosi takaperin oli pientä "kohua" ilmassa kun helsingissä oli sääasema vesan katolla. Siitä oli myös kuvia, missä Kaivopuiston asema on vai onko enää missään. Eikö ole hyvä että sait johonkin takerruttua ;) .

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Kuvassa 3 näkyy myös UAH-satelliittimittaussarjan käyrä. Vielä noín vuoteen 2005 saakka myös ilmastoeliittiin kuuluvat tutkijat käyttivät tutkimuksissaan UAH-sarjaa, koska sitä pidettiin tarkimpanan ja luotettavimpana. Se oli myös erittäin hyvin samanlainen kuin silloinen GISS-mittaussarja. UAH antoi mm. 1998 El Nino-piikin paljon suurempana kuin GISS ja sehän sopi kaikille. Mitä pidemmälle 2000-luku eteni, sitä enemmän rupesi tulemaan eroa GISS:n ja UAH:n välillä ja UAH joutui boikottiin ilmastoeliitin tutkimuksissa.

Olen julkaissut tutkimuksen Pinatubo-tulivuoren aiheuttamasta lämpötilan alenemisesta ja osoitin, että en löytänyt siitä ilmakehän positiivista takaisinkytkentää. Vertailukohteenani oli kaksi tutkimusta, joissa löydettiin positiivinen takaisinkytkentä. Avoimessa vertaisarvioinnissa minua moitittiin siitä, että olin käyttänyt UAH-mittausta, vaikka se ei ole aito pintalämpötilamittaus. Arvioijalta jäi huomaamatta, että niin myös nämä kaksi tutkimusta olivat käyttäneet UAH-sarjaa, koska sitä pidettiin silloin selvästi parhaana.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

GISS-sarjan uusia versioita on perusteltu paremmalla matemaattisella homogenisointitekniikalla eli miten saadaan tarkemmin laskettua koko maapallon lämpötila. Suuresti epäillyttää tämä lopputulos, kun lämpenemisjakson 1970-2000 aikana ei ole tapahtunut muutosta, mutta virheitä on tullut 30-luvun lämpötilapiikin aikana, historia on koko kylmennyt ja nyt 2000-luku on alkanut lämmentä. Ei järin uskottavaa. Tämä muutos ei kerro systemaattisesta virheestä, joka olisi tunnusomaista koko mittausjaksolle.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Koko maapallon lämpötilan validointi homogenisointi-tekniikoiden avulla perustuu datan "pilkkomiseksi" niin pieniin osiin, että jakautumasta saadaan tasainen. Tällä päästään suhteellisen hyvään lopputulokseen diskreeteistä mittausarvoista. Nähdäkseni tämä laskentatapa voi johtaa kuitenkin karkeistuksiin.

Se miten maapallon lämpötila asettuu ns. normaaliin, sellaista normaalia ei ole, -ellei normaali asetu hyvin pitkällä aikavälillä lähelle vakiota.

Yleisesti ottaen ilmastonmuutoksessa suhteellisen muutos-vauhdin tarkkuus ja toistettavuus ovat ratkaisevia, ei absoluutti-arvot.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Näin on, että absoluuttinen tarkkuus ei ole oleellista, vaan toistettavuus. Nyt tämä GISS:n varsiointi minun mielestäni iskee pahiten juusi tähän kohtaan, koska menneisyys muuttuu jatkuvasti eli mittausten toistettavuus on ollut surkea. On muistettava, että versioinnin erot eivät johdu siitä, että jostain arkistointikaapeista olisi löytynyt vanhoja kadoksissa olleita mittaustuloksia. Kyseessä on sama data, jota eri lailla käsitellen saadaan erilaisia tuloksia.

Tämä Phil Jones on jäänyt eläkkeelle ja kruunasi uransa ilmoittamalla, että Hadley Center on hukannut alkuperäisen mittausdatansa. On jäljellä vain käsiteltyä dataa. Eli todistusaineisto on hävitetty ammattilaisten toimesta.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Miten voidaan "masteri" hukata?

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

En tiedä onko näissä huhuissa perää, mutta tarpeettomalta niiden levittäminen tuntuu, sillä kaikesta väitetystä sekoilusta huolimatta mittaussarjat näyttävät keskeinään hyvin samanlaisilta. Luonteva johtopäätös on, että kuluneen reilun sadan vuoden ilmastohistoria tunnetaan hyvin.

http://www.metoffice.gov.uk/research/news/2017/ove...

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Eihän sitä ammattilaiset voi hukata. Se on tahallaan "hukattu".

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen
Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #44

Suomessa sanotaan, että sikako söi evääsi?

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Mielestäni koko maapallon ilmakehän lämpötilan mittaamiseen tulisi kehittää kokonaan uusia menetelmiä. Toki spektri-analyyseja jo tehdään satelliittien avulla, mutta vertaisarviointia varten olisi hyvä olla muitakin moderneja mittaus-menetelmiä, -tai pikemminkin mallinnuksia.

Mallinnukset ovat suhteellisen helppoja ja ne antavat riittävän luotettavia arvioita ilmastonmuutoksesta ja sen ennustettavuudesta, tämän päivän tilanteesta aina tulevaisuuteen. Historiasta saatua mittaus-dataa maapallon lämpötiloista, on äärimmäisen helppoa peukaloida ja analyysit ovat olleet toisistaan poikkeavia, joskus jopa radikaalisti.

Olen aiemmin ottanut kantaa ihmisen aiheuttamista haitoista kasvihuonekaasuina ja epäpuhtauksina ja niiden vaikutuksesta ilmakehän lämpötiloihin.

Tähän ongelmaan Suomen ilmastotutkijoiden tulisi kehittää menetelmä, joka perustuisi laboratoriossa tehtyihin kokeisiin ja niiden tuloksista tehtyihin uusiin mallinnuksiin ja simulointeihin. Osaamista kyllä löytyy ja Suomella on tähän tarkoitukseen maailman parasta anturi-teknologiaa ja sää-kaappeja.

Vastaavia simulointeja ja mallinnuksia on tehty mm. Saturnuksen kuun Titanin ilmakehän profiilista lähes 100% tarkkuudella.

Olen aiemmin ihmetellyt, miksi tähän ei olla ryhdytty. Minun tiedossani ei ole tehty ainuttakaan vastaavaa simulointia. Menetelmä on periaatteessa hyvin yksinkertainen ja luotettava. Kasvihuonekaasujen ja epäpuhtauksien pitoisuudet ja niiden vaikutus lämpötila-muutoksiin, saadaan selville ehkä muutamien viikkojen kuluessa. Mallinnus ja simulointi muutamia päiviä.

Muihin ongelmiin, kuten esim. otsonikatoon ja UV-säteilyn intensiteetin vaihteluihin jne, voidaan luoda vastaavia mallinnuksia ja simulointeja yhtä helposti.

Kännykkä-sovellukset ovat myös tervetulleita (2G/3G/4G jne -tukiasemat ja niihin spektri-analyysi teknologiaa).

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

On olemassa kattava koodi, jossa on 47 eri kemikaalin matemaattinen koodi, jonka avulla voidaan laskea valon siirtymistä ja emissiota (sekä absorptiota) ilmakehässä:

https://www.cfa.harvard.edu/hitran/

Suomalaisten yliopistojen ei kannata ei lähteä tähän kisaan mukaan, koska asiat on jo ratkaistu ja tieto on ilmaiseksi olemassa netissä.

Koodi ei vielä ratkaise, miten nämä asiat lopulta lasketaan ilmakehässä ja sitä varten on taas omat tietokonesovelluksensa. On ainoastaan yksi kemikaali eli vesi, jonka koodista esiintyy ainakin kaksi eri versiota ja sen kohdalla tarvittaisiin kokeita ja täsmennyksiä.

Itse olen käyttänyt Gats Inc:n sovellusta Spectral Calculator. Olen laskenut ilmakehän kokonaisabsorption tärkeimpien kasvihuonekaasujen perusteella ja tulos vastaa n. 1 %:n tarkkuudella globaalia mitattua arvoa. Minulle se tarkkuus riittää.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Asiat eivät ratkea silloin, jos ne kaikki on jo ratkaistu. Aina voi tehdä jotakin, joka avartaa näkökulmia. Yksittäiset mielipiteet ja tutkimukset ovat aina olleet osa jotakin suurempaa kokonaisuutta ja liian hätäisiä johtopäätöksiä ei ole hyvä tehdä.

On myös hyvä olla terveen kriittinen, sen enempää asettamatta kyseenalaiseksi itse kunkin tekemiä tutkimuksia ja analyyseja. Vertaisarviointeja tulee tehdä myös tästä eteenpäin, nehän eivät tule loppumaan tulevaisuudessakaan.

Netti on toki ilmais-dataa täynnä ja sen pohjalta on hyvä jatkaa.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

On olemassa kattava tietokanta, jossa on 47 eri kemikaalin matemaattinen koodi, jonka avulla voidaan laskea valon siirtymistä ja emissiota (sekä absorptiota) ilmakehässä:

https://www.cfa.harvard.edu/hitran/

Suomalaisten yliopistojen ei kannata ei lähteä tähän kisaan mukaan, koska asiat on jo ratkaistu ja tieto on ilmaiseksi olemassa netissä.

Koodi ei vielä ratkaise, miten nämä asiat lopulta lasketaan ilmakehässä ja sitä varten on taas omat tietokonesovelluksensa. On ainoastaan yksi kemikaali eli vesi, jonka koodista esiintyy ainakin kaksi eri versiota ja sen kohdalla tarvittaisiin kokeita ja täsmennyksiä.

Itse olen käyttänyt Gats Inc:n sovellusta Spectral Calculator. Olen laskenut ilmakehän kokonaisabsorption tärkeimpien kasvihuonekaasujen perusteella ja tulos vastaa n. 1 %:n tarkkuudella globaalia mitattua arvoa. Minulle se tarkkuus riittää.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset