aveollila1 Aika on totuuden puolella

Saksa kärjessä sähkön hinnassa, uusiutuvassa energiassa, ja CO2-päästöissä

  • Kuva 1. Kuluttajasähkön hinta Euroopassa 2015.
    Kuva 1. Kuluttajasähkön hinta Euroopassa 2015.
  • Kuva 2. Sähkön hinta versus uusiutuva sähköntuotanto.
    Kuva 2. Sähkön hinta versus uusiutuva sähköntuotanto.
  • Kuva 3. Hiilidioksidi-päästöt per kilowattitunti.
    Kuva 3. Hiilidioksidi-päästöt per kilowattitunti.
  • Kuva 4. Hiilidoksidipitoisuuden vaikutus männyn kasvuun.
    Kuva 4. Hiilidoksidipitoisuuden vaikutus männyn kasvuun.

 Tämä otsikon sanoma ei tule yllätyksenä alaa seuranneille, mutta muille se ehkä ei ole vielä syöpynyt mieleen. Olen kerännyt asiaan liittyen neljä kuvaa.

Kuvassa 1 on graafinen esitys sähkön hinnasta Euroopassa. Kärjessä ovat Saksa ja Tanska.

Kuvassa 2 on graafinen esitys sähkön hinnasta verrattuna uusiutuvan energian tuotantokapasiteettiin. Tämä kuva kertoo sen, että kalleinta sähkö on siellä, missä on käytössä eniten uusiutuvaa energiaa.

Kuvassa 3 hiilidioksidin (CO2) päästöt tuotettua kilowattituntia kohden. Siellä missä on eniten uusiutuvaa energiaa, siellä on eniten CO2-päästöjä. Yksi erikoisuus: EU:lla on oma virasto, joka tuottaa tätä informaatiota. Löysin viimeisen graafisen esityksen vuodelle 2009. Miksikähän en löydä myöhemmille vuosille mitään?

Uusiutuvaa energiaa ovat etupäässä tuulienergia ja aurinkoenergia. Koska niiden tuotantokapasiteetti vaihtelee rajusti, joudutaan investoimaan vastaava määrä perinteistä energiaa eli käytännössä kivihiilienergiaa. Joku kommentoija voi lisätä vielä kaikki muut negatiiviset vaikutukset, joita tuulienergialla on.

Onko tässä mitään järkeä? Minun mielestäni ei ole.

Yksi varoituksen sana hiilidioksidista. Hiilidioksidi ei ole sama kuin ilman saaste. Se on välttämätön kasvikunnalle. Kasvit kuolevat alle 150 ppm:n pitoisuudessa. Optimi on eri lähteiden mukaan alueella 1000 – 1500 ppm. Olemme nyt arvossa 400 ppm. Kuvassa 4 on havainnollinen kuva eri CO2-pitoisuuksista arvoilla 385 ppm, 535 ppm, 685 ppm ja 835 ppm. Eron männyn taimen kasvunopeudessa voi jokainen arvioida omin silmin. Vaikka ihmiskunta polttaisi kaikki tunnetut fossiiliset polttoaineet, niin CO2-pitoisuus ei nouse yli 800 ppm, koska valtavan CO2-kierron ansiosta valtameret absorboivat sitä jatkuvasti syvään mereen ja meren pohjalle tällä hetkellä vauhdilla 4,5 GtC (vertaa ihmiskunnan päästöt 10 GtC).

Jos ihminen tuottaa hiilidioksidin esimerkiksi maakaasulla tai biokaasulla, niin sillä on vain positiivisia vaikutuksia. Hiilidioksidi on nimittäin nostanut maapallon lämpötilaa vuodesta 1880 lähtien vain 0,22 astetta. Tosin täällä pohjoisessa vähintään tuplaten sen, mutta sillä on ollut vain positiivisia vaikutuksia. Elämme ilmasto-optimin aikaa kuten ajanlaskumme alussa 2000 vuotta sitten ja 1000 vuotta sitten. Nautitaan siitä niin kauan kuin sitä kestää, sillä auringon aktiivisuus on kovassa laskussa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

12Suosittele

12 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (29 kommenttia)

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Tietysti sitä järkeä voi koittaa hakea sieltä mistä sitä on löydettävissä. Esim. Suomessa ohjautuu puunjalostuksen sivuvirroista puuta energiantuotantoon, mikä on kyllä järkevää.

Tuulivoimasta en löydä mitään järkeä, on kallista, satunnaista, ei kohtaa kysyntään, tappaa lintuja ja lepakoita, pilaa pohjavedet laajalta alueelta, on terveys- ja ympäristöhaitta aina sijoittuessaan liian lähelle asutusta jne.

Käyttäjän MikkoPunkari kuva
Mikko Punkari

Tämä arvio on valitettavan pahasti pielessä. Tuo hiilidioksidin hyvyys on kyllä täysi floppi. Maailman eliöyhteisöt ovat sopeutuneet tarkasti vallitseviin lämpö- ja hiilidioksidiominaisuuksiin ja ne eivät missän tapauksessa vaurioitta sopeudu nyt vallitsevaan muutokseen. Mikäli tämän nykyisen suuruinen muutos tapahtuisi tuhansien vuosien kuluessa, pystyisi ekosysteemit sopeutumaan. Nyt eivät. On tehty tuhansia tutkimuksia näistä ongelmista ja tietoa löytyy aivan riittävästi Internetistäkin.

Ruohokasvit ovat menestyneet hyvin alueilla missä ilmastonmuutos on tuonut sateita. Mutta tärkein osa ruohokasvien aluetta on kuivunut ja kasvillisuus on tuhoutunut. Muutos on monien tutkimusten mukaan hidastanut puiden kasvua merkittävästi. Häiriintyneeseen ekosysteemin iskevät lisäksi tuholaiset ja taudit ja lisääntymiskyky heikkenee. Pahin tilanne on maailman köyhimmillä seuduilla.

Ilmaston näin dramaattinen lämpeneminen (on syys sitten CO2, muut kasvihuomekaasut tai ihmistoiminta kokonaisuudessaan) on jo vuosikymmeniä heikentänyt ihmisten toimeentuloa. Pelkästään Pamirin-Himalajan alueella lähinnä vuoristojäätiköiden häviäminen on saattanut 200 miljoonaa ihmistä vaaraan ja suuri osa heistä on jo muuttanut asuinpaikkaa. Matalimmilla alueilla jo puolet jäätiköistä on hävinnyt ja sulaminen on kiihtyvää. Jäätiköäistä ei enää tule kesällä sulavettä ja maanviljelylle elintärkeä kasteluvesi on loppumassa.

Mikä merkitys sitten on uusiutuvien energioiden hinnalla - ei yhtään mikään. On selvää, että kun investoidaan uusiin tekniikoihin on tässä vaiheessa lisäkuluja ja paljon myös kasvihuonekaasujen päästöjä aiheuttavaa rakentamista. Vesivoima on erittäin runsaspäästöinen energiamuoto ... kun pato ja laitokset rakennetaan. Mutta siihen pysähtyvät päästöt. Sama tilanne on ydinvoimassa (ellei ydinjätettä lasketa). Raha ei tällaisessa asiasa muutenkaan ole olennainen kysymys.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Onko hiilidioksidi syypää kasvillisuuden katoamiseen, vaatii kyllä tarkentamista. Hiilidioksidi, vesi ja aurinko saavat kasvit yhteyttämään. Mutta tarvitaan myös maaperää, jossa niitä kasveja voidaan kasvattaa.

Nyt on jo monta esimerkkiä olemassa eri puolilla maailmaa, missä autioituneita alueita on saatu uudelleen ruuantuotantoon.

https://www.mpg.de/10645369/sahel-zone-precipitati...

Max Planck -instituutti
Saksasta on tutkinut Länsi-Afrikan monsuunisateiden moudostumista, kuivuusjaksoja ja on havainnut positiivista kehitystä Sahelin kasvillisuuden osalta, Sahel vihertyy.
Suurelta osin Sahelin positiivinen kehitys johtuu monsuunisateiden paluusta sinne viime aikoina. Kosteus tulee mereltä kun Saharan kuuma ilma nousee ylös.  “Air rises above the warm continent and moisture flows in from the sea as a result.”
Luonto on puuttunut kehitykseen positiivisella tavalla ja olisiko ihmisellä myös osuutta tähän positiiviseen kehitykseen, koska lämpimämpi Välimeri nostattaa kosteutta ilmaan, joka suuntautuu Länsi-Afrikkaan kun mantereen kuuma ja kuivempi ilma nousee ylös ilmaan ja tilalle tullut kosteampi Välimeren ilma muodostaa monsuunisateita Sahelin alueella. ”It would appear that this increased moisture from the Mediterranean acts as a kind of spark for igniting the West African monsoon: in June it flows over Egypt in the direction of the Sahel.”
Jotta kasvit kasvaisivat Sahelin alueella, tarvitaan veden lisäksi kuten yhteyttämisestä on tunnettua myös hiilidioksidia ja valoa. Vesi Sahelista on puuttunut, nyt tilanne on siltä osin jo paljon parempi.
Kuivuus Sahelin alueella on aiheuttanut nälänhätää ja ihmiset, jotka ovat selvinneet ovat joutuneet huonon hallinnon takia kohtaamaan valtavia ongelmia. Luonnon hävittäminen, metsäkato, maaperän köyhtyminen on ollut seurauksena. ”Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelma UNEP totesi vuonna 2008 metsäkadon olevan Afrikassa noin kaksi kertaa nopeampaa kuin muualla.[5] On jopa väitetty, että 90 prosenttia Länsi-Afrikan alkuperäisistä metsistä olisi jo tuhoutunut.[6] Madagaskarin alkuperäisistä metsistä 90 prosenttia on tuhoutunut sen jälkeen, kun ihmiset asuttivat saaren noin 2 000 vuotta sitten.[7] Noin 65 prosenttia Afrikan viljelysmaasta kärsii maaperän köyhtymisestä.[8] ”
Voidaan siis todeta, että hiilikato ja ilmastonmuutos on Afrikasta lähtöisin. Agroforestry ja muut keinot palauttaa hiili maaperään kääntää kehitystä tältä osin. Kuokka ja puun taimet ovat jo luoneet positiivista kehitystä ja ihmiset ja eläimet ovat jo palaamassa takaisin Sahelin vihreälle alueelle. Kunhan antaa propagandan mennä menojaan, videossa on totta ainakin toinen puoli. http://www.pbs.org/video/2255768384/

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Maapallo on vihertynyt satelliittikuvien mukaan varsin selvästi. Ruuan tuotanto on noussut enemmän kuin ihmiskunnan väkiluku. Ihmiskunnan elintaso on noussut koko ajan. Hiilidioksidipitoisuuden nousun vaikutus luokkaa 10-15 prosenttia. Kannattaa muuten katsoa Esko Valtaojan viimeinen luento, joka löytyy Youtubesta. Siinä on tietoa, jota suomalaisistakaan ei tiedä kuin ehkä 5 %.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

En ole löytänyt yhtään tutkimusta, jossa olisi sellaisia tuloksia, että kasvit eivät hyötyisi korkeammasta CO2-pitoisudesta. Kyllä tulokset ovat yksiselitteisesti päinvastoin eli hyötyvät.

Eero Mattila

Hieno artikkeli jälleen. Kiitos!
Ajatuksesi hiilidioksin hyödystä kasveille on juurikin oikea. Jokainen viljelijä tietää tämän. Kasvihuoneissa hiilidioksidipitoisuutta nostetaan keinotekoisesti, koska tällä pystytään buustaamaan kasvunopeutta...
- mm. Englannissa viljelijöille maksetaan viherpeitteisyyden ylläpidosta juurikin siksi kun sillä sidotaan hiilidioksidia. mm. Edinbourgin lentokenttä maksaa lähialueen viljelijöille kompensaationa riihikuovaa rahaa hiilidioksidin sitomisesta.

Käyttäjän MikkoPunkari kuva
Mikko Punkari

Tässä on yksi lukemattomista tutkimuksista mikä kertoo pensaskasvillisuuden valloittaneen 10% maapinta-alasta savannialueilla. Juuri tästä ihmisen toiminnasta johtuvasta syystä nähdään marginaalialueiden "vihertyminen" satelliittikuvissa. Pensaat ja puut ovat lähes koko vuoden vihreitä kun taas ruohosto vain muutaman kuukauden. Näin vihertymisen syynä on maankäytöstä johtuva kasvillisuustyypin muutos - ei CO2. Asia on tiedetty iät ja ajat alan tutkijoiden keskuudessa. Nuo sensaatiotutkimukset eivät ottaneet huomioon näitä ekologisia muutoksia. CO2 lisääntyminen ei ole vaikuttanut maapallon vihertymiseen missään muillakaan vyöhykkeillä. Sensijaan CO2 on huonontanut viljasatojen laatua ja aiheuttanut metsävaurioita. Ainoakaan tutkimus ei kerro CO2:n lisänneen ruoantuotantoa.

https://www.sanparks.org/assets/docs/parks_kruger/...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Pensaat kerryttävät hiiltä maaperään, jota tarvitaan maaperän kunnostamisessa, ilman humuskerrosta ruohokaan ei kasva. Kts. linkki!

https://www.farminguk.com/news/Trees-on-agricultur...

”Trees on agricultural lands – also known as agroforestry systems – have the potential to contribute to climate change mitigation while improving livelihoods and incomes and providing invaluable ecosystem services at the same time.”

Käyttäjän MikkoPunkari kuva
Mikko Punkari Vastaus kommenttiin #22

Pitää paikkansa mutta pensaikkojen valloitus ns. bush encroachment on todettu globaliksi ilmiöksi ja lähes aina negatiiviseksi. Eroosion torjunnassa tilanne on positiivinen. Satelliittikuvissa näkyy juuri tämä ilmiö kun puut ovat vihreinä valtaosan vuotta - ruohot vain muutaman kuukauden.
Vain harvat pensaat lisäävät maan ravinteisuutta ja sellaisia juuri käytetään peltometsäviljelyssä (mm. Leucaena). CO2 ei ole kasvua rajoittava tekijä van vesi ja maaperän ravinteet. CO2 lisää kasvin rakennemassa (höttöä) paljonkin mutta ei lisää sen ravintoarvoja. Lisäksi kasvien on todettu muuttavan kasvutapaa kun ravinnebalansi on vääristynyt - kasvu hidastuu. Yleisesti on päädytty siihen, että lisääntyvä CO2 heikentää elintarviketuotantoa. Kokonaan suuremman luokan asia on tietenkin ne vahingot mitä ilmastonmuutos saa aikan ekosysteemeissä ja eliöissä.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #23

CO2 voi olla kasvua rajoittava tekijä paikallisesti ja etenkin keväällä kasvun lähdettyä liikkeelle.

150 ppm:n hiilidioksidipitoisuus on jo selvästi kasvin kannalta kriittinen raja, jonka alapuolelle ei voida mennä.

Hiilidioksidiakin tärkeämpi on maaperän humus ja sen sisältämä hiili, joka säilöö vettä kolmin kertaisen määrän humuksen painoon nähden. Mutta ilman ilmakehän hiilidioksidia kasvi ei voi yhteyttää.

Ville Valkama

Kuvaan 3 selitys voi löytyä ehkä siitä, että Saksassa energiaa osataan mitata.

Suomessa mitataan useinmiten pelkkää lämpötilaa.

Edit:

Kiitos myös hyvästä puheenvuorosta jälleenkerran!

Käyttäjän MikkoPunkari kuva
Mikko Punkari

Ei ole Antero paljoa dokumentteja hakenut kun ei ole tullut esille se mittava aineisto mikä on kirjoitettu hiilidioksidin (CO2) haitoista kasvillisuudelle. Minä taas en tunne ainoatakaan tutkimusta missä CO2:lla olisi todettu olevan hyödyllisä vaikutuksia. Luonto ei ole kasvihuone.

Eliöyhteisöissä tapahtuvat muutokset lämpenemisen ja CO2 lisääntymisen vuoksi ovat tuhoisimpia. Kasvituhot ovat kokeisa ryöstäytyneet liiallisen CO2 vuoksi. Lisä CO2 alentaa huomattavasti kasvien ravintoarvoa ja näin sato on elintarvikkeena pienempi kuin aiemmin. Riisin kasvu on hyötynyt CO2 lisäyksestä mutta sen ravintoarvot eli arvo elintarvikkena on huonontunut huomattavasti enemmän. Samoin on käynyt viljoilla. The total number of seeds in wheat and barley plants increased by 15 %, but the amount of nitrogen in the seeds declined by 20 %. That’s bad news, Nitrogen is important for building protein in humans and animals. Eli kuvainnollisesti pakkaus on kasvanut mutta sisältö pienentynyt.

Suurta tuhoa CO2 (happamuuden kasvu) ja nouseva lämpö tekee merissä eliöyhteisöille ja kalastuksen saaliit pienenevät. Kyse on globaalisti yhdestä tärkeimmistä ruoanlähteistä.

Ilmastonmuutos kokonaisuutenaan on aiheuttanut lämpenemisen lisäksi sääilmiöiden äärevöitymistä - kuivuutta, rankkasateita, myrskyjä, kuuma/kylmä vaihteluita, jne uusille alueille. Satovahinkojen määrä on kasvanut jatkuvasti.

Maailma ei ole vihertynyt CO2:n vuoksi vaan sateiden ja keinokastelun. CO2 ei ole kasvillisuudelle raja-arvo vaikka se lisääkin kasvun volyymiä. Vesi on, ja CO2:n pöhöttämä kasvillisuus tarvitsee enemmän vettä mikä on muualta sitten pois.

https://www.epa.gov/climate-impacts/climate-impact...
http://news.nationalgeographic.com/news/2014/05/14...
https://skepticalscience.com/Increasing-Carbon-Dio...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Nuo CO2 osalle listaamasi ongelmat voivat paljolti johtua maaperän köyhtymisestä.

Riisin ja vehnän viljely köyhdyttää maaperää ja sen seurauksena joudutaan lisäämään lannoitusta, jotta saadaan sama sato kuin aikaisemmin.

Saksassa Münchenin tekninen yliopisto on perehtynyt tähän asiaan.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Satelliittikuvat mittaavat niin laajoja alueita, että keinokastelu ei niitä selitä. Media on onnistunut luomaan kuvan, että sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet. Eivät ole, vaan mm. hirmumyrskyjen lukumäärä on laskenut. Tilastollisesti ei mitään merkkiä sään ääri-ilmiöiden lisääntymisestä.

Kun on vakaumuksessa vahva, niin kättä ei kannata ruveta vääntämään. Tuleepa mieleen eräs artikkeli, joka oli kirjoitettu NL:n vetäessä viimeisiä henkosiaan. Kirjoittaja oli ollut ryhmän mukana vierailulla NL:ssa ja opastettu kierros näytti varsin realistisen kuvan reaalikommunismin tilasta. Symboliksi kirjoittajan mieleen oli jäänyt ruostunut nosturi, joka oli artikkelin otsikko. Porukka oli ihmetellyt, että miten noin huonokuntoinen laite on edelleen käytössä. Joukossa oli kuitenkin eräs vakaumuksellinen kommunisti ja hän oli nähnyt matkallaan pelkkää hyvää: kyllä kommunismi toimii.

Näyttää olevan myös niin, että kun on vihreät silmälasit käytössä, niin nokimustat kivihiilivoimaloiden päästötkin näyttävät ikivihreiltä. Saksa ja Tanska ovat vihreän energian kärkimaita. Tulos näkyy kuvissa. Mutta siitä huolimatta Vihreiden Ville Niinistö jaksaa hehkuttaa Saksan energiakäännöstä.

Käyttäjän MikkoPunkari kuva
Mikko Punkari

Sen lisäksi, että CO2 ei lisää lainkan kasvien ravinnearvoja, ei kasvillisuuden nopeutunut kasvukaan pidä paikkaansa. Kasvillisuustyyppi on muuttunut.
Olen tehnyt Afrikassa ja Keski-Aasiassa näitä satelliittitutkimuksia (mm. NDVI) koko ikäni ja tuollainen "CO2 vihertää maapalloa" lausuma on todella kaukana totuudesta. Tuhannet ekologit ja matalousasiantuntijat ovat todenneet aroalueiden nopean ekologisen muutoksen missä ihmistoiminnalla on olennaisin osuus. Tätä kutsutaan termillä "bush encroachment" - pensaikkojen valloitus ruohostoista. Ja juuri tätä on tutkittu samoista satelliittikuvista kuin mistä nämä sensaatiot CO2:sta on tehty (omia tutkimuksiani netissä). Ekologit eivät osta tuota CO2 greening ajatusta.

Kenttätutkimuksien perusteella syynä on laidunnustavoissa tapahtunut muutos, viljelijöiden väheneminen äärialueilla, kasvien kylvö, palontorjunta, voimakkaat sateet, jne mitkä laidunalueilla ovat muuttaneet ratkaisevasti kasvillisuuden pensaikoiksi (usein myös vieraslajien valloittamaksi). Hiilidioksidin osuus lienee mitätön. Satelliitti mittaa osuuden mikä on ylhäältä katsoen lehvien peitossa - miksi täystiheissä sademetsissä on silti suurin lisäys. Tässä on metodisen tarkastelun paikka

In one line – it’s very little CO2 related – it’s an ecological transition from change in fire regime – grass to native woodies – and it’s anthropogenic.

A simple equation – temperate and tropical savannas need fire to control native woody species (shrubs and trees). Fire kills woodies. You need enough grass for fires to take and run. Overgrazing produces low grass cover. Increasing wariness of fire by graziers also means less fires. Less fire means more woodies. Less grass means more overgrazing and managers try to keep up. So called woodland thickening, shrub invasion, woody weed encroachment. There are also episodic decadal type massive wets like 2011 which set off massive germination events. Increasing vegetation on the southern Sahara boundary is more to do with rainfall and human planting activity than anything else.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Pensaikko valloittaa aavikon ensin! Aavikolla tarvitaan hiiltä myös maaperässä, pensaan juuret toimivat hiilensitoajana! Merten tilanne on vastaavanlainen tarvitaan ravinteita, esim. rautaa, joka stimuloi kasviplanktonin kasvua. Kasviplankton puolestaan pystyy ottamaan hiilidioksidia pintavedestä tai suoraan ilmakehästä. Kts. linkit!

”LYHYTKIERTOPUIDEN hienojuurista syntyvä hiilen nieluvirta on yksi lupaavimmista menetelmistä, joilla maaperän ja ilmaston hoito voidaan yhdistää.”
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000002918237...

Havumetsävyöhyke on sitonut runsaasti hiiltä, Saharan autiomaassa hiiltä ei ole lainkaan maaperässä.

”Scientists have discovered that Antarctic krill – a tiny shrimp-like crustacean – plays a key role in fertilising the Southern Ocean with iron, which stimulates the growth of phytoplankton, the microscopic plants at the base of the marine food web. This finding is important for understanding the oceans' capacity for carbon capture.” http://phys.org/news/2016-09-nature-ocean-fertilis...

”Tutkijat ovat havainneet, että Etelämantereen krilli - pieni katkaravun kaltainen äyriäinen - on keskeisessä roolissa Etelämerellä raudan lisääjänä, joka stimuloi kasviplanktonin kasvua, jotka ovat mikroskooppisen pieniä kasveja merten ravintoketjussa. Tämä havainto on tärkeä jotta ymmärtää valtamerten kykyä ottaa talteen hiilidioksidia.

[Lead author Katrin Schmidt, who undertook the research whilst at British Antarctic Survey (BAS) says:
"We know that phytoplankton blooms in the Southern Ocean play a critical role in both sustaining the ecosystem and processing carbon from the atmosphere. It is very likely that in a warming climate, the supply of mineral particles from land-based sources into the ocean will increase and we are keen to investigate how our oceans will respond in the future. This discovery gives us a new understanding of how iron-rich rock particles are being converted into an ocean fertiliser by these remarkable animals. The animals we studied near glacial outlets had three times more iron in their muscles than krill found off the continental shelf. Not only do krill provide a rich source of protein and omega-3 fatty acids for animals and humans, we now know that they play an important role in nutrient and carbon cycles."]

[Johtava kirjoittaja Katrin Schmidt, jotka otti tehtäväkseen tutkimuksen vaikkakin British Antarctic Survey:llä (BAS) sanoo:
"Tiedämme, että kasviplanktonkukinnoille Etelämerellä on ratkaiseva rooli sekä ekosysteemin ylläpidossa että ilmakehän hiilen käsittelyssä. On hyvin todennäköistä, että tarjonta mineraalihiukkasista maalta mereen tulee lisääntymään lämpenevässä ilmastossa ja haluamme tutkia, miten meidän valtameret reagoivat tähän tulevaisuudessa. Tämä löytö antaa meille uutta ymmärrystä siitä, miten rautapitoisten kallioiden hiukkaset muuntuvat valtamerten lannoitteeksi näiden merkittävien eläinten avulla. Eläimillä, jotka tutkittiin lähellä jäätiköiden purkukanavia oli kolme kertaa enemmän rautaa niiden lihaksissa kuin krillillä, joka löytyi pois mannerjalustalta päin. Paitsi että krillit tarjoavat runsaasti proteiinia ja omega-3-rasvahappoja eläimille ja ihmisille, nyt tiedämme, että niillä on tärkeä rooli ravinteiden- ja hiilenkierrossa . "]

Käyttäjän MikkoPaunio kuva
Mikko Paunio

Princetonin fyysikko William Happer juuri julkaistussa haastattelussaan viittaa uuteen tietoon siitä, että korkeammilla hiilidioksidipitoisuuksilla käynnistyy paljon tehokkaampi yhteyttämisreitti kuin se, mitä kasvit käyttävät nyt alhaisemmalla ppm:llä. Hänestä on povattu uutta USA:n presidentin Science Adviseria. Eivät kait maanviljelijät kasvihuoneissa turhaan nosta CO2:ta?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #24

Se mitä maaperässä hiilelle tapahtuu on oma tieteenlajinsa.

Suomessa Helinä Hartikainen on ollut Helsingin yliopistossa maaperäkemian asiantuntija. Samoin tietoa on Saksasta USA:sta saatavilla. Hiiltä pitää saada lisättyä myöskin maaperään.

Riisinviljely esim. köyhdyttää maaperää, eikä siinä pintakerroksessa kasva ruohokaan. Ratkaisua haetaan syvemmistä kerroksista maanmuokkauksen avulla. Tästäkin tulee helposti kierre, vuosi vuodelta täytyy päästä syvemmälle.

Kyllä ilmakehän hiilidioksidi on lisännyt kasvua, mutta jotta positiivinen kehitys voisi jatkua, pitää kiinnittää huomiota myöskin maaperän kuntoon, humukseen.

Käyttäjän MikkoPunkari kuva
Mikko Punkari Vastaus kommenttiin #24

Kasvihuoneissa CO2 on edullista siksi, että maata lannoitetaan voimakkaasti ja näin kasvi saa tarvitsemansa ravinteet. Mutta luonnossa CO2 ei ole kasvua rajoittava tekijä. Kuitenkin ilmaston lämpeneminen tuo laajoja kylmiä alueita lisääntyvän kasvun piiriin. Mutta nämä ovat juuri osa sitä ekokatastrofia mihin eliöyhteisöt eivät ole sopeutuneet eivätkä pysty näin nopeasti sopeutumaan. Nämä "greening world due to CO2 increase" ovat ennenaikaisia kohu-uutisia minkä totuusarvo ei kestä tieteellistä tarkastelua.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #29

Kasvihuoneissa voidaan luoda ihanneolosuhteet kasvien kasvulle. Totta.

Helinä Hartikainen kirjoittaa: Jos maaperässä on paljon humusta, siinä on paljon pidätyspintoja, joille kationit sitoutuvat käyttökelpoiseen muotoon. Siitä on iloa myös fosforin käyttökelpoisuuden kannalta.
Hienojakoisessa saveksessa on paljon raudan ja alumiinin oksideja, jotka pyrkivät sitomaan fosforin vaikealiukoiseen muotoon. Lannoitefosforia voi jäädä siten hyödyntämättä.
Jos humusta ei ole, fosforin sitoutumista voisi kuvata niin, että se tarttuu kahdella kädellä kiinni saveksen pinnalle. Mutta jos humusaineet ovat kilpailemassa samasta pidätyspinnasta, se voi tarttua vain yhdellä kädellä. Silloin kasvi voi saada sen.

Koska vain hyvin pieni osa hajoavasta materiaalista päätyy humukseksi, sitä kertyy hitaasti. Siksi maassa jo olevaa humusta pitää suojella ja uuden synnyttämistä edistää. Kun humusta kertyy lisää, pellon multakerros vähitellen paksunee. Siinä syntyy tuhatvuotinen hiilinielu.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Suomessakin mitataan (osa arvioitu) tarkkuudella tuotantoa. Kuluttajille pakkomyytiin etälukumittarit jotta laskutus toimii reaaliajassa. Tuulivoimalaitoksien valvomot ovat ulkomailla ja laskut tyynellä ilmalla tuotetusta tuulisähköstä tulee 3 kk pätkissä valtiokonttorin maksettavaksi.
Tuulisähkön tuotannon reaaliaikaista seurantaa ei saada millään esille, sentakia Fingrid ilmoittaa (osa arvioitu) tuloksia, tuulisähkö toimii ja tekee voitot julkisen tuen varassa.

Kaikki tuulivoimaloiden ominaisuuksista tulevat ympäristö- ja terveyshaitat on Suomessa kielletty. Tanska kuitenkin pysäytti jo tuulivoimaloiden maalle rakentamiset terveyshaittojen selvittämisen ajaksi.

Suomeen ostettiin heti maailman suurimmat prototyypit jotka rakennettiin liian lähelle asuntoja esim. Porissa Ahlaisten Peittoonkorpi. Asukkaat jätettiin ns. Herran haltuun, eikä valituksia ole selvitetty puolueettomilla tutkimuksilla vielä.

Pohjanmaa on koekenttä tuulivoimaloiden vaikutuksesta ihmisiin ja eläimiin, Pohjanmaan lakeuksilla olevat korkeammat ja historiallisesti kuuluisat paikat on jo tuhottu tuulivoimaloiden sijoituksilla. Ihmisiä on joutunut lähtemään evakkoon kodeistaan, on vaan tullut liian paljon vaikeita terveys oireita jotka poismuuton jälkeen ovat vähitellen poistuneet.

Terveyshaitat on yritetty poliittisella päätöksellä kieltää, mutta vaikka ministerit ja kanisterit tekisivät kaikkensa, ja kieltäisivät tosiasiat niin sairastuneiden parantamiseen ei poliittinen voima riitä.

Tilastollisesti huolestuttavaa on paikallisen Ilkka lehden kirjoitus "Harva paikka vapaana", - kuolleisuuden kasvaminen Pohjanmaalla. Liittyykö nousu mitenkään tuulivoimaan on tietenkin epäselvää. Muutokset tuulivoima-alueiden lisääntymisessä ja samaan aikaan kuolleisuuden lisääntyminen herättää kuitenkin pelkoa kansassa.

Mutta tuulivoiman takuuhinta on hyvä bisnes ja ilman valituksia pitää saada hankkeet etenemään ilman vatulointia, iterointia tai jappaamista:
"Sipilän hallituksen toimenpiteet ja tulokset kaavoituksen nopeuttamisessa ja investointilupien digitalisoinnissa hyvällä alulla, mutta vaatii lisävauhdittamista"

https://ek.fi/wp-content/uploads/Mediainfo-puoliva...

Viime vuonna Suomesta maksettiin noin 800 miljoonaa euroa ulkomaisille turbiinivalmistajille. Summa on huomattavan suuri koko Suomen kauppatasetta ajatellen.

Suomen kauppatase laahasi pakkasella lähes koko vuoden. Tuonnissa tuulivoimaloiden osuus oli noin 67 miljoonaa euroa joka kuukaudessa. Tuulivoimaan sijoitettu miljardi on pääosin valtion velkaa, joka ei kuitenkaan näy suorana valtion velkana.

Itsessään tuulivoima oli kannattamaton sähköntuotantomuoto, se ei ilman valtion tukirahoja pärjää markkinoilla.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Kun puhutaan siitä että kuinka monta miljardia Suomella olisi investointeja odottamassa, jotka voidaan heti käynnistää.

Vähän sujuvoittamista, nopeuttamista, valitusoikeuden poistamista...

Bruttona miljardin investoinnista ohjautuisi 800 miljoonaa euroa ulkomaille...

Mitä ne tämmöiset investoinnit mahtaakaan olla.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

"Kuvassa 2 on graafinen esitys sähkön hinnasta verrattuna uusiutuvan energian tuotantokapasiteettiin. Tämä kuva kertoo sen, että kalleinta sähkö on siellä, missä on käytössä eniten uusiutuvaa energiaa."

Tarkkaan ottaen kuva kertoo sen, että Tanskassa ja Saksassa kuluttajien sähkövero on korkein. Jos vertaat Nordpool hintoja näet, että pörssisähkö on Suomessa keskimäärin kalliimpaa kun Tanskassa.

"Kuvassa 3 hiilidioksidin (CO2) päästöt tuotettua kilowattituntia kohden. Siellä missä on eniten uusiutuvaa energiaa, siellä on eniten CO2-päästöjä."

Kuvan mukaan päästöt ovat suurimmat sellaisissa maissa kuin Kreikka, Malta ja Eesti. Todellako näissä maissa on paljon uusiutuvaa energiaa?

Saksan co2-päästöt eivät ole laskeneet uusiutuvien lisäämisen tahtiin koska samalla on suljettu ydinvoimaloita. Sen vuoksi Saksa ei käy todisteeksi sille, että uusiutuvilla ei voisi päästöjä vähentää. Tanskassa päästöt sensijaan ovat laskussa. Toki lähtötaso on korkea, ydin- ja vesivoimaahan Tanskassa ei tunnetusti ole.

http://energinet.dk/SiteCollectionImages/DK/KLIMA%...

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

No ainakin Saksa käy sitten esimerkiksi maasta, joka todistaa kuinka valtava vaikutus hiilidioksidipäästöjen kasvamiselle on ydinvoimasta luopuminen.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Näin juuri!

On se kumma kun yksinkertaisia johtopäätöksiä ei voida tehdä, vaikka on käyty kouluja.

No se on se ideologinen maailma itse kullakin mikä estää ajattelemisen.

Tuulivoimaa ajetaan Euroopan jokaiseen kolkkaan välittämättä seurauksista ideologiseen vakaumukseen nojautuen.

Tutkimuksia tuulivoiman haitoista ei ole tehty nimeksikään.

Propagandaa tuulivoiman edistämiseksi viedään nyt jo kouluihin jne.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

SUBSIDY SAM THE TURBINE – TUKIEUROTULIVOIMALA

"Subsidy Sam tarina kertoo, että Tuulivoimateollisuus menee kouluihin Skotlannissa ja koskaan siellä ei ole ketään kertomassa tarinan toisesta puolesta. Nuoret ovat aivopestyjä luulemaan, että olisimme tuomittuja ilman tuulivoimaloita.”

Pohjoismaiset energiamarkkinat

Suomenkin on ratkaistava tulevaisuuden energiantuotantotavat ja lisätä pohjoismaista yhteistyötä energia-alalla.

Suomen on saatava edelleenkin halpaan energiaan, jotta voimme pärjätä kansainvälisessä kilpailussa. Voimajohtojen vetäminen naapurimaista ei ratkaise kuitenkaan kaikkia ongelmia. Omaa sähköntuotantoa on oltava, kulutus- ja tuotantohuippuja voidaan sitten tasata naapureiden kesken.

”Many animals, including some mammals and birds, are known to avoid power lines in remote regions. Now scientists propose that this behaviour may result from the sensitivity of some Arctic animals' eyes to ultraviolet (UV) light emitted from the cables.” http://www.nature.com/news/why-reindeer-steer-clea...

”Monien eläinten, kuten jotkut nisäkkäät ja linnut, tiedetään välttävän voimalinjoja syrjäisillä seuduilla. Nyt tutkijat ehdottavat, että nämä ongelmat voivat johtua joidenkin arktisten eläinten silmien herkkyydestä kaapelien lähettämälle ultraviolettivalolle (UV).”

http://www.nature.com/polopoly_fs/7.16070.1394800298!/image/1.14868.jpg_gen/derivatives/landscape_630/1.14868.jpg

http://www.scientificamerican.com/sciam/cache/file...
”Europe’s largest onshore wind farm is being built in central Norway. But the project, which will more than double Norway’s wind capacity, lies in the middle of an important reindeer grazing area, leaving Saami herders worried about the impact it might have on their livelihood and traditions”

”Euroopan suurin maatuulipuistoa rakennetaan Keski-Norjassa. Mutta projekti, joka yli kaksinkertaistaa Norjan tuulivoimakapasiteettia, sijaitsee keskellä tärkeitä porojen laitumia, Saamelaiset poronhoitajat ovat huolissaan vaikutuksesta, joita tuulivoimarakentamisella voisi olla heidän toimentuloonsa ja perinteisiin”

Käyttäjän MikkoPaunio kuva
Mikko Paunio

Hyvä juttu Antero, mutta tuo biokaasu vähän särähti.

Olen näitä biokaasulaitoksia joutunut työn puolesta arvioimaan ympäristöterveysnäkökulmasta ja en voi juuri tätäkään "puhdasta" teknologiaa kehua. Hiljan muuten briteissä tällainen laitos tappoi ison läjän kaloja luonnonsuojelualueella. Eli samaa veronmaksajille kallista vihreää valhetta nämä biokaasulaitoksetkin.

http://www.dailymail.co.uk/news/article-4120916/Gr...

Tässä lisää tietoa biolaitosten kliineydestä. Mulle ei mitään uutta, koska olen saman tarinan uusimpaan (vaiettuun) kirjaani "Vihreä Valhe - Valheen sysimustat juuret, sen salakavalat lonkerot ja murheelliset seuraukset" (Auditorium 2015) uloskirjoittanut.

http://www.dailymail.co.uk/news/article-4078820/Th...

Toivotaan, että Trump irtautuu Pariisin sopimuksesta nopeasti. Eilen 300 tiedemiestä vaati häntä irtautumaan siitä.

http://www.thegwpf.com/hundreds-of-scientists-urge...

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Tunnustan, että en tiedä biokaasulaitosten toiminnan vaikutuksia ympäristöön. Kommentoin sitä, että kaasun käytöllä - oli se sitten biokaasua tai maakaasua - on käytännössä vain positiivisia vaikutuksia. Ainakin toistaiseksi kaasuauto tulee selvästi halvemmaksi kuin sähköauto. Jos hallituksella olisi älliö, niin se kasvaittaisi tietoisesti kaasuautoja liikenteeseen.

Käyttäjän MikkoPaunio kuva
Mikko Paunio

Kun oli Kaisutyöryhmän kokouksessa muutama viikko sitten pidein palopuheen kaasuautojen puolesta, koska ainoa toistaiseksi onnistunut liikenteen ohjelma pudottaa CO2 päästöjä on toteutunut Pohjois-Amerikassa, missä Interstate korridoorien infraa on alettu rakentaa niin, että rekat voivat käyttää maakaasua. TEMin edustaja totesi, että maapallaollolla on 1 miljoona sähköautoa mutta jo 15 miljoonaa kaasuautoa. Samoilla linjoilla ollaan kunhan ei käytetä biokaasua :)

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset