*

aveollila1 Aika on totuuden puolella

Suomi käyttää vähän fossiilisia polttoaineita

  • Kuva 1. Fossiilisten polttoaineiden osuus EU-maiden energian tuotannossa.
    Kuva 1. Fossiilisten polttoaineiden osuus EU-maiden energian tuotannossa.

 Eurostat julkaisi uusimman tiedotteensa EU-maiden energian käytöstä 20.2.2017. Tiedotteen listalla on vain kolme maata, joissa fossiilisten polttoaineiden osuus energian tuotannossa on alle 50 %, kuva 1:

  • Ruotsi 30 %
  • Suomi 46 %
  • Ranska 49 %.

Listalta puuttuu Islanti, joka ei kuulu EU:hun ja jonka fossiilisten polttoaineiden osuus lienee maailman alhaisin eli 15 %. Tämän luvun selittää geotermisen energian 65 % ja vesivoiman 15 % suuri osuus.

Ruotsin ja Suomen lukua selittää vesivoiman ja ydinvoiman suuri osuus, kun taas Ranskassa asia selittyy lähes täysin ydinvoimalla.

Suomen energiapoliittiset tavoitteet vuoteen 2030 mennessä ovat:

  • liikennepolttoaineissa fossiilisten osuus enintään 40 prosenttia
  • fossiilisten polttoaineiden tuonnin puolittaminen
  • kivihiilen energiakäytöstä luopuminen
  • kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 39 prosentilla.

Kasvihuonepäästöjen vähennystavoite tulee EU:lta. Kun näitä tavoitteita vertaa Suomen nykyiseen tilanteeseen fossiilisten polttoaineiden käytössä ja sieltä aiheutuviin hiilidioksidipäästöihin, niin Suomella ei ole mitään syytä yrittää kalliilla rahalla mennä vielä enemmän karkuun muita EU-maita.

Tämä kannattaa ottaa huomioon, kun katsotaan, mitä on tapahtunut ”vihreän” energiavallankumouksen maissa Saksassa ja Tanskassa:

  • kallein sähkön hinta Euroopassa
  • kallein sähkön hinta uusiutuvan energian tuotantokapisiteettiin suhteutettuna
  • suurimmat hiilidioksidipäästöt kilowattituntia kohden.

Tämä on siis lopputulos, jos uusiutuvan energian tuotantoon pyritään tuulienergian ja aurinkoenergian avulla: kallista ja hiilidioksidipäästöjä lisäävää. Jos ei ole kaikille selvää, mistä tämä johtuu, niin syy on siinä, että ”sattumaenergialähteille” pitää rakentaa vastaava kapasiteetti saastuttavaa kivihiilivoimaa. Hölmöläisten hommaa.

Suomen energiapolitiikan suurin heikkous on riippuvuus tuontisähköstä. Se on täysin poliitikkojen aikaansaama tilanne. Venäjän sotilaallisella uhalla pelotellaan. Todellisuudessa Venäjällä on aika inhottava ote Suomi-pojan kulkusista eikä sen tarvitse sen vuoksi käyttää sotilaallisia toimia. Kun rajan tuolla puolen käännetään kaasuhana kiinni ja katkaistaan sähkön vienti, niin Suomi on talvella jäätyvässä helvetissä.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

12Suosittele

12 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Ville Valkama

Tämä puheenvuoro on täyttä asiaa. Arvostan miestä, joka uskaltaa nykypäivän Suomessa kertoa energia-asioista niin kuin asiat ovat.

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 39 prosentilla on hyvin yksinkertainen ratkaisu. Mietitään hetki, että mitä poltetaan ja miten poltetaan. Sen jälkeen opetellaan vielä laskemaan päästömäärät oikein. Oikein se tehdään kun ne päästöt lasketaan todellisen energiatehokkuuden kautta.

Eli pitäisi miettiä uudemman kerran mm. se auki, että mikä on ympäristön kannalta oikeasti järkevää ja mikä ei. Tämä pätee kaikkiin energian käytön ja tuotannon muotoihin.

Käyttäjän JyrkiItkonen kuva
Jyrki Itkonen

Juuri näin! Suomihan saavutti energiasektorilla tavoitteet viisi vuotta etuajassa. Uusin EU:n asettama 38 % tavoite koskeekin ei päästökauppasektoria, eli mm maataloutta, liikennettä ja rakentamista, jossa syntyy 60 % EU:n päästöitä. Sinne pitää pistää kaikki paukut nyt ja tuo energiasektorille kajoaminen on täydellistä omaan jalkaan ampumista. Yhtäkään tuulimyllyä ei nyt tarvita lisäämään co2 päästöjä eikä yhtäkään hiilivoimalaa kannata purkaa kesken käyttöikänsä. Se olisi vihreää kerskakulutusta ja aiheuttaisi turhaa luonnonvarojen kuluttamista.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Selvää on, että sekä aurinko- että tuulivoima eivät ratkaise kokonaisenergian tarpeen tyydyttämistä Suomessa. Atomivoima, vesivoima jne. eivät välttämättä ole se ainoa vaihtoehto, vaikkakin hyötysuhteet ovat kohtuulliset ja miinuksena mm. atomivoimasta aiheutuneet radioaktiiviset jätteet.

Siksi vaihtoehtoisia energialähteitä tulee aina kehittää. Teknologia on vielä lasten kengissä ja uusiutuvaa energiaa on kosolti ympäristössämme.

Kysymys on hyötysuhteista ja esim. tuulivoimageneraattorien sijoittelusta.

Modernit vaihtoehtoiset tulevaisuuden energialähteet odottavat löytäjäänsä.

Materiaalitutkimuksessa on runsaasti kehitettävää ja sieltä löytyy potentiaalia (subrajoht. = kitkojen minimoiminen, -moottorien rakenne = magneettisten materiaalien kehitys ja käämitysten maksimointi so. enemmän vääntömomenttia, tuulta sieppaavan materiaalin keventäminen ja muotoilu (mikro ja makrotuuli hyötysuhde) -hukkalämmön talteenotto = lämpöenergian kierrätys, -pietsosähkö = mekaaninen energia muuntuu sähköksi, esimerkkinä korkeiden tulevaisuuden rakennusten rappukäytävien alle pietsokidematot, ihmiset tuottavat sähköä niiden päällä kävellessään, -ja edelleen korkeiden tulevaisuuden rakennusten huipulle tuulivoimaa integroidusti niin, että alle 20Hz taajuudet vaimenevat (akustiset elementit) ja luontokappaleita varten suojat jne..

Joskus tulee satsata myös tulevaisuuden energiamuotoihin ekonomistaloudellisin perustein, -vaikkakin se alkuun tulee kalliiksi. Raha ei ole ainoa mittari silloin, kun merkittävistä innovaatioista on kysymys.

On myös totta, että Suomi käyttää fossiilisia polttoaineita suhteellisen vähän, mutta voisimme silti olla esimerkkinä myös uusiutuvien energialähteiden tehokkaammasta hyödyntämisestä. Se ei ole keneltäkään pois.

Käyttäjän MattiValo kuva
Matti Valo

Hyvä analyysi nykytilanteesta. Suomen hallitusten analyysit ja tavoitteet eivät lähde tosiasioiden tunnustamisesta vaan halusta "olla paras" tai pelkästään tyhmyydestä, tietämättömyydestä ja muiden matkimisesta. TEMin varassa on pitkälti Suomen energiapolitiikka, hetki sitten vielä poliittisen taloustieteen harrastajan. Pitäisi ruveta korostamaan energiankäytön tehokkuutta eli CPH laitoksissa käytetään hiilen energia 80-90% hyväksi kun lauhdelaitoksissa noin 30%, siis tehovaraus käyttöön hinnoittelussa ja uusiin lämpölaitoksiin myös hiilellä toimiva CPH tuotanto. Liikennepolttoaineita koskeva vaatimus on myös kovin epärealistinen ja epärationaalinen, sillä öljy sopii erinomaisesti liikennepolttoaineeksi. En näe mitään järkeä siinä, että etanolia tuodaan Brasiliasta tankkilaivoilla ja sekoitetaan bensiiniin, puhdasta anekauppaa.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Tässä nyt käsitellään nykytilannetta ja se näyttää hyvältä Suomen kannalta.

Mutta modernistin näkökulmasta, uusien energialähteiden talteeottamisessa on vielä hyvin runsaasti kehitettävää...

Käyttäjän Luakso kuva
Anton Laakso

En tiedä energiantuotannosta ja siitä aiheutuvista todellisista päästöistä tarpeeksi, että uskaltaisin asiaa kovinkaan paljon kommentoida, mutta blogiesi sisällöissä on hieman ristiriitoja.

Muutaman päivää sitten kirjoittamassasi blogissa (http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232030-...) sanot näin: "Kuvassa 3 hiilidioksidin (CO2) päästöt tuotettua kilowattituntia kohden. Siellä missä on eniten uusiutuvaa energiaa, siellä on eniten CO2-päästöjä."

Kuitenkin kun vertaa tuota kuvaa 3 ja tämän blogin kuvaa, niin tekisin ainakin itse päinvastaisen johtopäätöksen. Tietysti mainitsemasi ydinvoima vaikeuttaa arviointia näiden kahden kuvan perusteella. Mihin perustuen siis teit tuon edellisen blogin päätelmän? Perustelit sitä aiemmin näin "Koska niiden tuotantokapasiteetti vaihtelee rajusti, joudutaan investoimaan vastaava määrä perinteistä energiaa eli käytännössä kivihiilienergiaa." Jos asia olisi näin, pitäisi sen sitten myös näkyä tämän blogin kuvassa 1. Ainakin itse olen sen verran tyhmä, että en näillä pohjatiedoilla pysty pääsemään samoihin johtopäätöksiin blogisi väittämien kanssa.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Empiiriset tiedot todistavat Ollilan päätelmät oikeiksi. "Koska niiden tuotantokapasiteetti vaihtelee rajusti, joudutaan investoimaan vastaava määrä perinteistä energiaa eli käytännössä kivihiilienergiaa."

Teoreettisesti tuulivoimalla tuotettu sähkön pitäisi vähentää sähköntuotannon hiilidioksidia kuten muidenkin säästä riippuvien uusiutuvien sähköntuotantomuotojen. Käytännössä ei.

Lainauksia sähköalan ihmisiltä, sivulta 173. Kts. linkki!

[2.2. Quotes From Electricity Generation Experts “Electricity differs from other forms of energy, and cannot be stored directly on an industrial scale. Any calculation of the CO2 emissions reduction from wind must take into account the quantity of conventional generating capacity that has to be in the grid. . . In fact, analysis of data from the UK, Denmark, Ireland, Germany and the USA shows that a substantial part of the theoretical CO2 saving does not accrue in practice. In some circumstances there may be only minimal benefit. The evidence shows that as the level of wind capacity increases, the CO2 emissions actually increase as a direct result of having to cope with the variation of wind-power output.”] https://www.edockets.state.mn.us/EFiling/edockets/...

Suomessa tilanne on toinen, koska pääasiassa tuotamme uusiutuvan energian puunjalostusteollisuuden sivuvirroilla ja vesivoimalla.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Pieni tarkennus:

Näin fyysikon näkökulmasta, tuulivoimaa hyödyntävä teknologia ei itsessään lisää CO2 pitoisuuksia missään muodoissa, se on fysikaalinen mahdottomuus. Tässä on kyllä ajatus mennyt ns. lepikkoon. Kysymysten ja vastausten asettelut ovat olleet vain epäloogisia. Mielestäni ei ole edes tarpeellista mainita, mistä määrällisesti suurimmat CO2 pitoisuudet dispersoituvat ilmakehään (C).

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

"Tämä on siis lopputulos, jos uusiutuvan energian tuotantoon pyritään tuulienergian ja aurinkoenergian avulla: kallista ja hiilidioksidipäästöjä lisäävää. Jos ei ole kaikille selvää, mistä tämä johtuu, niin syy on siinä, että ”sattumaenergialähteille” pitää rakentaa vastaava kapasiteetti saastuttavaa kivihiilivoimaa. Hölmöläisten hommaa."

Tässä mielessä päätelmät ovat loogisia.

Mutta palatakseni vielä tilastoihin (IPCC ym), eli kasvihuonekaasujen pitoisuuksiin ja niiden kykyä absorboida IR-säteilyä.

Jos yksi perusteltu ja kriittinen kommentti sallitaan.

CO2:n korrelaatio lämpötilavaihteluihin ilmakehässä saadaan selville jo yhdellä Vaisala Oyj:n luotaamilla maailman parhaimmilla ja luotettavimmilla antureilla eli radiosondeilla:

CO2, -paine, -suht. kosteus (vesihöyry tai tarkemmin nesteaerosoli) lämpötila, -tuulen nopeus ja suunta. Saaduista tuloksista prognoosi CO2:n vaikutuksesta on suhteellisen yksinkertainen laskenta. Muutama luotaus lisää ja saadaan toistettavuuden tarkkuus selville ja näin Lapse Rate -käyrään voidaan tehdä korjauksia. Derivaatta auttaa prognoosissa.

Muiden mahdollisten kasvihuonekaasujen osalta kuten metaani, -troposfäärin otsoni, -typpioksiduuli jne. on vain kysymys anturiteknologian haasteista.

Miksi siis tehdä uusia prognooseja vanhojen ja ehkä epäluotettavienkin tilastojen pohjalta, kun luotettavin tulos saadaan Vaisala Oyj:n antureilla.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset