aveollila1 Aika on totuuden puolella

Hesari teki Kiinasta ilmastonmuutoksen esimerkkimaan

  • Kuva 1. Hiilidioksidipäästöt maittain
    Kuva 1. Hiilidioksidipäästöt maittain

 Hesarin tiedetoimittajat eivät lakkaa hämmästyttämästä uutisoinnissaan ilmastonmuutoksesta. Tämän päiväisessä Hesarissa on näyttävä otsikko ”Putin: Ilmastonmuutos ei ihmisen tekosia”. Putin ilmoitti arktisessa foorumissa viime viikolla, että hän ei usko ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen. Toinen pahis Trump on jo tehnyt asetuksen, jonka avulla voidaan elvyttää hiilen käyttöä USA:ssa. Tähän asti uutisointi on ihan asiallista.

Mutta sitten tulee tämän päivän uutiserikoisuus. Suora lainaus: ”Toisaalta suuret saastuttajat Kiina ja Euroopan unioni ovat näyttäneet lämpenemistaistelussa esimerkkiä.” Molemmat ovat sitoutuneet noudattamaan niin sanottua Pariisin ilmastosopimusta, ja Kiinassa on esimerkiksi suuria hankkeita uusiutuvan energian kuten aurinko- ja tuulivoiman lisäämiseksi”.

Ylläolevassa lauseessa on tyypillinen asiavirhe, jossa hiilidioksidi rinnastetaan suoraan ilmansaasteeksi. Sitä se ei ole, koska hiilidioksidi on välttämätön maapallon ekosysteemille ja kasvien kannalta optimi hiilidioksidipitoisuus olisi tasolla 1000 -1500 ppm (nyt n. 400 ppm). Kiina on selvästi suurin hiilidioksidin tuottaja kuvan 1 mukaisesti vuonna 2005: Kiina 9,0, USA 5,5, Eurooppa 4,3 ja Venäjä 1,8 miljardia tonnia hiilidioksidia (Gt CO2).

Miten toimittaja voi tehdä Kiinasta esimerkkimaan ilmastonlämpenemisen torjunnassa näillä luvuilla? Selvästikään tämä ei perustu tosiasioihin vaan johonkin muuhun.  Tämä muu perustelu on Kiinan presidentin Xi Jingpingin lausuma Davosin talouskokouksessa: ”Kaikkien Pariisin sopimuksen allekirjoittaneiden tulisi pitäytyä siinä eikä kääntää sille selkäänsä. Tämä on velvollisuutemme tuleville sukupolville”.

Mihin sitten Kiina on sitoutunut Pariisin ilmastosopimuksessa? Ei itse asiassa mihinkään. Jotta Pariisin ilmastosopimus saatiin aikaan, niin Kiinalle annettiin erivapauksia päästöjen pienentämisessä. Kiina on lupaillut, että se saisi CO2-päästöt taittumaan vuoden 2030 paikkeilla. Nykyisen talouskasvun mukainen CO2 päästö olisi silloin luokkaa 16 GtCO2/v. Tämä määrä vastaisi n. 44 prosenttia nykyisestä koko maailman CO2-päästöistä. Vielä viime vuonnakin kivihiilen käyttö kasvoi Kiinassa 5 %. Että tällainen esimerkkimaa on Kiina ilmastonmuutostaistelussa. Onhan se uskottava, kun Kiina presidentti sanoo. Lisäksi siellä on hankkeita tuulivoiman ja aurinkovoiman hyödyntämiseksi. Tämä on riittävä näyttö Hesarille, että Kiina on ilmastonmuutoksen esimerkkimaa. Milloin lähetämme valtuuskunnan ottamaan oppia kiinalaisesta ilmastonmuutostaistelusta? Ottakaa kuitenkin hengitysilmansuojaimet mukaan.

Ilmastonmuutos ei ole ihmiskunnan kohtalon kysymys. Sen sijaan Kiinan maaperän ja vesistön saastuminen on vakava ongelma.  Tässä muutama uutinen: ”Kiinan pohjavesistä 60 prosenttia on saastunut niin pahoin, ettei niitä voi käyttää suoraan juomavetenä, kertoo maan virallinen uutistoimisto Xinhua. Osaa pohjavesistä ei voi käyttää juomavetenä edes puhdistamisen jälkeen”.  ”Kiinan maaperästä 16,1 prosenttia on saastunut, kertoo maan ympäristönsuojeluministeriö, joka on tehnyt asiasta laajan tutkimuksen vuosina 2005 - 2013. Kiinan viljelymaasta saastunutta on peräti 19,4 prosenttia.”

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

17Suosittele

17 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (56 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Kiinan pohjavesistä 60 prosenttia on saastunut niin pahoin, ettei niitä voi käyttää suoraan juomavetenä, kertoo maan virallinen uutistoimisto Xinhua."

Kymmenen vuotta Kiinassa asuneena voin todeta, etten ole käynyt siellä missään paikassa, missä hanavettä olisi voinut juoda keittämättä. Sehän ei tietysti todista vielä sitä, että kaikissa niissä paikoissa olisi pohjavesi ollut saastunutta. Useissa niistä käytetään pintavettä raakavetenä ja vaikka pohjavettä käytettäisiinkin, niin puhdaskin sellainen saattaa bakterisoitua likaisessa putkistossa.

Vierailin kerran Nangkingin kaupungin juomavesilaitoksella ja ihmettelin, kun erään pulpetin ääressä nukkui pää pöydän tasossa nuori nainen vieressään kynä ja lehtiö. Vielä samassa huoneessa ollessamme hän nosti päätään ja katsoi kelloaan. Sitten hän otti kynän ja raapusteli jotain vihkoon jatkaen torkkumistaan. Kulkiessani pöydän kulman ohi huomasin, että vihossa oli tuntilista ulosmenevän juomaveden PH-arvon mittaustuloksista. Jokaisen tunnin kohdalle oli kirjoitettu numero "8".

Käyttäjän ErkkiJohansson1 kuva
Erkki Johansson

Niin, mitkä vuodet? Kiinan saastumisongelma on kehittynyt erittäin nopeasti. Minäkin kävin työkeikoilla Manner-Kiinassa 2000-luvun alussa enkä silloin kaivannut hengityssuojia. Toisaalta ulkona tuli käytyä harvoin, ja työpaikassani oli suodattimin varustettu ilmastointi. Ei meidän, vaan laitteiston suojaamiseksi.

Aamuisin ihastelin omituisen sakeaa sumua, näin jälkeenpäin arvellen luulen, että se oli sitä savusumua. Silloin minulla oli niin kova kiire töissä, etten ehtinyt ajatella ympäristöä.

Vesijohtovettä olen juonut useimmissa paikoissa missä olen käynyt, jostakin hassusta syystä Kiinassa tämä ei tullut mieleenikään. Itsesuojeluvaisto?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Vuodet 1999 - 2009.

Ei siellä toki hengityssuojaimia tarvitse. Tällaisissa asioissa usein kerrotaan Marco Polon tarinoita. Mutta Pekingissä kyllä joskus oli ilma todella sakeata ja varmaan joinain päivinä osa porukasta halusi siksi pitää "kirurgin maskia". En onneksi itse asununut Pekingissä.

SARS-aikana maskin pitäminen oli yleisempää muutamat viikot myös Shanghaissa, mutta sillä ei ollut saastumisen kanssa mitään tekemistä Samoin, jos filmin pätkissä näkyy Tokion kaduilla ja metroissa ihmisten kulkevan maski naamallaan, niin kyse on kyllä vain flunssaan sairastuneista, jotka lääkärin määräyksestä pyrkivät estämään muiden tartuttamisen.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Olen myös lukenut lukuisia artikkeleita kiinalaisten suurkaupunkien erittäin huonosta ilmanlaadusta. Hiilidioksidin lisäksi kiinalaiset ovat kovia päästämään teollisuuslaitoksistaan ja liikenteen päästöinä rikkiä, nokea ja lukuisia syöpävaarallisia yhdisteitä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kiinalla on vielä se ongelma, että tuo huono ilmanlaatu ei jää salaisuudeksi, koska Kiinan suurkaupungeista kaikkein pahin tianne on Pekingissä, joka puolestaan on eniten maailman luupin alla. Esimerkiksi Shanghai merellisempänä ja sateisempana kaupunkina ilman ympäröivää hiekka-aavikkoa on keskimäärin ilmanalaltaan paljon puhtaampi.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Ei tarvinne kuitenkaan arvailla Shanghainkaan kohdalla, millainen mahtaa olla meriveden laatu sen edustalla.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Miksei Hesari kirjoita todellisista ongelmista, niitä on Suomikin aiheuttanut välillisesti myös Kiinaan. Ja mitä kaikkea tuhoa nämä "Taivaallisen Rahan Aukiot" aiheuttavat Suomen luonnossa? Se yritetään pitää piilossa ja ohittaa kaikki paikallisten kärsimykset vaikenemalla.

"Ympäristörikokset kaivoksilla"

"Yli 90 % harvinaisista metalleista kaivetaan Kiinassa. Riskeistä kertoo Freiburgin ympäristölaitos näin: ”Harvinaisten metallien kaivaminen aiheuttaa suuria määriä jätettä, joka sisältää myrkyllisiä aineita. Ne jätetään maavallin ympäröimiin altaisiin.” [OEKO] Jos valli sattuisi vahingoittumaan, se aiheuttaisi valtavia ympäristöongelmia, joista vapautuisi thoriumia, uraania, raskasmetalleja, happoja ja fluoridia.

Voimakkaita sanoja löytyy mm. eräästä saksankielisestä blogista: ”Ryöstäjät ovat lähes kokonaan valloittaneet Kiinan harvinaisten mineraalien pääkaupungin.” Pohjavesi on pilaantunut, pellot autioituneet, eläimet kuolleet. Bao Steel Groupin altaan lähistöllä, joka sijaitsee 10 kilometrin etäisyydellä Keltaisesta Joesta, radioaktiivinen säteily lisääntyy päivittäin. 300 metrin vuosinopeudella saastunut vesi imeytyy maaperään Keltaisen Joen suuntaan. Asiantuntijat ovat sitä mieltä, että maanjäristys tai rankkasade voisivat murtaa altaan vallin ja niin saastunut vesi virtaisi Keltaiseen Jokeen. Se olisi sellainen ympäristökatastrofi, joka jättäisi varjoon vuonna 2005 tapahtuneen Songhua-joen likaantumisen."

tiesitkö tämän? Videon tuulivoimaloiden myyjät eivät tienneet.
http://pipa01.blogspot.fi/2015/09/puhtaan-energian...

Ville Valkama

Hesarissa toimii taloustoimituksessa* "leikkisän" lisänimen keksinyt/saanut Valeproffa.

*korjasin virheen, ei ollut päällikkö kuten ensin jostain syystä muistelin.

Kai Lähteenmäki

Taitaa ottaa ohraleipä ennenkuin hype-uusiutuvat auttaa asiaa riittävästi?
Tai peräti saattaa tulla Viikatemies, jos nykykehitys jatkuu pitkään - kuten naapuriplaneetta Venukselle on käynyt, +450 astetta C ja paksu 90 barin CO2 ilmakehä.

Ilmastopolitiikassa onnistuneita maitakin on: Ruotsi, Norja, Ranska, Sveitsi, Ontario Kanadassa,tekee sähkömsä vesivoimalla ja ydinvoimalla. Suomikin pian kun uudet ydinvoimalat jja biodieseltehtaat yms valmistuu.

Mutta, mutta,..
Kuten tuosta CO2-päästä kuviosta ilmenee, niin EUn, Japanin ym päästöt eivät ole juurikaan laskeneet v 1990 jälkeen, jolloin itäisen Euroopan teollisuus romahti.

Saksan johdolla EU yrittää hillitä niitä tuulivoimalla ja aurinkopaneeleilla.
Huonolla menestyksellä, sillä kuten tiedämme sopivasti tuulee vain joka 5. pv ja aurinko ei paista öisin, pilvisinä päivinä jne. jolloinka paneelien käyttöaste on n 10%. Tuulivoimaloiden hieman enemmän n 20%.
Ne ovat sattumaenergiaa, jota pitäisi joko varastoida paljon (hyvin kallista) tai täydentää nopealla varavoimalla (saastuttaa, paitsi vesivoima)

Väliaikoina pitää sähkö tehdä jotenkin muuten - Saksassa, Tanskassa, Espanjassa, Kaliforniassa yleensä hiilellä, ruskohiilellä, maakaasulla.
Näissä maissa ei ole ihanteellista vesivoimaa riittävästi täydentämään rajusti heittelevää tuulta ja aurinkoa- 80% ajasta.

Ruotsissa, Norjassa, Sveitsissä, osissa Kanadaa vesivoimaa on riittävästi nopeaksi säätövoimaksi.

Itseasiassa taitaa olla niin, että Saksa ja Tanska työntävät satunnaiset tuuli ja aurinkosähköpiikit naapurimaiden verkkoja sotkemaan- toki tuosta naapurikiusasta Saksa ja Tanska maksaa mrd kaupalla?
Ja tekevät tuulisina ja aurinkoisina päivinä itse sähkönsä hiilivoimalla- koska niitä ei kannata sammuttaa muutamaksi tunniksi kun tuulee tai paistaa.

Ja tuosta hölmöläisen hommasta Saksan kuluttajat ja kansalaiset maksaa yli 31 mrd€/vuodessa- ja lasku lisääntyy 10% joka vuosi?

Ja mikä pahinta EUn saastuttaminen KHK- ja piehiukkasilla sen kun pahenee..

Ja koska EUssa energia maksaa 3x USAn hintatason, niin koko EU ml Suomi kilpailukyky sakkaa...

Helenin iso paneelivoimala, talvella usein keskipäivällä ei yhtään tehoa = 0 kW tehoa?

www.helen.fi/sahko/kodit/aurinkosahko/suvilahti/

Muuten, tarkistaako kukaan niihin tuulimyllyihin menevän verkkosähkön määrää, tai diesel-öljyn?
Tuo tuotantotuki tekee hyvin houkuttelevaksi tehdä dieselillä tai verkkosähköllä tuota "ekosähköä" ?
Etelä-Euroopassa Mafia on mukana kuvioissa...

Googlaa myös:
Germany Energiewende costs
ja www.bdi.de
ja Handelsblatt energiewende

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

"Itseasiassa taitaa olla niin, että Saksa ja Tanska työntävät satunnaiset tuuli ja aurinkosähköpiikit naapurimaiden verkkoja sotkemaan- toki tuosta naapurikiusasta Saksa ja Tanska maksaa mrd kaupalla?"

http://www.hs.fi/mielipide/art-2000002700214.html

Kai Lähteenmäki Vastaus kommenttiin #34

Jep.Kiina rakentaa pian ison ydinvoimalan joka kk.

2030 alkaen pitäisi 4. polven nopeita, pieniä, ym ydinvoimaloita alkaa putkahdella liukuhihnalta kuin vetureita.

Monet noista uusista voimalatyypeistä on alkujaan läntistä suunnittelua 1950-80 luvuilta. Esim. HTGR heliumjäähdytteinen kuulapetivoimala ja MSR sulasuolavoimala, jota aikanaan suunniteltiin lentokonevoimalaksi, mutta ohjustekniikka oli halvempaa.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila Vastaus kommenttiin #34

Ydinvoima on tällä hetkellä ainut realistinen tapa saada Kiinan hiilivoima korvattua. Jos he sen tekevät, niin homma onnistuu jollakin aikataululla.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Kiina - ilmiö.

Jossakin vaiheessa täällä US:ssa kirjoitin Kiinan ilmansaasteista.

Onhan se selvää, että maailman suurimmissa talousmaissa tapahtuu, talouskasvun lukujen ollessa jyrkässä nousussa. Kiinan väkiluku lähestyy jo 1,5 mrd.

Palkkataso ja verotus on alhainen, joka vetää puoleensa suuren osan maailman tuotannosta. Se kyllä luo työllisyyttä Kiinassa, mutta valitettavasti länsimaiden pönkittämiseksi. Kiinan vientitulot ovat myös maailman suurimmat, sekä energian kulutus.

Luonnollisesti CO2 - päästöt Kiinassa jatkavat vain nousuaan ja vaikuttavat merkittävästi globaalilla tasolla, riippumatta muiden valtioiden päästöjen vähentämisestä.

Tuohon Hesarin kirjoitukseen tiede ei ota suoranaisesti kantaa. Lehdissä kirjoittelut ovat yleisesti ottaen anekdootteja. Kannanottoja kannattaisi seurata alan luotettavimmista tiedejulkaisuista ja vetää sieltä johtopäätöksiä, joko puolesta tai vastaan.

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Kiinalaisten investointi uusiutuviin pelkästään Kiinan ulkopuolella oli 2015 35mrd USD.Maa tulee lähivuosina investoimaan uusiutuviin saman kuin muu maailma yhteensä.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Tiedätkö, mitä tämä uusiutuva on? Ehkä tuuivoimaa ja aurinkoenergiaa?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #14

Aurinkopaneelit ovat hyvin yleisiä laajoissa osissa Kiinaa, missä aurinko paistaa paljon. Shandongin provinssissa on kokonaisia asutuskeskuksia , joissa kaikki lämmitys on hoidettu aurinkoenergialla. Vastaava ei kuitenkaan toimisi Suomessa.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Kiinana hiilidioksidipäästöt ovat sitä luokkaa, että investointien pitääkin olla suuria, jotta he pääsevät edes tasoihin USA:n kanssa. En muute usko tätä, ennen kuin näemn, että Kiinan hiilidioksidipäästöt ovat todella laskeneet.

Tätä tilannetta voi verrata Suomessa käytyyn keskusteluun metsien hiilinielusta, josta iso joukko tutkijoita on sitä mieltä, että Suomen pitää säästää hakkuissa, jotta lämpötila ei pääse kohoamaan yli kaksi astetta. Säästäminen pitäisi alkaa heti eikä vuoden 2030 jälkeen, koska siten se olisi liian myöhäistä. Eivät mene aikataulut yhteen Kiinan kanssa.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

Suurin osa oli vesivoimaa 2015.

2020 maalistakin vielä 17% teoreettisesta kapasiteetista on vesivoimaa.

Kiinan suurin kehitys on kumminkin ydinvoimassa. Suunnitelmissa on yli 100GW ydinvoimaa.

http://asian-power.com/power-utility/exclusive/chi...

Kai Lähteenmäki Vastaus kommenttiin #33

Aivan, ja enemmänkin ...
Kiinalaiset lupaa rakentaa 1500 kpl ydinvoimaloita tämän vuosisadan loppuun mennessa.
Se ratkaisee Kiinan KHK ja smog-, pienhiukkasongelmat.

Samalla Kiinasta tulee suuri ydinvoimaloiden valmistaja.

Lännessä turvaudutaan edelleen fosiileihin, koska tuulesta ja valopaneeleista ei ole tuhanteen vuoteen suuren mittakaavan vakaaseen tuotantoon.
Askeettiselle erämökille saaristoon ehkä kyllä...

V 2040 alkaen niistä suurin osa on noita 4. polven nopeita voimaloita- FNR, MSR, HTGR, ...
Kymmeniä tuhansia insinöörejä, fyysikoita, kemistejä, materiaalitutkijoita, jne työskentelee jo noiden puolivalmiiden 50-80-luvun aihoiden parissa.
Aikaa kuluu mm koska materiaalien säteilyn kestävyys pitää varmistaa vuosien kokeilla.

Googlaa:
WNA China nuclear energy

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Valtamediaa ei pidetä anekdoottina ja siitähän tässä on kysymys. Valtaosa ihmisistä uskoo sen tarkemmin ajatelematta, että se on totta mitä Hesari, Yle tai MTV3 kertoo esimerkiksi ilmastonmuutoksesta. Väitän, että myös kaikki poliitikot uskovat ja luottavat valtamediaan ja sieltä he ottavat tietonsa maailman tapahtumista. Ei heillä ole aikaa eikä mahdollisuuksia lukea tieteellisiä artikkeleita.

Omalta osaltani olen yrittänyt täällä Usarin palstoilla tuoda esiin kriittistä näkemystä ja tarjota oikeampaa tietoa ilmastonmuutoksesta.

Ville Valkama

Kiitos, hyvää työtä olet tehnyt.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Vähän heikoilla kantimilla nuo tiedejulkaisujen lausumat ovat, eipä tunnu olevan täyttä varmuutta juuri minkään asian suhteen. Musta noki ja aerosolit stratosfäärissä viilentävät ilmastoa. Kumpaakohan Kiinan ilmansaasteet tekevät? http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222803-no...

Ympäristötuhojaan Kiinankin on vähennettävä ja ennenkaikkea on kerrytettävä maaperän hiiltä niillä alueilla, joilla on viljelty riisiä pitkään.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Aro, olet oikeassa.

Siksipä tulisi tutkia ilmakehää yksiselitteisen yksinkertaisesti, aina ylimpiin kerrostumiin asti ja tehdä korjaukset ISA -standardiin.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #19

Ei se ihan helppoa tule olemaan, ensin pitäisi oppia ulos ilmastotieteen konsensuksesta ja todeta, että lämpeneminen lisää ilmakehän hiilidioksidia.

Nyt ymmärretään sitten, että Suomi ja Ruotsi ovat tehneet lähes kaiken oikein ilmaston suhteen, metsänhoito yms. on hoidettu kuntoon, mutta viljelysmaan osalta hiiltä on päässyt kummassakin maassa karkuun, Ruotsissa enemmän jne.

Ilmakehän kerrostumien tuntemuksen lisäksi pitää tuntea maaperäkemiaa, merten ja muun biosfäärin käyttäytymistä ilmakehässä lisääntyneen hiilen suhteen.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #22

Totta. Helppoa se ei tule olemaan, jos puhutaan esim. ilmakehän nesteaerosoleista ja kaikista epäpuhtauksista.

Periaatteessa malleja voisi ajaa laboratorio-olosuhteissa sääkaapissa, ilmastoon syötetyillä yhdisteillä ja luoda kertoimet kutakin yhdistettä kohti olevilla antureilla.

Ajoon mukaan kosteus, paine ja lämpötila.

Sääkaapissa olevia yhdisteitä kyetään myös sekoittamaan tehokkaasti.

Muutokset kunkin yhdisteen kohdalla kertoimineen, saadaan yksiselitteiset korrelaatiot.

Loppu hoituukin sitten matematiikalla.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #23

Kyllähän niillä aerosoleilla on vaikutusta ilmastoon, pääasiassa viilentävä vaikutus. Tähän tulee vielä kosminen säteily, joka toimii aerosolien tapaan.

Kosteus, paine ja lämpötila. Magneettikenttä?

Cernin laboratoriolla selvitettiin pilvien muodostumista. https://home.cern/about/experiments/cloud

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #24

Niin siis näkyvä nesteaerosoli (vesihöyry ja pilvet) lisäävät kasvihuoneilmiötä, riippuen aerosolien ominaisuuksista, myös viilentävät ilmakehää.

Kyllä, kosminen taustasäteily maan magneettikentän tangentissa, luo vesipisaroille hiukkasytimiä ja näin lisää kosteuspitoisuutta ilmakehään ja lisäävät kasvihuoneilmiötä.

Cernissä tosiaan tutkitaan aihetta.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #26

Pilvet käyttäytyvät vähän eri tavoin, merten alapilvet esimerkiksi viilentävät ilmastoa. On väitetty niiden syntyvän lisääntyvästi rikkipäästöjen seurauksena. Nyt kun rikkipesureita asennetaan laivoihin ja päästöt siltä osin pienenevät, mahdetaanko ilmaston lämpenemistä havaita sen seurauksena.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #28

Niin, kaikki riippuu pilvien koostumuksesta (jäätä ja vettä).

Jos pilvissä on suhteellisesti vähemmän jäätä, silloin pilvet heijastavat lämpösäteilyä takaisin maahan.

Kyllä rikkipäästöt lisäävät pilvien ytimiä ja jos jäätä on suhteellisen vähän, lämpösäteilyn luulisi lisääntyvän.

Kaikki siis riippuu myös vallitsevista olosuhteista.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #29

Totta. ”Pilvien vaikutuksista maapallon ilmastoon
Pilvet kattavat noin 70% maapallon pinta-alasta. Erityyppiset pilvet vaikuttavat maapallon ilmastoon eri tavoin: matalat vesipilvet, kuten pumpulin kaltaiset cumulus -pilvet, jäähdyttävät maapalloa kun samalla korkealla olevat jääpilvet, kuten ohuet cirrus -pilvet, lämmittävät ilmastoa. Kaikenkaikkiaan pilvet viilentävät ilmastoa noin 20 W m-2. Sen sijaan maapallo saa keskimäärin noin 340 W m-2 energiaa auringosta päivittäin ja nykyiset ihmisen toiminnasta aiheutuvien kasvihuonekaasujen päästöt lämmittävät ilmastoa noin 3 W m-2.”
Lähestytään tilannetta, jossa aprikoidaan ilmastomallien avulla kumpaan suuntaan pilvien vaikutus ulottuu suhteessa kasvihuonekaasujen säteilypakotteeseen. Osa malleista näyttää, että pilvien vaikutuksesta kasvihuonekaasujen lämmittävä vaikutus lisääntyy, kun taas toiset osoittavat, että pilvet häivyttäisi lämpötilan. ”However, representing clouds in global climate models is a challenge, and some models show that clouds would enhance the temperature response while others show that clouds would dampen the temperature change1, 4.” http://www.nature.com/ncomms/2016/160817/ncomms124...

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #30

Näin on. Eli mitä enemmän pilvet sisältävät jääkiteitä, lämpösäteily absorboituu ja sitä vähemmän sitä säteilee ympäristöön.

Jos taas jääkiteitä on vähemmän, lämpösäteily heijastuu.

Kasvihuonekaasujen pitoisuudet vaikuttavat yhdisteinä sublimoitumalla ja härmistymällä ja näin myös liikkuvat vertikaalisuunnassa massan lisäyksinä ja vähenemisenä (ilmamassan gravitaatio F=G=mg) jolloin ne sekoittuvat läpi ilmakehän, riippuen tuulen voimakkuudesta.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Niin valtamedia pyrkii lisäämään levikkiä anekdooteillaan. Asiakysymmykset jäävät vähemmälle ja tulee "tuulesta temmattuja" väitteitä.

Niin kansalaiset kuin kansanedustajat ja poliitikot ylimalkaan, lukevat näitä kirjoituksia.

Mediahan on toiminut tällä tavoin jo aiemminkin, mutta nyt kun ollaan siirrytty digiaikaan, kilpailu on kiristynyt ja asiapohja on ruvennut rapautumaan.

Sensaatiohakuisuus on lisääntynyt räjähdysmäisesti.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Luotettavia tieteellisiä tahoja on todellakin vaikeaa löytää ja siksi tulisikin käyttää myös omaa harkintaa.

Itseensä luottaminen on ehkä paras keino, jotta kykenee analysoimaan mikä on totta ja mikä keksittyä totta.

Veikko Anttila

Kiitokset Antero Ollila erinomaisista kirjoituksista. Paras niistä on mielestäni ollut Talouselämässä 25.9.2015, Alaskan sulavat jäätiköt paljastavat salaisuuksia.
Kun Martti Tiuri kuoli, olen odottanut, että joku tutkijoista jatkaa hänen työtään. Havaitsin joskus viime vuonna, että Oulun yliopistossa oli joku väitellyt auringon vaikutuksesta maapallon ilmaston vaihteluun. Onko muuta saman alan tutkimustietoa olemassa?

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

Kalevi Mursulan porukasta löytyy tietoa auringon vaikutuksista:

http://www.spaceclimate.fi/resolve/index.html

Käyttäjän StefanTallqvist kuva
Stefan H. Tallqvist

”Pariisin sopimus ja sanat ilmastonmuutos, kasvihuonekaasu ja hiili-”,
5.10.2016 12:54, Stefan H. Tallqvist, Pariisin ilmastosopimus, 3 kommenttia:

http://stefantallqvist.puheenvuoro.uusisuomi.fi/22...

” Olen tutkinut Pariisin sopimusta (katso viitteet) ja erityisesti ne kohdat joissa esiintyy sanat ”ilmastonmuutos, kasvihuonekaasu ja hiili-”. Mainitut kohdat (artiklan numero ja sen pykälä) on listattu seuraavassa:” …

Viitteet:
Ympäristöministeriö, Pariisin ilmastosopimus englanniksi:
http://www.ym.fi/download/noname/%7BB334B5EC-B697-...

Suomeksi: (Suomennosluonnos 11.4.2016)
http://www.ym.fi/download/noname/%7B3AF3015B-6900-...

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Mitä pitäisi tehdä esim. Afrikan ja Lähi-Idän kuivuudelle? Voiko metsiä ennallistaa ja täten tuoda sinne lisää kosteutta ja sateita? Ruokakasveja, jotka kestävät kuivuutta paremmin? Onko ilmaston lämpeneminen meidän aikanamme hankalampaa kuin entisinä aikoina, koska ihmisiä on nykyisin paljon enemmän ja metsät kaadettu?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

No olen yrittänyt omalta osaltani miettiä noita esittämisiäsi kysymyksiä. http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225952-il...

Mitään suoraa vastausta ei tuosta blogista saa, mutta voi jokainen miettiä mikä on ilmastonmuutoksen perimmäinen syy. Kysymyksesi on siinäkin mielessä relevantti.

Kiinan osalta voi mainita jotakin positiivista, ovat saaneet Belgian kokoisen aavikoituneen alueen uudelleen viljelyksen pariin, blogin videosta voi poimia myös aimo annoksen totuutta. Kiinalaiset osaavat puutarhanhoidon.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Ilmaston lämepenemisen vaikutukset eivät ole kaikkialla samanlaisia. Pohjoiset maat kuten Suomi kiistatta hyötyvät ilmastonmuutosesta ja sen tunnustaa jopa Ilmatieteen laitos. Lämpötilat nousevat pohjoisessa eniten ja tropiikissa ei juuri yhtään, koska hiilidioksidin vaikutus siellä on huomattavasti pienempi. Vaikka lämpötilat ovat nousseet, niin satomäärät ovat kasvaneet jopa kuumissa maissa kuten Egyptissä ja Brasiliassa. Nälänhätää tulee sinne, jossa esiintyy kuivuuttaa kuten Ahrikan sarvessa.

Kai Lähteenmäki

Tärkeä asia Nita, kiitos huomiosta.

Sahara sitoi aikanaan valtavasti hiiltä biomassaan ollessaan vehreää savannia.
Lasketaan hieman
- ilmakehässä on CO2 n 400ppm, siis 400 miljoonasosaa
- 1 m2 ilmakehää painaa n 10 tonnia, eli 10 m korkuinen vesipylväs joka m2
- tuosta 10 tonnista on siis 400/1000 000 hiilidioksidia eli
10 000 kg * 400 / 1000 000
= 4 kg CO2 / m2 maanpintaa nykyilmakehässä.

Savannin, metsän, pellon, järven, suon m2 sisältää helposti 10-100kg C, CO2 per m2.

Joten tuomalla vettä uudelleen Saharaan(10 milj km2= 10^13 m2 maata) voidaan sitoa hirmu paljon ilmakehän hiilestä takaisin turvaan biosfääriin.

No miten saadaan vettä Saharaan?
1)
kääntämällä Kongo-joen 40 000 m3/sek virtaamasta osa pohjoiseen.
Tästä on jo valmiita suunnitelmiakin:
Googlaa Lake Chad basin parliamentary Committee
Ala lisää asiasta.

2)
Jo 60-luvulla visioi tri Alvin Weinberg Oak Ridge National Labista
lähes ilmaisen energian mahdollistavan meriveden ja likaveden suurimittaisen puhdistuksen makeaksi vedeksi.

He kehitteli MSR -sulasuolavoimalan lähes valmiiksi, mutta sotilaat halusi keskittyä LWR voimalaan sukelusveneissä mm.

Nyt Kiina mm jatkaa tuon sulasuolavoimalan MSR kehittämistä, laajamittainen käyttö alkaa10 v sisällä.

Siitä Kongo-joen käyttämisestä Saharan kasteluun?

Chad järvi oli aikanaan ennen 5000 eaa Kaspianmeren kokoinen, mutta on v 1960 jälkeen kutistunut lätäköksi. Ajaen eläimet ja ihmiset muualle. Jättimäinen ekokatastfofi.

Mutta kehitys voidaan kääntää suht helposti.
Siinä olisi Nobelin arvoinen teko YK:lle, Ahtisaaren CMI:lle, Ulkoministeriölle, ym.?

Padotaan Kongo-joen pohjoinen haara, rakenetaan 800MW vesivoimala- ja rakennetaan Päijännetunnelin luokkaa oleva vesitunneli johtamaan tuhansia m3 vettä/sek Chari-jokea myöten Chad-järveen ja täyttämään pohjavesivarastoja.

Tuon seurauksena
- kasvillisuus palaa muutamassa vuodessa Chadin ympäristöön
- eläimet, myös kotoieläimet pystyvät elämään vihertäväsä savannisa
- ihmiset voivat palata alueelle, kun vettä riittää kasveille ja karjalle
- työpaikkoja voi syntyä miljoonia tuolle vehreälle paratiisille..

Saharassa on kymmeniä tuhansia v vanhoja kalliopiirroksia, joten asutusta oli jo silloin?

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Hyviä kysymyksiä.

Väestön kasvu, teollistuminen, energian kulutus, ravinnon saanti: on sellainen yhtälö, joka kuluttaa luontoa ja sen korjaaminen entiselleen alkaa olla mahdottomuus.

Luonnon moninaisuus on muuttumassa ja on ollut muutoksessa alati. Ilmastonmuutos luonnollisesti seuraa tätä muutosta.

Vaikka ilmastonmuutos on luonnollinen ilmiö, ilmaston lämpenemisen ja jäähtymisen suhde ei ole vakio.

Mitä enemmän ihminen saastuttaa luontoa, sitä vähemmän luonto kykenee korjaamaan sitä entiselleen.

Tämän vaihteluvälin trendi riippuu siitä, saastuuko ilmasto ja luonto vääjämättämösti pahempaan suuntaan, vai tapahtuuko päinvastoin.

Pahoin pelkään että tämä vaihteluvälin trendi on pahempaan suuntaan.

Jos väestönkasvu on nykyistä luokkaa, se energia minkä ihminen käyttää, se muuttaa muotoaan ja ei koskaan palaudu entiselleen (energian häviämättömyyden laki / muuntautuminen).

Luonto osaa kyllä korjata ihmisen aiheuttamia muutoksia, mutta siitä on aina seurauksena globaalit vaikutukset.

Näiden vaikutusten hallitsemiseksi, käytännön toimiin on ryhdyttävä, kuten kehittää kuivuuden kärsiville alueille kasvillisuutta, ruokakasveja jne. jotka kestävät kuivuutta.

Sama koskee metsien istuttamista jne.

Käytännön toimia ja poliittista tahtoa energian kulutuksen ja väestönkasvun hillitsemiseksi, on tehtävä.

Kaikki on periaatteessa vain sopimuskäytäntöä ja pitäytyminen näissä sopimuksissa. Näiden sopimusten ymmärtäminen tulisi olla kaikkien kansakuntien etu.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Juu, hyviä kysymyksiä.

Kiinan osalta huomattiin, että kun annettiin paikalliselle väestölle tilaisuus toimia yhdessä luonnon ehdoilla, jälki oli hyvää ja sen seurauksena, molemmat alkoivat menestyä.

Mutta mitä tarvittiin oli maareformi. Vaikka aluetta oli ihmisillä ollut ennenkin riittämiin, mutta ihmisillä ei ollut intressiä hoitaa sitä, oli maa köyhtynyt ja menettänyt hedelmällisyytensä.

Hoitosuunnitelma tehtiin alan ammattilaisten kesken ja kyläläiset saivat olla mukana suunnittelemassa.

Tällaisia hyviä käytäntöjä voidaan ottaa käyttöön muuallakin ja on myös otettu, esim. Afrikassa Sahelin alueella. Tarvitaan myös vettä, jota Sahelkin on yllättäen saanut sateiden muodossa viime aikoina.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #49

Hyvältä vaikuttaa.

Monesti ongelmat ratkeavat paikallisesti hyvällä yhteistyöllä. Energiaankin (sähköä) on saatavilla kuivilla ja kuumilla alueilla.

(ks. Blogini: kasvihuoneilmiöllä, vedellä ja konvektiolla sähköä).

Keinotekoisella kasvihuoneilmiöllä ja konvektiolla voidaan generoida sähköä paukallisesti esim. ruokakasvien kasvihuoneisiin tarvittavan veden pumppaamiseksi.

Esimerkiksi Saharan autiomaassa löytyy vettä.

http://yle.fi/uutiset/3-5889353

Tarvitaan vain syväkaivoporauksia ja em. voimala veden pumppaamiseksi.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #50

Vesi on luonnollisesti tärkeä asia. Saheliin oli alkanut tulemaan monsuunisateita, jotka saivat alkunsa lämpimästä Välimerestä, oliko ilmastomuutoksella oma osuutensa tapahtuneeseen, sikäli kun Välimeri on lämmennyt.

Paikalliset saivat istuttamistaan puista ottaa alaoksat poltinpuuksi, jolla saivat veden ja ruuan lämmitettyä. Usein tällainenkin energia riittää ja mahdollisesti tarvitaan lisäksi aurinkokenno, josta saa sen sähkön, joka tarvitaan lukulamppuun, älypuhelimeen ja tietokoneeseen.

Konvektiolla generoitu sähkö on jo hieno parannus sähköntuotantoon. Vedenpumppaamiseen sitä tarvitaan. Ei käynyt ylen artikkelista selville, kuinka syvältä sitä pitäisi pumpata. Joka tapauksessa sähkö olisi melkein ilmasta ja uusiutuvaa. Hieno homma.

Jukka Lampinen

Hesarin ongelma on että se ei malta olla politikoimatta, käyttämästä omistamaansa tiedotus valtaa.
Mielipidevapautta ja sananvapautta kunnioittava lehti, ei pyri harkitusti vaikuttamaan lukijoiden poliittiseen kantaan.
Hesari ei millään pysty luopumaan poliittisesta agendastaan, vaan vääntää tieteelliset tosiasiatkin omaan agendaansa sopiviksi.
Mikä Hesarin johtava agenda sitten on, pahat venäläiset aiheutti Hesarille suuria tappioita Venäjän liiketoimissa.
Siksi Kiina on hyvä ja Venäjä kauhean paha, hyvin raadollista ei mitenkään ylevää agendaa.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Olen tullut täsmälleen samaan johtopäätöksen ja niin on tullut moni muukin näillä palstoilla kirjoittava. Hesarista on tullut poliittinen toimija. Sen agendalla on mm. ilmastonmuutos (äärialarmistinen toimintatapa), Suomen ajaminen Natoon, Venäjän vastustaminen, EU:n ihannointi ja perussuomalaisten hutkiminen ja siinä sivussa myös kepulaisten aina kun tilaisuus tulee. Tämä viimeksi mainittu on vaikeampaa juuri nyt, kun kepulainen pääministeri sattuu olemaan EU:n ja euron vankkumaton puolustaja.

Käyttäjän JyrkiItkonen kuva
Jyrki Itkonen

Hesari kunnostautuu taas tänään hiilen liittyvässä uutisoinnissaan, kun kertovat sen käytön yhtenä vuonna lisääntyneen Suomessa. Eivät ymmärrä siihen liityviä perusasioita, ja ainakin haluavat vaieta niistä!

1) Hiiltä kuluu sellaisina vuosina enemmän, kun ei tuule ja etenkin kun tyyni sää osuu koville pakkasjaksoille. Noin muutenkin arktisen Suomen kovien pakkasjaksojen ja lämmityskauden lyhytaikainen huippunenergian tarve tuotetaan pääosin fossiilisilla polttoaineilla, eli maakaasulla, öljyllä ja kivihiilellä sekä turpeella.

2) Suomi on mukana EU:n päästökaupassa, mikä suomeksi sanottuna tarkoittaa sitä, että EU:n vuotuiset päästöt eivät kasva, jos arktinen Suomi joutuu joskus turvautumaan normaalia enemmän enrgiahuollon turvaavaan hiileen.

3) Edelliseen liittyen CO2 on maapallon globaali elämänkaasu, eikä sen päästöpaikalla ole merkitystä.

4) Suomen EU:lta saama 39 % CO2 vähennysmäärätavoite vuoteen 2030 mennessä koskee ei päästökauppasektoria, eli maataloutta, liikennettä, rakentamista ja jätehuoltoa. Päästökauppasektorilla EU:n tason päästömäärätavoite saavutettiin jo aikaa sitten.

http://www.hs.fi/paivanlehti/04042017/art-20000051...

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Tää on tätä suomalaista hypetystä ja rähmäilyä, kun Kiinan pressa (kommunisti) tulee pistäytymään ja tarkastamaan Bio-tehtailua lännen reissullaan. Ei kuulemmma käy juurikaan muualla EU:n alueella.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Nyt sitten olemme vuorostamme rähmällään Kiinan suuntaan.

Kiina on iso markkina-alue ja Suomella on pitkäkuituista sellua, mitä Kiinalla itsellään ei ole kun ovat hukanneet metsänsä. Joten myydään sinne sellua. Vai vielä biodieseliäkin haluaisivat Suomesta.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Ja Suomen valtion tuella tuotettuna.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #52

Kansa tietysti maksaa viimekädessä kaikki, poliitikkojen töppäyksetkin, ei ole muita maksajia. Mutta että pitääkö suomalaisten avustaa kiinalaisten polttoaineostoja, ei kai kovin pitkään?

Käyttäjän JyrkiItkonen kuva
Jyrki Itkonen Vastaus kommenttiin #53

Pariisissahan Kiina piti itseään kehitysmaana, jota toki onkin, kun päästää ilmoille melkein puolet maapallon hiilidioksidista. Siksi raportointikin saa olla vähän sitä sun tätä, joka takaa sen, että päästöt voivat vähetä hyvinkin nopeasti -paperilla. Ylen mukaan näin:

"Kiina tyytyväinen Pariisin ilmastosopimukseen – ei uusia päästörajoituksia!

Ilmastopolitiikassa Kiina pitää itseään kehitysmaana, jolle ei kuulu yhä kovia velvoitteita kuin teollisuusmaille. Pariisin sopimuksen mukaan kehitysmaana Kiinalle sallitaan ”joustavuutta” myös sen suhteen, miten avoimesti päästöistä raportoidaan ja miten niiden todellista tasoa voidaan kansainvälisesti valvoa."

Edellä mainitsemastani Kioton sopimuksestahan he jättäytyivät pois kuten USAkin. JA tuohon Kioton sopimuksen toiseen osioon 2030 liittyen Kimmo Tiilikainen tuli neuvotteluista kotiin lähes voittajana, kun sai kepumaiseen tyyliin vaadittua mahdollisimman suuret prosentit itselleen ja Suomelle. Tosin hiukkasen huonosti onnistui, koska Suomi sai vasta kolmanneksi suurimmat CO2 vähennysprosentit tuolle maataloudelle, rakentamiselle, liikenteelle ja jätehuollolle, jota nyt kaikki suomalaiset, ja erityisesti kaikki suomalaiset vastuutahot ja konsultit yhteisrintamassa kovasti erilaisia selvityksiä ja ulostuloja tehden tavoittelevat median vahvalla tuella!

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #54

On tietysti sallittua ympäristöministerin surffata aallonharjalla ja uskoa tuhon hiilijalanjäljen vaikutukseen. Tiilikaisella on etuna maa-ja metsätieteellinen tutkimus, mutta jää nähtäväksi onko siitä mitään etu Suomelle.

Tuo hiilijalan pienennys etenee systemaattisesti ilmastolaki, Pariisin sopimus, energiasektori, maatalous, liikenne, asuminen etc., läpi koko yhteiskunnan.

Edetään askel askeleelta, Suomikin saa nyt maistaa kuulumisesta kansainvälisiin yhteisöihin, edetään siinä tahdissa mikä nähdään meille sopivan ja kiristetään vielä vähän siitä.

Kun ei sitten loppujen lopuksi ole kysymys kuin uskonnosta, monta asiaa joudutaan vielä oikomaan ja lopuksi ehkä todetaan, että eipä siitä hiilidioksidista nyt ollutkaan kovasti ilmastoa muuttamaan, ehkä pikemminkin päinvastoin. Mutta maaperän hiiltä on päässyt ilmakehään, luulisi ministerinkin ymmärtävän.

Nyt on sitten sanottu ihmisen vaikutuksesta johtuvaa yhteyttä ilmaston lämpenemisen ja hurrikaanien voimakkuuden välillä osoittautunut olevan ennenaikainen. http://dailycaller.com/2017/04/04/noaa-study-admit...

https://www.epa.gov/sites/production/files/styles/...

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Mielenkiinnosta kysäisisin Anterolta ja muiltakin tavoitteita ja käytännön toimenpiteitä sen pohjalta, että mielestänne ilmastonmuutos ei aiheudu ihmisen toimien tuottamasta hiilidioksidista.

Pitäisikö Suomessa esim lopettaa autojen CO2-mittaukset ja kaikenlainen verotus sekä maksut liittyen autojen CO2-päästölukuihin?

Pitäisikö teollisuudelta poistaa rajoitteet hiilidioksidipäästöistä ja mahdollisesti myös lopettaa pyrkimykset hiilidioksidipäästöjen pienentämiseen?

Miten suhtaudutte bioenergian käytön laajentamiseen ja varsinkin biopolttoaineen tuotantoon erityisesti puun käytön osalta? Esim Kaidin tuleva tehdas. Onko sitä tarpeen vahvasti tukea kuten on suunniteltu tehtävän?

Tuulivoimakanta on tullut aika lailla selväksi, joten sitä en tässä yhteydessä kysele.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset