aveollila1 Aika on totuuden puolella

Ilmastonmuutos ja kiista metsien hiilinielusta

  • Kuva 1. Metsimme kasvu ja hakkuumääärä, lähde Metla.
    Kuva 1. Metsimme kasvu ja hakkuumääärä, lähde Metla.

 

Ministeri Tiilikainen kertoi 21.3.17, että Suomen metsien kasvu on vajaat 110 miljoonaa kuutiota vuodessa, ja laskelmien mukaan se kestää 89 miljoonan kuution vuotuisen hakkuukertymän, kuva 1. Tämän vuoksi kotimaisen runkopuun vuosittaiset hakkuut nousevat suunnitelmien mukaan noin 66 miljoonasta 80 miljoonaan kuutioon vuoteen 2030 mennessä. Yhteensä 68 tutkijaa julkaisi kannanoton 24.3.17, jonka professori Pukkala tiivisti niin, että Tiilikaisen hakkuumäärien mukaan metsät eivät sen jälkeen olekaan enää hiilinieluja ja ilmastohyödyt metsänkasvun johdosta menevät suunnilleen nollaan. Lisäksi tutkijat olivat sitä mieltä, että ministeriön hakkuumäärät vaarantaisivat metsien monimuotoisuuden. Mielestäni tämä lausuma ei kestä kriittistä tarkastelua.

Nämä tutkijat ovat huolissaan, että oikea tutkimustieto ei ole tavoittanut päättäjiä. Tällä lausumalla viitataan kaiketi suomalaisten tutkijoiden julkaisemaan artikkeliin, jossa simulointimalleilla on päädytty siihen, että suomalaisten metsien volyymi pysyy vakiona, jos hakkuukertymä on 73 miljoonaa kuutiota ja optimaalinen hakkuumäärä olisi 60 miljoonaa kuutiota. Tutkijat toteavat, että ”tulevina vuosikymmeninä Suomen metsien hiilivaraston kasvu (nettohiilinielu) onkin sitä pienempi mitä enemmän metsiä hakataan”. Tämä lausuma paljastaa tutkijoiden asenteen, että Suomen velvollisuus olisi kasvattaa lähivuosina metsien puumäärää, jota maapallon lämpötila ei nousisi kahta astetta. Tiilikainen siis perustelee hakkuumäärät oman ministeriönsä alaisuudessa olevan Metsäntutkimuslaitoksen eli Metlan tietoihin, kun taas Pukkalan tutkijaryhmä perustelee lukunsa omiin tutkimuksiinsa.

Näille tutkijoille ei näytä riittävän maaperään sitoutuva hiilen määrän kasvu, jota tapahtuu väistämättä koko ajan ja joka on pysyvää luonteeltaan. Metsien hiilinielusta puhuttaessa pitää nimittäin erottaa toisistaan metsän puumassan hiilimäärä ja maaperään sitoutuva hiili, josta nämä tutkijat eivät puhu mitään. Suomen boreaalisten metsien kasvusta n. 80 % on puustossa, n. 5 % sitoutuu pysyvästi maaperään ja 15 % palaa ilmakehään noin 1000 vuoden viipeellä. Suomen metsien hiilivaranto on 700 miljoona tonnia hiilidioksidia, mutta metsien maaperässä on hiiltä 1300 miljoonaa tonnia hiilidioksidia pysyvässä hiilinielussa. Jos puustoa ei korjata talouskäyttöön, niin sen sisältämä hiili palautuu ilmakehään lahoamisen eli hitaan palamisen kautta. Tästä syystä puun energiakäyttöä on pidetty hiilineutraalina. Nyt puhaltavat uudet ilmastonmuutostuulet, jossa puun polttoa on alettu pitää hiilidioksidipäästönä, vaikka hiili onkin alun perin kotoisin ilmakehästä.

Tässä yhteydessä on syytä ottaa esiin pari tosiasiaa suomalaisista metsistä. Niihin on sitoutunut hiiltä viidenneksi eniten EU-maista. Suomalaisista metsistä on tiukasti suojeltuja lähes 4 % ja metsien osuus pinta-alasta on 71 %; nämä luvut ovat suurimmat EU-maissa. Suomalaisista metsähakkuista arviolta puolet on tukkipuuta ja siitä määrästä noin puolet menee pitkäaikaiseen puuaineskäyttöön eli se on hiilinielu 25-100 vuoden aikajaksolla. Jos arviolta 20-25 % hakkuista menee puun pitkäaikaiskäyttöön, niin se ei ole ihan pieni määrä, kuten tutkijaryhmä väittää.

Jättääkö esimerkiksi Tanska vapaaehtoisesti öljy- ja kaasuvaransa hyödyntämättä? Eipä jätä eikä meinaa edes jättää. Miksi Suomi ei voisi hyödyntää metsiään, kun samalla voimme koko ajan lisätä pysyvää hiilinielua? Suomen ei tule olla paavillisempi kuin paavi ja pyrkiä metsien hyötykäytössä johonkin sellaiseen, johon muut EU-maat eivät pysty eivätkä halua. Eurostatin viimeisimmän tilaston mukaan Suomi oli niiden kolmen EU-maan joukossa, jossa fossiilisten polttoaineiden osuus energian tuotannossa on alle 50 %: Ruotsi 30 %, Suomi 46 %, Ranska 49 %.

Olen seurannut, mitä elinkeinoelämän intressejä ajavat tahot sanovat tästä asiasta. Kokemukseni mukaan Talentumin kaksi lehteä Talouselämä sekä Tekniikka & Talous ovat pyrkineet satunnaisesti tuomaan esiin tasapuolisuuden nimissä ilmastonmuutoksesta myös yleisestä valtavirrasta poikkeavia näkemyksiä. Nyt näyttää siltä, että Talentum on tulkinnut tilanteen niin, että Pariisin ilmastosopimuksen vuoksi IPCC:n mukainen ilmastopolitiikka on osoittautunut voittajaksi ja parasta on hypätä voittajan vankkureille.

Yksi osoitus tästä on Tebatti-mielipideartikkeli viimeisessä Talouselämässä, jonka on allekirjoittanut Sitran 12 henkiseen asiantuntijaryhmään kuuluvia henkilöitä. Kirjoituksen pääsanoma on, että Suomen tulisi olla kunnianhimoisen ilmastopolitiikan tiennäyttäjä, koska aika loppuu kesken. Kirjoituksessa väitetään, että ”ilmastonmuutos on sysännyt miljoonia pakolaisia liikkeelle”. Kiistattomasti ei voida osoittaa yhtään ilmastopakolaista toistaiseksi. Esimerkkinä kunnianhimosta ja realismista on ryhmän esittämä ehdotus, että ”ei päästetä hiiltä ilmaan”. Helenin puupellettien poltto kivihiilen korvaajana on siis susi jo syntyessään!   Rantasaunojen puukiukaat tullaan varmaankin kieltämään ja ne pitäisi lämmittää tulevaisuudessa töpselistä ostelulla sertifioidulla vihreällä sähköllä.

Metsäteollisuuden bruttokansantuotteesta on Suomessa korkeampi kuin missään muussa Euroopan maassa. Silti ja ehkä juuri siitä syystä olemme pitäneet metsämme hyvässä kunnossa ja niiden aikaansaama pysyvä hiilinielu kasvaa koko ajan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

12Suosittele

12 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Jos Suomeen muuttaisi ihmisiä ilmastoa pakoon, he tulisivat Huippuvuorilta. Jostain syystä aika hiljaista on ollut sieltä suunnasta. En haluaisi yleistää, mutta trendi näyttää olevan, että tulijat ovat jonkun muun kuin hyvien kelien perässä.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Suomi nousee taas puujaloille, metsäteollisuuden osuus on nyt suhteellisen suuri viennin osuudesta, kun auto-, telakka- ja metalliteollisuus on vasta nousemassa, eikä Nokian tilalle ole vielä mitään mainittavaa.

Nyt on sitten todettu vihdoin ja viimein tutkimustuloksin metsän viilentävän ilmastoa ja toimivan tehokkaana hiilinieluna. Pohjoismaat, Suomi ja Ruotsi ovat hoitaneet siinä mielessä metsiänsä hyvin.

Hyvä metsänhoito viilentää ilmastoa.

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki

Ja nyt kai olisi korkea aika miettiä mihin sitä puuta käytetään, onko loppujen lopuksi edes viisasta kovin suurissa määrin polttaa puuta, tai tehdä siitä "löpöä".
Sekin kai olisi huomioitava, että puun kierto ei oikein sovi kvartaalitalouteen. Kierron pituus valkeni minulle konkreettisestikin, kun olimme tässä taannoin istuttamassa kuusia aukolle, ja samaan aikaan kyseisen metsänomistajan lapsen lapsi oppi kävelemään. Siinä vain tuli mieleeni kävelemään oppineen pääsevän eläkkeelle, kun niistä istuttamistamme puista tehdään seuraava "tili".

Vaikka Suomea sanotaan metsien maaksi, niin kaikkeen eivät nekään metsät riitä.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Sitähän tässä blogissa on selvitetty, että mihin metsät riittävät. Uskon Metlan lukuihin, että voimme nostaa hakkuumääriä. Tukkipuuta ei mielestäni kannata ruveta polttamaan tai jalostamaan nestemäiseksi polttoaineeksi.

Jälleen kerran Suomen historiassa ollaan siinä tilanteessa, että pitkäkuitunen havupuusellu käy hyvin kaupaksi. Äänekosken sellutehdas aloittaa kohta tuotannon ja Kuopioon on suunnitteilla vielä isompi laitos.

Jälkiviisaudella voi todeta, että Stora Enso ehti juuri sopivasti ajaa alas hyvässä kunnossa olevan Kemijärven sellutehtaan, kun pitkäkuituisen sellun kauppa näyttää jatkavan vain nousuaan. Karvinen sai lähteä ja käsitykseni on, että hänen strategiansa ei mennyt ihan kohdalleen.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Olet ihan oikeilla jäljillä. Metsänomistajilla on suuri vastuu metsänhoidosta. Metsän parturointi on nykyään helppoa ja joutuisaa.

En oikein jaksa uskoa edes kaikkiin sellu -projekteihin. Suomalaista sellua kun viedään nyt kiihtyvää tahtia ulkomaisiin tehtaisiin jalostettavaksi.

Kuusi voi hyvällä paikalla, kun ensin koivun varjossa kasvatetaan neljään metriin ja otetaan välistä joka toinen rivi pois jne., hyvällä lykyllä kasvaa tukkipuun mittoihin 60 vuodessa.

Puuta voidaan polttaa paikallisesti CHP -kattiloissa ja uuneissa. Kai sitä löpöä voidaan valmistaa, kun puuta saadaan ilmaiseksi metsästä, kannot ja oksat yms. Ei ole varmaankaan kovin järkevää metsänomistajan kannalta?

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki Vastaus kommenttiin #6

"Metsän parturointi on nykyään helppoa ja joutuisaa. "

Minulla on jotenkin sellainen käsitys, että kaikki eivät vieläkään oikein ymmärrä kuinka helppoa ja nopeaa se on. "Kellotin" piruuttani tuossa velipojan aukolla kauanko kestää, kun moto kaataa, karsii ja katkoo puun, tulos oli noin puoli minuuttia ja aika alkoi siitä, kun kaatopää oli puun juurella ja loppui siihen kun se pää oli seuraavan puun juurella. Sai olla nopeakin metsuri, joka entisaikoina sahasi kaatokolon puun tyvelle tuossa ajassa. Niin ja kun ne motot painavat parhaimmillaan kolmessa vuorossa, oli kesä tai talvi.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #7

Joo, näin se menee. Jotkut metsänomistajat laittavat ehtoja, vain valoisaan aikaan.
Sillä voi olla harvennuksen yhteydessä merkitystä.

Mutta uskoisin, että tuo valoilla harvennus sujuu myöskin.

Noi dieselit pysyvät hyvässä kunnossa, kun ei tarvitse pysäyttää, eikä varsinkaan käynnistää turhanpäiten.

Kesällä korjuu onnistuu, kunhan on kunnon telat.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Hieman asiaan liittyen olin kuuntelemassa ilmastopropagandaa Porvoossa 29.3.17 yleisötilaisuudessa. Sielläkin tuli esiin, että kiinalaiset satsaavat hiilenpolton vähentämiseen ja tulevat näyttämään mallia Trumpille. Todellisuudessa Kiinan hiilentuonti nousi lähes 49 % tammi-helmikuussa ja hiilen osuus energian tuotannossa on kasvanut vuodessa 5 %. Sillä tavalla Kiina vähentää hiilen käyttöä.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Tässä on käynyt taas jälleen kerran niin, että tiede ja talouspolitiikka eivät yksinkertaisesti sovi yhteen.

Suomen pinta-alasta n. 72% on metsiä eli hiilinielua karkeasti saman verran.

Itse asiassa Suomen hiilinielut eivät ehdi vähenemään, jollei metsäteollisuus sahaa omaan nilkkaansa, joka olisi ks. teollisuushaaran loppu tässä maassa.

Hiilinielujen lisääntymisen suhteen, metsien kasvuvauhti tulee ylittää reilusti hakkuiden kasvun (reaalinen kaukokartoitus). Blogissa olevasta graafista ei selviä, millä menetelmällä tulos on saatu.

Metsien kasvu riippuu myös maaperän ravinnepitoisuudesta, yhteyttämisestä (valon määrästä / vuoden ajat) ja ilman saasteista (rikki- ja typpioksidikuormitus) ym. tuholaisista.

Minusta kysymys on vain talouspoliittisista eturistriidoista, ei sinänsä tieteestä.

IPCC:n nokittaminenkaan ja tarpeeton luottamuksen puute ei itse asiassa tuo mitään uutta.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

P.S eli postscriptum eli jälkikirjoitus. Talouselämä-lehti julkaisi tämän jutun n. 4 viikkoa sen jälkeen, kun olin lähettänyt sen heille Tebatti-artikkelina. Koska kritisoin varsin suorasukaisesti 68 tutkijan kirjoitusta, joka oli julkaistu viikkoa aikaisemmin Tebatti-artikkelina, niin kyseiset tutkijat vastasivat kirjoitukseeni toisella foorumilla eli Hesarissa. Vieraskynäpalstalla he kirjoittivat 15.5.17 otsikolla "Puunkäytön lisääminen kiihdyttää hiilipäästöjä". Ajatus kirjoituksessa on, että Suomen pitää kasvattaa metsien puumassaa, jotta maailman lämpötila ei nouse kahta astetta. Kirjoittajien väite on, että vaikka puuta käytetään vähemmän kuin sitä sitoutuu metsien puumassaan (sitä he eivät suoraan tunnusta), niin silti hiilipäästötö kiihtyvät. Se on kestämätön väite, koska puumassa hiili on ilmakehästä peräisin ja jos sitä palautuu sinne vähemmän kuin otetaan, niin hiilipäästöt eivät voi mitenkään kiihtyä.

Olemme siirtyneet totuuden jälkeiseen aikaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset