*

aveollila1 Aika on totuuden puolella

Suomea rangaistaan metsiemme hiilinielun lisäämisestä - faktatietoa

  • Kuva 1. Metsiemme hakkuuut ja kasvu.
    Kuva 1. Metsiemme hakkuuut ja kasvu.
  • Kuva 2. Metsiemme kiertoajan vaikutus hiilivarastoon.
    Kuva 2. Metsiemme kiertoajan vaikutus hiilivarastoon.

 EU:n ympäristövaliokunta määritteli Suomen metsien lähtötilanteeksi vuosien 2009-2012 välin, jolloin metsiemme hakkuut olivat alhaisella tasolla. Lainaus prof. Vakkilaiselta, LUT: ”Metsien hiilinielu, eli ilmakehästä metsien kasvuun sitoutuvan ja hakkuiden yhteydessä vapautuvan hiilidioksidin määrä, on vuosina 1990–2013 vaihdellut 20–50 miljoonan hiilidioksiekvivalenttitonnin välillä. Vuositasolla Suomen metsien nielu on vastannut 30–60 prosenttia Suomen kokonaispäästöistä. EU:n päätöksessä Suomelle merkittiin 2,5–3,5 miljoonan hiilidioksiekvivalenttitonnin vuosittainen nettopäästö. Toisin sanoen, vaikka metsä kasvaa, Suomea jo rankaistaan metsän kasvamattomuudesta. Suomi on tavoitellut 10–20 miljoonaa kuutiometriä lisähakkuuta vuodessa, joka tarkoittaa 10–20 hiilidioksiekvivalenttitonnia vuodessa. Komission nykyisen päätöksen pysyessä voimassa, hinnalla 30 euroa per tonni, Suomi maksaa EU:lle 50–70 miljoonaa euroa vuodessa metsiensä käytöstä, vaikka puumäärä metsissä lisääntyy.”

Paljonko metsiemme hiilinielu kasvaa? Ministeri Tiilikainen on kertonut, että Suomen metsien kasvu on 110 miljoonaa kuutiota (Mm3) vuodessa, ja se kestää 89 Mm3 vuotuisen hakkuukertymän, kuva 1. Sen vuoksi runkopuun hakkuut nousevat 66 Mm3:stä 80 Mm3:iin vuoteen 2030 mennessä.

Metsien hiilinielusta puhuttaessa pitää erottaa toisistaan metsän puumassan hiili ja maaperään sitoutuva hiili, joka yleensä sivuutetaan. Metsiemme kasvusta n. 80 % on puustossa, 5 % sitoutuu pysyvästi maaperään ja 15 % palaa ilmakehään noin 1000 vuoden viipeellä. ”Luonnontilainen metsä” on epämääräinen käsite, joka voi tarkoittaa mitä tahansa metsän eri vaihetta, jota ei hoideta talousmetsänä. Kun luonnontilainen metsä päätyy aarniometsäksi, jossa puiden ikä on jo yli 120 vuotta, niin sen puuntuotto on negatiivinen ja silloin se on muuttunut pelkäksi hiilivarastoksi. Metsän hiilinielu käsittää myös juuriston, joka sitoo hiiltä. Suomen puuston hiilivaranto on 700 miljoona tonnia hiilidioksidia, mutta metsien maaperässä on hiiltä 1300 miljoonaa tonnia hiilidioksidia pysyvässä hiilinielussa. Metsä – poisluettuna aarniometsä - kasvattaa koko ajan maaperän hiilimäärää.

Erään tutkimuksen mukaan (Nerg, 2009) optimaalinen hiilensidonta saavutetaan suomalaisessa metsässä noin 120 vuoden kiertoajalla. Metsänomistajan nettotulot maksimoituivat kuusikoissa 60 vuoden ja männiköissä 90 vuoden kiertoajalla, kuva 2. Hyvin hoidettu talousmetsä on lähellä maksimaalista hiilensidontaa. Suomessa on lisääntyneestä kaupunkilaisten metsänomistuksen johtuen myös merkittävästi metsiä, joissa optimaalinen taloustuoton kiertoaika on jo ylitetty.

Vielä lopuksi lainaus prof. Vakkilaiselta taloudellisista vaikutuksista: ” Jos hakataan lisää Suomen tavoitteen verran 20 Mm3 vuodessa, kantorahaa saadaan 700 miljoonaa euroa. Mutta samalla voidaan sanoa hyvästit uusille biojalostamoinvestoinneille. Nykyisellä hinnalla sellupuusta jää saamatta 1500 miljoonaa euroa. Sahatavarasta jää 570 miljoonaa liikevaihtoa saamatta. Bioenergian tuotannosta sellusta, jätepuusta ja hakkujätteestä jää 200 miljoonaa euroa saamatta. Lisäksi metsäteollisuus ei voi laajentua, ihmiset eivät saa kantorahojaan ja talouden kerrannaisvaikutukset eivät näy”.

Metsiimme on sitoutunut hiiltä viidenneksi eniten EU-maista ja niistä on tiukasti suojeltuja lähes 4 %, joka on korkein luku EU-maissa. Hakkuistamme noin puolet on tukkipuuta ja siitä noin puolet menee pitkäaikaiseen puuaineskäyttöön eli se on hiilinielu 50-100 vuoden aikajaksolla. Suomea meinataan rangaista siitä, että sen metsiemme hiilinielu kasvaa koko ajan. Suomi on niiden kolmen EU-maan joukossa, joissa fossiilisten polttoaineiden osuus energian tuotannossa on alle 50 %. Suomelle on varattu metsäreservaatin rooli EU:ssa, jotta niiden maiden, jotka ovat jo metsänsä pitkälle hakanneet, tarvitsee maksaa hiilipäästöistään vähemmän.

Ovatko nämä hyviä vai huonoja uutisia? Ministeri Lintilä ei ole ainakaan lainkaan huolissaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

15Suosittele

15 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (46 kommenttia)

Käyttäjän JanisPetrus kuva
Juha Hämäläinen

Onko tuo 2009 - 2012 väli oikeaa tietoa ?

Jos luvut ovat muuttuneet hovissa niin laskelmani lienee yhtä perseestä, kuin Suomen biotalous hössötys!

http://janispetrus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240034...

Tuo maaperään sitoutunut hiili herättää huolta, kun katselee metsäkoneen jälkiä ja kantokasoja, joita kerätään kiinalaisille kartongiksi, jotta finni voi tilata halpa krääsää asianmukaisesti pakattuna.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Luotan Vakkilaisen tietoihin. Ykkösmediasta saat turhaan etsiä faktatietoa.

Käyttäjän JanisPetrus kuva
Juha Hämäläinen

Lopulta saman tekevää, koska keskiarvot ei suuresti muutu ja ongelma on tällä kertaa meidän hallitusten ja metsäteollisuuden symbioosissa, eikä EUssa.

Ei Suomikaan saa kusettaa valtiotasolla loputtomiin itseään ja EU- suosituksia, joita suuri ja mahtava Bryssel tekee. Onhan tuo holhoussuhde itse aiheutettu!

Käyttäjän NiiloMkel kuva
Niilo Mäkelä

Jopa oma meppi Satu haluaa lisätä kustannuksiamme ja jarruttaa täten taloutemme kehitystä?

Käyttäjän juhaniyt kuva
Juhani Ylä-Tulijoki

Meillä ei ole nyt Satu nimistä meppiä mutta jos tarkoitat Hassia niin onhan hän tehnyt 30v töitä sen eteen että meillä olisi täällä mahdollisimman huonot oltavat.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Ei kasvu ole sama asia kuin kehitys. En käsitä miten jotkut kuvittelevat että kaatopaikkkuormien kasvu ja rahavälityksen vinhempi pyöriminen olisi jotain kehitystä.
Avuhakkuut tuhoavat metsien monimuotoisuutta ja istutusten onnistuminen on epävarma. Oikeesti kukaan ei pysty laskemaan mahdolliset tulevat hiilinielut.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Hakkuumäärät tiedetään varsin hyvällä tarkkuudella. Metsien kasvua pystytään mittaamaan ja arvioimaan, joten sekään ei ole tutkijoiden kammioissa tekemiä teoreettisia laskelmia. Jos nämä asiat ovat kohtuullisesti hallinnassa, niin kyllä tulevat hiilinielut sekä puuston, että maaperään sitoutuneen hiilen osalta pystytään laskemaan.

Kyllä Suomen metsien hoidossa on tehty sarja virheitä, kuten koivujen kaato mätänemään, karujen metsämaiden kyntö Lapissa jne. Yksi kuitenkin meni kohdalleen eli soiden kuivatus, jonka ansiosta nyt on metsää. Elämme metsässä ja metsästä. Se on nostanut Suomen teollisuusmaiden joukkoon, koska metsäteollisuus synnytti myös alan konepaja- ja automaatioyritykset. Nyt jälleen ollaan siinä tilanteessa, että pitkä havupuukuitu nostaisi Suomea jaloilleen, kun olisi vain oikea valuutta ja Bryssä ei meitä sortaisi. Tarvitsemme itsenäisyytemme takaisin.

Käyttäjän juhaniyt kuva
Juhani Ylä-Tulijoki

"Avuhakkuut tuhoavat metsien monimuotoisuutta ja istutusten onnistuminen on epävarma."

Avohakkuut eivät tuhoa metsien monimuotoisuutta vaan luovat pohjan uudelle monimuotoiselle metsälle jos niin halutaan. Hakkuun jälkeiset toimenpiteet sen ratkaisevat millainen metsä aukealle syntyy. Jos taimien istutus jostain syystä epäonnistuu niin luontokin paikkaa asiaa aika nopeasti.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Eilen Ylen ja MTV:n edustajat kehuivat kilvan toisiaan, kuinka he välittävät faktatietoa, eivätkä pelaa mielikuvilla. Ei pidä paikkaansa.

Esimerkiksi tästä metsiemme hiilinielusta saat turhaa etsiä faktatietoa eli numeroita Ylen, MTV3:n ja Hesarin palstoilta. Niissä toimituksissa on niin vahva vihreiden ja EU-mielisten miehittämä toimittajakunta, että asiat mieluummin pimitetään. Veikkaan, että jos tästä aiheesta tulisi A-studio-juttu, niin sinne kyörätään umpivihreä asiantuntijakaksikko, joka yhdestä suusta todistaa, että Suomen metsät pitää pyhittää hömötiaisialle ja lahopuulla eläville ötököille.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Ministeri Lintilä toistaa tätä suomalaisten poliitikoiden mallia, että ensisijainen tavoite on aistia puolueen puheenjohtajan halut ja mielenliikkeet ja toimia sen mukaan; ei Suomen etujen mukaan. Pääministeri Sipilä on niin EU-mielinen, että kaikki mitä EU:sta tulee on hyväksi myös Suomelle. Paavo Lipposelle kysymys: miten Suomi on nyt siellä EU:n ytimessä hoitanut omia etujaan tässäkin asiassa? Ylipääsnä missään asiassa. Köniin tulee jatkuvasti ja nyt Suomi vedetään kölin ali asiassa, joka on parhaiten hoidettu EU:ssa.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Eihän siinä mitään mikäli saadaan muuta teollisuutta rinnalle. Metsä jatkaa kasvuaan lisääntyneen ilmakehän hiilidioksidin ansiosta ja onnistuneiden hoitotoimien ansiosta. Lahopuu metsissä lisääntyy pikkuhiljaa kun hoitotoimet jäävät rästiin.

Tiilikainen muistaakseni perusteli aktiivista metsäpolitiikkaa mm. hiilensidonnalla. On nyt onneksi alan mies ministerinä, mikä ei tietenkään takaa Suomelle parempaa neuvottelutulosta. Aikaisemmatkin ympäristöministerit ovat lisänneet Suomen vastuita ilmakehän hiilidioksidin vähennystalkoissa, kun hiilensidonnan laskentatavat ovat olleet Suomelle epäedullisia. Samaan aikaan moni muu eteläisempi valtio pääsee vähemmällä taakanjaolla, ja mokannet ministerit jatkavat politiikanteossa muina miehinä.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Eikös meillä ole myös EU-ministeri Sampo Terho. Mitä mieltä hän on asiasta ja ennen kaikkea, meneekö hän nyt seuraavalla koneella Brysseliin lyömään nyrkkiä pöytään?

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Puolueeton ministeri on tietenkin samaa mieltä kuin EU-Sipilä ja EU-Orpo eli ei mene uhoamaan....

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Ilmastonvakiointi tulee meille hintoihinsa, kun olemme Suomessa aina pyrkineet elämään luonnonmukaisesti ja energiaa säästäen. Olisimmepa ymmärtäneet tuhlata ja saastuttaa ennen EU:n liittymistä, niin kaikki olisi nyt paremmin.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

"...kun olemme Suomessa aina pyrkineet elämään luonnonmukaisesti ja energiaa säästäen."

Utuisena kesäaamuna aamukasteisella niityllä kävellen ja kansallismaisemakuvia [valitse tähän: Kolilta, Kuusamosta, Repovedeltä, tms.] mielessä, herkässä mielentilassa, pyöritellen voi toki noin kauniiseen, kansallisromantisoituun ajatukseen päätyä, mutta ei kuitenkaan viitsitä noin härskiä tekstiä oikeasti totena esittää.

Valitset minkä tahansa maan maapallolta, niin tuskin missään eletään tällä hetkellä luonnon kannalta kestävällä tavalla, vaikka asia ei sinänsä edes ihmeitä vaatisi miltään maalta. Suomi vielä majailee kulutustasonsa (per capita) osalta listan vähemmän mairittelevassa päässä, ja olemme jo nyt ja kovaa kyytiä lisää verrokkimaista jälkeen jäämässä esimerkiksi materiaalien kierrätyksessä ja roskaantumisen ehkäisyssä.

Käyttäjän PasiKarlsson kuva
Pasi Karlsson

EU Smurffit Sampo Terho hoitaa homman ... teesein ...

missä EU - siellä ongelma ....

missä EU , Soini ja Terho - siellä katastrofi ....

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Nämä EU:n toimet metsien kohtelussa eivät näytä olevan ihan teoriaa. EU-komissio meinaa rangaista Puolaa metsien hakkaamisesta. Tosin kyseessä on Natura-alue ja maailmanperintökohde.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Aika yleinen uskomus näyttää olevan, että paras hiilinielu on synkkä aarniometsä eli hakkuut tuhoavat aina hiilinielua. Aarniometsävaiheessa metsä hiljalleen lahoaa pois ja sen hiilimäärä kääntyy laskuun eli siitä tulee hiililähde.

Jos metsässä oleva puuston määrä kasvaa koko ajan eli kun vuosittaiset hakkuut ovat pienemmät kuin vuosittainen kasvu, niin sekä puuston määrä kasvaa ja sen kautta tapahtuva maaperän hiilimäärä kasvaa. Ei tämä asia ole sen vaikeampi.

Kuvasta 2 näkee tarkkaan katsoen, että kun kuusimetsän ikä ylittää 90 vuotta, niin se kääntyy hiililähteeksi.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Kyllä porukka tietää miten homma toimii, mutta on niin kiva vängätä aina vastaan. Yksi vihreiden väittämä on unohtaa hiilinielukaavasta loppuosa pois, eli metsien kasvu ei pääty Suomessa hakkuuseen, vaan laki vaatii uudistamaan metsän. Tämä hakkuun jälkeinen aika unohtuu väittäjiltä pois ja silloin yhtälöksi tulee se, että hakkuu tuhoaa hiilinielun, kuten se osittain tekeekin. Kasvukauden aikana metsä on kuitenkin kasvanut muutakin kuin kakkosnelosta, eli 80 vuoden neulaset, kävyt, juuristo ym...

Metsä on tuottanut ja tuottaa jatkossakin sientä, marjaa ja muita metsän antimia. Metsäalan osuus valtion pinta-alasta kertoo hiilinielusta enemmän kuin hakkuutiedot kolmelta vuodelta. Metsä on enemmän kuin metsä.

Hakkuukypsä metsä on syytä uudistaa. Suomessa voitaisiin puhua metsien uudistamisesta hakkuiden sijasta.

Käyttäjän JanisPetrus kuva
Juha Hämäläinen

Käytkö Ari sinäkin uudistamassa kampauksesi vai leikkauttamassa sitä (Hämiö)

Kaato on aina kaato vaikka sen heitoksi nimeäisi.

Lukekaa Wohllebenin kirja Puiden salainen elämä, koska on olemassa vaihtoehtoja, aina!

Käyttäjän JanisPetrus kuva
Juha Hämäläinen Vastaus kommenttiin #18
Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #19

Hakkuu se on harsuttaminenkin, eli en minä ole puhunut aukkohakkuusta vaan hakkuista ja uudistamisesta. On aivan minulle sama uudistetaanko metsää sadan vuoden ajan tai sadan vuoden välein.

Minä olen istuttanut tänä kesänä yli kolmesataa puuta, montako itse olet?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #18

Olen kalju kuten kuvasta näkyy. Mutta leikkaan kyllä hiukseni kahdesti viikossa, eli uudistan kaljuni, joka muuten kasvaisi pehkoksi, Wohllebenin kirja ei ole mikään Raamattu, joten antaapa olla.

En oikein ymmärrä vaihtoehdon hakua asiassa, joka on selvä kuin pläkki. Miksi vaahdota asiassa, jossa ei ole vaahtoamista. Vai luuletko Juha, että maailma kääntyy kun Wohlleben kahvasta kääntää? Aika ei ole kypsä esittämällesi vaihtoehdolle joten se on kärpäsen surinaa navetan seinustalla.

Vaihtoehto jota sanot olevasi aina, on se, että puut hakataan ja metsä uudistetaan, kuten on tehty jo vuosikymmenet.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Metsän kasvua pitää katsoa tarpeeksi pitkällä sihdillä, kuten toteat.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Ari: "Metsä on enemmän kuin metsä.

Mikäli tarkoitit, että metsä on enemmän kuin puita ihmisen hyödynnettäväksi tuottava maa-ala, niin nimenomaan.

Juuri tuo seikka pakkaa paljolti edelleen unohtumaan. Metsät nähdään vain paperin ja nykyistä mediaseksikästä termiä käyttäen, myös 'biojalosteiden' raaka-ainalähteenä. Suomessa on laajalti pahana tapana se, että tänne mahtuu vain yksi totuus kerrallaan.

Alunperin metsät ovat olleet ja tulisi nykyisin huomattavasti painokkaammin nähdä elinympäristöinä mitä erilaisimmille eläimille ja kasveille, kätkien sisäänsä lukuisia ekologisia ketjuja ja suhteita. Myös useille kerättäville eli hyödynnettäville kasveille kuten marjoille ja sienille.

Ihmisen yhteys metsään on perimämme sanelema, eikä ole ihme, että erilaiset tutkimuksetkin kielivät metsien ja laajemmin tärkeydestä ihmisen virkistäytymiselle, myös mielenterveystyössä. Ihmisen alkuperäinen elinympäristö osoittaa merkityksensä omille aivoillemme.

Nykyisin suosittavat talousmetsät, eräänlaiset tikkupuupellot, ovat tehokkaasti olleet katkaisemassa edellä mainittuja ketjuja ja suhteita. Asiasta kielii tämäkin uutinen.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Minä ole myös maalla kasvanut ja siellä perinteisesti metsää hakattiin miesvoimin ja hevosella avustaen poimien parhaat tukkipuut muutaman vuoden välein. Kyllä minulle jatkuva kasvatuskin kelpaa. Tosiasiat vain ovat tänä päivänä sellaiset, että konevoima ei oikein hyvin sovi jatkuvan kasvatuksen käytännön töihin.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Ei Ponssea turhaan keksitty, sen Einari kehitti ihmisen avuksi. Myös huumaantuminen siihen että hiilinielu olisi maaperässä, ei poista metsän jatkuvan kasvun periaatetta. Tarkoitan jatkuvalla kasvulla, sitä, että hakkuun jälkeen kylvetään tai istutetaan uusi metsä. Metsän tuottavuus ei poista maaperään siirtyvää hiilikuormaa, mutta jos katsotaan Saharan hiilenottokykyä selittyy se, miksi Suomessa toimitaan paremmin.

Tämä Juha kommentti ei muuta sitä tosiasiaa, että vain kasvava metsä siirtää hiiltä massaansa ja sitä kautta maaperään jos se halutaan esittää pointtina.

http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240067-hakku...

Käyttäjän JanisPetrus kuva
Juha Hämäläinen

Maa jää paljaaksi, jos tehdään Maan tavalla kaikki pois kerralla ja myllätään vielä kannot pois.

Aurinko lämmittää maata tavallista syvemmältä joten pieneliöstö pääsee syvemmälle maahan, kuin metsän normaalissa (ilman ihmistä) uusiutumisessa ja juuri tuo humuksen käyttö saa aikaan eroosiota ja ravinneköyhyyttä maaperään, joka taas vaikeuttaa seuraavan "sadon" kasvua.

Kyllä se on niin että metsä on viisaampi kuin ihminen, eikä niin vitun ahne, kuin suomalainen.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #25

Uskon tuohon teoriaasi vasta sitten kun viljoja ja heinäkasveja aletaan viljellä smalla tavalla, eli kylvetään joka päivä pieniä plänttejä peltoon ja korjataan satoa pellosta koko ajan. Käikki tämä vain siksi, että maa ei olisi koskaan paljaana.

Ihminen voi olla tyhmä, kun viljelee peltoja ja metsiä, mutta se ei poista tosiasiaa siitä, että fotosynteesi eli yhteyttäminen sitoo hiiltä, sitä enemmän, mitä paremmin sitä kasvua on.

Harsuttaminen ei lisää puiden kasvua nykytiseen malliin nähden, joten sinä puhut aidan seipäästä, kun muut puhuvat aidasta, eli et näe metsää puilta, koska oma tuskasi on suurempi kuin järki.

Käyttäjän JanisPetrus kuva
Juha Hämäläinen Vastaus kommenttiin #26

Antaudun täydellisen tyhjyyden edessä.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #27

;p) etkö enää pysty vastaamaan puheistasi;)

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #26

Ajatteletko Ari, että metsät - niin kauan kuin niitä on ollutkin ennen ihmisen kaskeamisen muodossa aloittamaa niiden raivaamista - olivat kokonaisuutensa osalta jotenkin huonosti toimivia, ja vasta kun ihminen tuli ja aloitti puuston nipsimisen pois sen kasvettua ihmiselle hyödylliseen kokoluokkaan alkoivat metsät toimimaan oikein, voimaan hyvin?

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #26

Juhan esittämä teoria (sen kummemmin tarkistamatta muistelen tuon kaltaisia esitetyn tiedeihmistenkin kynästä/suusta)

vs.

Arin kommentti "Uskon tuohon teoriaasi vasta sitten kun viljoja ja heinäkasveja aletaan viljellä smalla tavalla, eli kylvetään joka päivä pieniä plänttejä peltoon ja korjataan satoa pellosta koko ajan.

Eli Ari uskosi/uskonpuutteesi jotain teoriaa kohtaan riippuu siitä, tuleeko ihminen toimimaan jollain tietyllä, esittämälläsi tavalla vaiko ei?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #30

En ajattele Heikki, niin kuten yrität minun ajattelevan. Tottakai metsät toimisivat ilman ihmisen viljelyä. Me nyt vain olemme olemassa ja metsien on otettava se huomioon, kuten mekin metsät.

Ei ole metsien vika, että me ihmiset olemme päättäneet tehdä metsillä ilmastoamme puhtaammaksi, sen jälkeen kun olemme tyhmyyksissämme ilmaa tuhonneet.

Oma ajatteluni lähtee siitä, että kun väitetään että hakkuut tuhoavat hiilinielun, niin se pitää osata myös perustella. Perusteluksi ei riitä kritiikin esittäjän henkilön mollaaminen eikä mielipiteet.

Ohra- eli viljapeltoesimerkki oli vain kuvaus siitä miten nurinkurista olisi toimia noin, eli tehdä reikiä ruishalmeeseen ja kasvattaa aari tai pari eriaikaisesti muun kasvuston kanssa samalla peltosaralla. Yhtä tyhmää se on metsässäkin kasvattaa plänttejä, kun on koneet kehittyneet avohakkuiden perusteella.

Joskus esi-isiemme aikana, kun oli metsässä punainen tupa ja perunamaa, hakamaa hevosille ja lehmille ja takametsä josta otettiin tarvepuut. Silloin ei tarvinnut hakata kaikkea kerralla, mutta nyt olemme eri ajassa. Ei kukaan vakavissaan enää kaivele lapiolla ojia, ei kukaan vakavissaan kuvittele, että palaisimme Ryysyrannan aikoihin.

Miksi ihmeessä Einari Vidgren halusi kehittää metsäkoneen helpottamaan Fordson Majorin ja hevosrekien kanssa duunailun sijalle? Syy oli se että, Einari näki tulevaisuuden olevan erilainen, hänen kehityssuunta on nyt jatkunut.

Metsät on olleet ennen meitä, mutta kun nyt elämme metsistä Suomessa, niin se kaipaa strategian ja tulevaisuuskuvan. Anteeksi vain, että tulevaiskuvanne katsoo menneisyyteen vailla tulevaisuutta.

Maapallo on otettu tehotalouden käyttöön ja jos siitä halutaan pois, on oltava muita keinoja kuin paluu alkulähteille, jos ei aiota tapppa väkipaljoutta samanaikaisesti yhtä pieneksi populaatioksi kuin silloin, teidän vanhaan hyvään aikaan meitä oli.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #34

Pahoittelen myöhäistä vastaista, mutta kesän kiireisimmän ajan check-list ei oikein mahdollistanut reagoida aiemmin.

En minä yrittänyt väittää sinun ajattelevan jollain tapaa. Esitin tarkentavia kysymyksiä sen pohjalta, mitä olit kirjoittanut.

Tuo, että metsien on otettava huomioon olemassaolomme kuten meidänkin metsien (mahdollisesti jatkossakin haluama) olemassaolo on jotenkin outo ajatus. Ajatteletko metsien ja siellä esiintyvien kasvien olevan siinä määrin tiedostavia subjekteja, että ne kykenisivät normaaleista evolutiivisista prosesseista poikkeavilla ja niitä nopeammilla tavoilla sopeuttamaan itsensä ja kasvunsa ihmisen olemassaolon ja toiminan mukaan?

Itsehän en siis väitäkään, etteivätkö kasvavat metsät ja muu viherkasvusto, täten myös metsien uudistaminen päätehakkuiden kautta, olisi tehokas hiilinielu. Ikävää ja ihmeellistä, jos noin väitettyäsi sinua on mollattu tms.

"nurinkurista olisi toimia noin, eli tehdä reikiä ruishalmeeseen ja kasvattaa aari tai pari eriaikaisesti muun kasvuston kanssa samalla peltosaralla"

Tuollaista en ole alaa eli maataloutta varsin läheltä seuraavana koskaan itse nähnyt esitettävän, joten lienee omaa mielikuvitustasi tai vääriä johtopäätöksiä. Sen sijaan homogeenisten yhä runsaslajisempien sekakasvustojen (nykyisinä yksinkertaisina esimerkkeinä erilaiset nurmet ja herne-kaura) suuntaan maatalouden voin kuvitella kehittyvän - tuskin kun olemme vielä todistaneet teknologisen kehityksen huippua erotusmenetelmienkään osalta. Kyseistä kehitystä pikemminkin on jarruttanut muun muassa nykyinen maataloustukipolitiikka, joka edelleen melko suosii viitsimättömien ja innottomien, perintönä tilan saavien henkilöiden jatkamista viljelijöinä. He haluavat päästä mahdollisimman helpolla, eivätkä ole niitä innokkaimpia kokeilemaan ja vastaanottamaan uutta teknologiaa tai menetelmiä.

"...nyt olemme eri ajassa. Ei kukaan vakavissaan enää kaivele lapiolla ojia, ei kukaan vakavissaan kuvittele, että palaisimme Ryysyrannan aikoihin."

Näin arvelen itsekin, enkä oikein ymmärrä, miksi koet tarpeelliseksi asiaa edes esille ottaa.

"Miksi ihmeessä Einari Vidgren halusi kehittää metsäkoneen helpottamaan Fordson Majorin ja hevosrekien kanssa duunailun sijalle? Syy oli se että, Einari näki tulevaisuuden olevan erilainen"

Varmasti noinkin, mutta hän samalla suurien varmasti myös nähnyt, kuinka kehittämänsä metsäharvesteri tulisi tehostamaan metsänkorjuuta, tehostamaan raaka-aineen saatavuutta kasvaville paperi- ja puutuotemarkkinoille ja, ennen kaikkea, tulisi olemaan oiva myyntitykki ja keino tehdä bisnestä.

"Anteeksi vain, että tulevaiskuvanne katsoo menneisyyteen vailla tulevaisuutta."

Anteeksi vain, mutta en ole visiostani tulevaisuuden toimintamalleiksi vielä esittänyt vielä juuri mitään, joten arviosi perustuu tyhjään. Sen sijaan sinä olet esittänyt, ja se perustuu paljolti nykyisyyteen jämähtämiseen; kyse siis samasta ilmiöstä kuin muinoin, jolloin moni hevosia ja fordson majoreita suosinut olisi ymmärtämäni mukaan halunnut kehityksen jämähtävän niille sijoilleen.

Nyt vain tarvitaan askelia eteenpäin myös Einarin lanseeraama teknologia ja alulle panema nykyinen toimintamalli korvaamaan, siitä eteenpäin menemään. Itse katson siis tulevaisuuteen.

"on oltava muita keinoja kuin paluu alkulähteille"

Alkulähteille paluuta tarvitaan asiassa kuin asiassa, jos sillä tarkoitetaan historian huomioimista, siihen tutustumista sekä todellisten alkulähteiden eli muiden kuin itsessään ihmistoimintaan liittyvien faktojen tunnustamista luodessamme tulevaa.

Itse olen sikäli verraten hyvissä asemissa seuraamassa teknologista kehitystä toimiessani tutkimus- ja tuotekehitysinsinöörinä (DI) eräässä suomalaisessa, viennistä tulonsa pääosin saavassa teknologia-alan yrityksessä. Yksi suurimmista jarruja teknologiselle kehitykselle olemme nähdäkseni me itse: Yritysten insentiivi tuotteidensa kehittämiseen ja siitä seuraava vauhti kehityksessä on nykyisin nähdyn kaltainen paljolti sen vuoksi, että ikään kuin "valahdamme" liian helposti tyytyväisyyden (ml. itsetyytyväisyyden) tilaan, emme riittävsti aseta painetta yhä sofistikoituneempien ja myös kokonaisuuden kannalta paremmin toimivien tuotteiden ja menetelmien kehittämiselle. Jämähdämme ihailemaan status quoa, ja samalla ristiriitaisesti usein hoemme, ikään kuin vastuuvapauslausekkeena, "kyllä teknologia ratkaisee ongelmat."

Jos yritän arvioida, missä suhteissa tällä hetkellä tulisi satsata seuraaviin, käsi kädessä kulkeviin osa-alueisiin aka. meidän itsemme toiminnan tason ja teknologisen tason kehittämiseen, niin samassa järjestyksessä prosentit antaen ovat ne karkeasti 70-80 % vs. 20-30 %. Teknologiatuotteiden kehityksessä melko tyypillistä on, että kehitysversiota tehtäessä tavoitellaan esimerkiksi hyötysuhteen osalta prosenttiyksikön muutamien kymmenyksien (muun muassa kaasuturbiinit) parannuksia, ja prosentin saati prosenttien parannukset ovat isoja askelia eteenpäin. Oman toimintamme osalta sen sijaan hyötysuhdetta olisi nykyisestä parannettavissa useilla kymmenillä prosenteilla. Pätee myös organisaatioiden toimintaan. Sinänsä on aina harmi, että potentiaaliset ja kyvykkäätkin ihmiset sortuvat liian usein ignooraamaan jälkimmäisen ja kuin itsepetoksena vannomaan ensin mainitun nimeen. Mitä useampi ei kyseisen systemaattisen virheen tiellä jatkamista supporteeraisi, sen helpompaa olennaisiin asioihin puuttuminen olisi.

Nykyisiin teknologioihin ja menetelmiin hiukan jämähtäneen ihailusi ohella sinulla tuntuu olevan kova tarve olettaa paljon kanssakeskustelijoidesi ajattelutavasta. Olet taitava runoilija ja kielenkäyttäjä, mutta syvällisempi ymmärrys teknologiasta ja sen mahdollisuuksista kuten myös rajoitteista vaikuttaa olevan verraten rajoittunut.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

"Ei Ponssea turhaan keksitty, sen Einari kehitti ihmisen avuksi.

Ja Einari teki sillä sievoiset miljoonat, kun maailman ihmiset kuluttivat/kuluttavat sievoisesti paperia ja muita puutuotteita.

Turhaan sitä ei tosiaan keksitty, vaan tarpeeseen, mutta ihan noin runolliseksi ja herkkään mielentilaan, Einarin Ponssea ajatellen, ei kannattane päätyä, etteikö näkisi ponsseja ja vastaavia vain yhdenlaisina teknisen ja menetelmien kehityksen välivaiheena, jotka toivon mukaan tulevat korvautumaan edes hieman sofistikoituneemmilla vastaavilla.

Ainakaan omille noin 40 metsähehtaarille en nykyisenlaisia harvestereita tule päästämään; sen verran rumaa jälkeä saa vielä vuosikaudet katsella edellisen omistajan teettämien hakkuiden jäljiltä.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #31

Omistaja tekee metsillään mitä huvittaa, mutta Suomessa se tapahtuu lain puitteissa. Onhan se hyvä että olet periaatteenmies. En ole kieltänyt sinulta toimintaasi metsissäsi millään muotoa. Tuskin kuitenkaan kieltäydyt hakkaamasta hakkuukypsää puuta, kun tulee tarve lunastaa metsästä sinne uhratut ajatukset rahaksi.

Se on sitten sinun varallisuudesta johtuvaa, jos harsit sieltä täältä, etkä kaada kaikkea kerralla. On myös omistajia, jotka tekevät metsillään ruokansa eteen tulosta, ja heidän on voitava tehdä avohakkuita omassa metsässään jos niin tahtovat. Se miten se liittyy hiilinieluun ja avaukseen, että yrität tuoda oman 40 ha metsän käyttöä maailmanlaajuiseksi esimerkiksi ilmastonsuojelussa ja hiilinieluasiassa on jo toinen juttu.

Kasvava metsä nielee hiiltä, hakkuut eivät tuhoa nielua, jos metsä uudistetaan hakkuiden jälkeen. Vai voitko väitää tätä totuutta vastaan?

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #36

"Se on sitten sinun varallisuudesta johtuvaa, jos harsit sieltä täältä, etkä kaada kaikkea kerralla. On myös omistajia, jotka tekevät metsillään ruokansa eteen tulosta, ja heidän on voitava tehdä avohakkuita omassa metsässään jos niin tahtovat."

Olettamukset toisen varallisuudesta ja sen roolista vaikuttimena eivät useinkaan ole kovin fiksuja. Koska erikseen minun varallisuuden otit esille, niin mainittakoon, että sattuneista syistä päinvastoin ikävän pitkä miinusmerkkinen lukema on vielä pitkän aikaa seuranani, eikä sitä vasten ole olemassa yhtään mitään, esimerkiksi kiinteää omaisuutta. Olen pienviljelijäperheestä kotoisin, erikseen metsäpuolella aina ala-asteikäisestä lukioikään saakka useisiin päätehakkuisiin vesuri ja/tai moottorisaha kädessä osallistunut, tölsökuokalla ollut metsää istuttamassa jne. Tiedän varsin hyvin realiteeteista sillä saralla, enkä pidä väitettäsi siitä, että pelkästään haluaminen oikeuttaisi metsien hakkuiden suorittamiseen avosellaisilla tai muillakaan ronskimmilla menetelmillä kovinkaan perusteltuna.

Vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olevia henkilöitä on maa- ja metsätlouspuolellakin paljon, mutta valitettavasti liian usein oma asenne, jämähtäminen menneisyyteen kuuluviin kuvitelmiin metsistä ja pelloista samanlaisina tulonlähteinä kuin aiemmin jne. saavat aikaan ihmisessä nykyisten realiteettien edessä flegmatisoitumisen, ja raha otetaan omistuksessa olevista kiinteistöistä irti sanoisiko mielikuvituksettomilla tavoilla.

Miten ihmeessä silläkään saralla voi mikään muuttua, ainakaan muun yhteiskunnan kanssa samassa tahdissa, mikäli yhteiskunta ympärillä ei aseta riittävää insentiiviä ja painetta muutokseen? Ihminen kyllä sopeutuu ja keksii, kunhan tarve sille löytyy. Tarvittaessa se tulee asettaa koko yhteiskuntaa koskevin päätöksin. Valietttavasti Suomessa tuki- yms. politiikka vain ovat vahvistamassa menneisyyteen jämähtämistä, kehityksen esteinä.

"Se miten se liittyy hiilinieluun ja avaukseen, että yrität tuoda oman 40 ha metsän käyttöä maailmanlaajuiseksi esimerkiksi ilmastonsuojelussa ja hiilinieluasiassa on jo toinen juttu."

Liittynee samassa määrin kuin esiin nostamasi einarit ja ponsset?

"Kasvava metsä nielee hiiltä, hakkuut eivät tuhoa nielua, jos metsä uudistetaan hakkuiden jälkeen. Vai voitko väitää tätä totuutta vastaan?"

En tietenkään väitä. Kuten tuolla ylempänä kirjoitan, ongelma Suomessa(kin) nimenomaan on se, että tänne tuppaa mahtumaan vain yksi totuus kerrallaan. Metsät(kin) kuitenkin tulisi nähdä kokonaisuutena, eikä tässä tapauksessa hiilinieluominaisuutta hyödyllisenä keppihevosena käyttäen oikeuttamassa nykyisin nähtyä piittaamattomuutta kokonaisuuden muita puolia kohtaan, niiden vahingoittamista. Kun kerran hiilidioksidi, hiili, hiilinielut yms. on ihmisten huulille saatu, ei päähän enää mahdukaan ajatuksia (metsä)luonnon kokonaisvaltaisuudesta, ekologisista ketjuista, siitä mitä perintönä tuleville sukupolville jää jne. Valitettavasti havaintoni ulkomailta tukevat sitä, että suomalaisilla yhden totuuden ongelma on varsin korostunut. On aina tappio, kun kovin kyvykkäätkin ihmiset sortuvat antamaan kyseisille piirteille tukensa.

Ilmastonmuutoksen torjunnassa mennään sieltä mistä lyhyellä tähtäimellä helpointa mennä on, sen riman kautta joka vähiten asettaa muutospaineita niin itsemme kuin koko yhteiskunnan toiminnalle, uhraamatta juurikaan ajatuksia pidemmän tähtäimen seurauksille. Energiatekniikan alan kouluttautuneena tiedän, että keinoja on kuitenkin huomattavasti enemmän. Yleisesti ottaen, suuntaisin katseet voimakkaasti ihmistoiminnan (ml. yhteiskunnat, organisaatiot, yksilöt) ja toimintatapojen sisälleen kätkemiin useiden kymmenien prosenttiyksiköiden parannusmahdollisuuksiin.

Käyttäjän juhaniyt kuva
Juhani Ylä-Tulijoki

Tuo harsiminen parhaat pois päältä keräämällä on ollut osasyynä avohakkuumenetelmän käyttöön. Jos vain harsitaan parhaat päältä lopputulos tulee olemaan huono. Samalla pitää poistaa myös huonot ja vioittuneet puut, eli hoitaa metsää eikä vain kuoria kermaa kakun päältä. Pian se kerma sitten loppuu.

Konevoima sopii erittäin hyvin jatkuvaan kasvatukseen. Ihan samoin kuin jaksollisenkin kasvatuksen harvennuksiin. Jos vain työ tehdään oikein eli kuka niitä vipuja siellä kopissa heiluttaa.

Jatkuva kasvatus tarkoittaa yksinkertaistettuna vain metsän harventamista yläharvennuksin. Metsä täytyy harventaa melko harvaksi että alikasvos voi hyvin ja taimettumista tapahtuu. Tällöin avohakkuita ei tarvitse tehdä tai ainakin niitä voi lykätä kauas tulevaisuuteen. Säästetään uudistamisen kustannukset.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Vieläs 50-luvulla oli käytössä tuo yläharvennus. Myyntiin otettiin parhaat tukkipuut. Viisaat isännöt korjasivat myös vioittuneet puut poltettaviksi ja tarvittaessa tiheät taimikot harvennettiin ja myytiin ns. propseina kaivospuiksi tai sellun raaka-aineeksi.

Kuten Ari Alsio on todennut, niin sallittakoon tällainen toiminta, mutta ihmistyövoima on nykyään niin kallista tai sitä ei yksinkertaisesti kukaan enää suostu tekemään, että on siirrytty avohakkuisiin.

Lopputulos on riittävän pitkällä aikavälillä lähes sama: kun metsää hakataan vähemmän kuin se kasvaa, niin sekä puuston että maaperän hiilimäärä kasvaa eli metsän kokonaishiilinielu kasvaa. Tätä EU:n ympäristökomissio ei halua hyväksyä vaan ottaa vertailuajankohdaksi meille epäedullisen ajankohdan ja vääntää hiilinielun kasvun hiilipäästöksi.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Nostin itse keskusteluun mukaan yhden Esan mainitseman olennaisen pointin, jota ei tässä alustuksessa käsittääkseni mainittu.
http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/24...

Käyttäjän mikkokem kuva
Mikko Toivonen

Kirjoitin tuossa aiemmin päivällä Korholan blogiin "pikku" kommentin metsä-ja energia asioista yleisellä tasolla. Kun Korholan blogi katosi heti niin voin toistaa sen tähän blogiin siksi, että aihe on sen verran tärkeä että kaikkien mielipiteiden on tultava mukaan vaikka jotkut kenties eivät haluaisi
(mahdolliseen seuraavaan blogiin sitten oikoluettuna):

Maamme metsiä käytetään ja hoidetaan pääosin kelvottomasti ja sen hiilinielu laskenta mallista EU on oikeassa.

Suurin energia ongelmamme ei olekaan vain järjetön tuulivoima oikeudettomine Pekkaris tukineen vaan "biomassaan" pohjautuva ahneiden energiapolitiikka mikä tulee johtamaan sekä hiilinielun katoamiseen, metsien tuhoutumiseen luontoineen että ilmaston rajuun saastumiseen varsinkin haitallisimman eli pienhiukkas saasteen muodossa.

Meidän ei koskaan eikä missään tapauksessa tulisi sallia metsän käyttöä esimerkiksi polttoaineeksi nesteytykseen tai teollisen mittakaavan energiantuotantoon.

Pienelläkin halulla ja luomiskyvyllä siitä nyt tähteeksi kuvatusta puumassasta saadaan luotua suuremman jalostusasteen tuotteita ilman saasteita ja kohtuullisen pitkällä hiilensidonta ajalla. Harvennuspuun voi käyttää kotitarve klapien tuotantoon. Samoin risujen ja oksien kohtuullisen osan. Osaa niistähän on aina käytettävä metsän ravinteiksi ja jätettävä sinne

Liikennepolttoainepuolella meillä on täysin laiminlyöty/estetty kaasujen käyttö. Euroopassa ja maailmalla joka paikassa yleistä melko vähäpäästöistä LPG käyttöä ei Suomessa ainoana Euroopan maana lainkaan käytetä vaikka muualla sitä saa joka kylästäkin jakelun halpuuden ja helppouden vuoksi. Metaani taas on lähes kehittämätöntä meillä siksi että sitä on jätetty ”monopoliyhtiölle” Gasumille, jonka ajatus ei putkikaasusta korkeammalle näytä nousevan. Muualla Euroopassa tehdaslinjoilla valmistetaan maakaasukäyttöisiä autoja. Kuitenkin LNG/CNG/Biokaasukäytöllä voidaan helpolla ja halvalla operoida lähes koko liikennettä. Erityisesti raskaampaa diesel liikennettä, joka saastuttaa eniten. Kaikki EU päästömääräykset meillä saataisiin aikaan konvertoimalla määrätietoisesti suuri osa raskaasta ja kevyestä autoliikenteestä noille kaasuille. Päästövähennys nimittäin on välittömästi kasvihuone kaasuissa noin 30% ja kaikki ne haitalliset pienhiukkaset. Tähän ei ilmeisesti haluta mennä kun maajussin ja metsänomistajan intressi ja rahastusmahdollisuus kapenisi rationaalin ja hyödyllisen energiapolitiikan alle.

Valtakunnan sähköverkkoon ja suurempien kaupunkien kaukolämpöverkkoihin taas pitäisi rakentaa lisää sekä pien-, että suur ydinvoimaa kun kerran varmaa on, että ihan pieniäkin ns. kaupunkikelpoisia MSR reaktoreita on ja tulee markkinoille.

Etanolia voidaan käyttää vielä fossiilisilla toimivien autojen kanssa, mutta ainoastaan jätteestä tuotetusta etanolista ja sitä taas ei riitä nykyisiin EU sekoitus direktiiveihin. Nyt valtaosa on maissista ja sokeriruo'osta tuotetuista haitta etanolista, jolla silläkin EU on suosinut jusseja, eikä suinkaan ilmastoa (Ranskan ruokosokeri jusseja Karibialla ja US maissi jusseja. Myös Brasilian ruokosokeri jusseja.)

Metsäteollisuuden hyväksyttävät sivutuotteet kuten UPM Verno eivät taas suureen käyttöön lainkaan riitä ja Nesteen palmuöljydiesel mukaan lukien palmuöljy "tähteistä" tuotettu on kokonaisuudessaan kerta kaikkiaan ympäristömyrkyllistä sekä yhteiskunta ja luonto haitallisia maksimaalisesti niille, jotka ovat näihin asioihin voineet tai viitsineet perehtyä tai asuvat tuotantoalueilla. Tässä yhteydessä on syytä vielä muistuttaa että tämä ns. biodiesel vastannee luokkaa 90% meidän ns. clean tech vientimme euromääräisestä arvosta. Siinä dilemma mitä harva ymmärtää.

Siis metsiämme olisi hoidettava paremmin, annettavaa kasvaa pidempään huipputuotteiden tuottamiseksi ja metsätuotteiden kehitystä mikä nyt on uskomattoman kankeaa ja vähäistä pitäisi jollain konstilla saada henkiin ja nostettua. Metsän energiakäyttö siltä osin kuin sitä mahdollisesti tehdään jää silloinkin kaikista heikoimman eli olemattoman ja haitallisimman "jalostusasteen" tuotteeksi. Metsää olisi käytettävä kestävä ja mahdollinen osa vain metsäteollisuuden puu- ja kuitu sekä puukemian tuotteisiin

Vaikka joku jonkun 40 hehtaarin metsän omistaakin niin sitä ei voida pitää täysin yksityisoikeudellisena asiana esimerkiksi avohakkuun suhteen vaan se on ymmärrettävä myös yhteisenä maana ja maan ominaisuutena missä yhteisyydellä on valvonta ja sääntely oikeus. Moraalisesti oikea metsän ja ilmaston hoito ei avohakkuita kaipaa ja jättää hakkuu kierrolle sen vähintään 50-60 vuotta kasvuaikaa havumetsissä.

Useat eivöät edelleenkään suostu ymmärtämään, että jos metsä avohakataan ja vaikka poltetaan niin siitä hiilestä se suurempi osa on balanssina ilmassa eikä metsässä. Se metsän hakatun osuuden kokonaan täyttyminen kun vie kutakuinkin juuri sen 60 vuotta sillä nopean kasvun vaihteella.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Joku kommentoijista kiinnitti huomiota siihen, että mikä on oikea EU:n vertailuajanjakso. Googlasin asiaa hieman ja joka paikassa tuntui olevan hieman erilainen jakso.

Tämä on kopio ehdotuksesta ja parannuksista LULUCF-arviointiin päivättynä Brysselissä 16.1.2017: CEPF Position - Paper on the proposal for a LULUCF Regulation (COM(2016) 479)
“According to the proposal the new FRLs should be based on the “continuation of current forest management practice and intensity, as documented between 1990-2009 per forest type and age class” (Article 8).

Tämän mukaan vertailuajankohta olisi vuodet 1990 – 2009, joka on Suomelle epäedullinen.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Kansallinen itsekkyys on sellainen ajattelutapa joka ei oikein metsiensuojeluun istu. Ei se tosin istu oikein mihinkään muuhunkaan asiaan jolla oikeasti on jotain väliä.

https://suomenkuvalehti.fi/tarinoitatieteesta/emme...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Raevaaran näkökanta vaatii kyllä analysointia ja pitää myöskin tunnustaa, että Raevaara on osittain oikeassa.

Suomi nousee nyt pitkäkuituisen sellun hyvän kysynnän ansiosta. Valtavat määrät nuorta metsää menee ennenaikaisesti ehkä päätehakkuuseen. Tällaisista päätehakkuista saadaan vähän tukkia, jonkun verran pikkutukkia ja enimmäkseen sellupuuta. Metsänkasvatus on nopeutunut.

Tässä nähdään hyvänä puolena Suomen nostaminen lamasta.

"Meillä voisi olla paljon metsää, mutta nykyisille päätöksentekijöille metsä on pelkkää puupeltoa. Mitään muita arvoja metsällä ei nähdä." Raevaara kirjoittaa Suomen Kuvalehdessä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset