*

aveollila1 Aika on totuuden puolella

Vuosi 2016 oli vain 0,02 astetta lämpimämpi kuin vuosi 1998

  • Kuva 1.Lämpötilapaussi 2000-2015
    Kuva 1.Lämpötilapaussi 2000-2015
  • Kuva 2. Maapallon lämpötila vuosina 1979-2016
    Kuva 2. Maapallon lämpötila vuosina 1979-2016

 Mediassa on jo näkynyt hehkutusta, että vuosi 2016 on ollut mittaushistorian lämpimin vuosi. Kuinka paljon lämpimämpi se on ollut kuin aikaisempi lämpimin vuosi, onkin sitten epäselvempi tapaus. Ongelma johtuu siitä, että toimittajilla on mahdollisuus valita 3-4 mittaussarjasta häntä eniten miellyttävä luku. Ilmastoskeptikot pitävät luotettavimpana satelliittimittauksiin perustuvaa mittaussarjaa, jota ylläpitää Alabaman yliopisto Huntsvillessä ja siksi tästä mittaussarjasta käytetään nimeä UAH (The University of Alabama in Huntsville).

Kuvassa 2 on tämän UAH-mittaussarjan mukainen lämpötila vuodesta 1979 vuoteen 2017. Kuvassa on sekä kuukausittainen käyrä (sininen) että juokseva 13 kuukauden keskiarvo (punainen). Tämän mittaussarjan mukaan vuoden 2016 lämpötila oli 0,50 ⁰C, kun se vuonna 1998 oli 0,48 ⁰C – eroa vaivaiset 0,02 ⁰C. Tilastollisesti käsiteltynä ero on olematon.

Kirjoittajilta ja toimittajilta, jotka ovat yleensä ilmasto-alarmisteja, unohtuu mainita, että molemmat vuodet ovat voimakkaimmat tunnetut El Nino-vuodet. Vinkkinä voin sanoa, että jos tätä tietoa ei jutussa mainita, niin jutun takana on ilmasto-alarmisti. Hänen tavoitteensa on korostaa, että ihminen on aiheuttanut ilmastonmuutoksen ja nyt tämä näkyy ennätyskorkeina lämpötiloina. Samalla hän unohtaa kertoa, että IPCC:n mallin mukainen lämpötilanousu vuodesta 1750 pitäisi olla 1,22 ⁰C, kun se mittausten mukaan on n. 0,85 ⁰C eli virhettä on jo 44 %. Tällaisilla malleilla ja tutkimustuloksilla tehdään poliittisia päätöksiä energiatuotannossa.

Poliittisilla päättäjillä ei ole yleensä mitään käsitystä näistä asioista. Heillä pitäisi olla sen verran yleiskäsitystä tieteellistä menetelmistä, että kysyvät IPCC:n malliin luottavilta kolme kysymystä: 1) Mikä on mallin virhe tänä päivänä, 2) Miten tämä malli on validoitu eli todettu vastaavan todellista maapallon lämpötilakäyttäytymistä, 3) Miten malli selittää 1600-luvun pienen jääkauden aikaiset lämpötilat.

Kuvassa 1 on ns. lämpötilapaussi vuodesta 2000 eteenpäin. Lämpötilatrendissä ei ole näkyvissä muutosta.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

No onhan se kun puhutaan 1°C lämpenemisestä Uudessa-Seelannissa, tutkimuksen mukaan viime vuosi oli normaalia lämpimämpi?

http://areena.yle.fi/1-3888140?autoplay=true

Yleensä noita hurjia lämpötiloja luetaan aamun uutisissa! Niin tänäänkin. Ilmastoasiaa 8:34 lähtien 7 uutisissa.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Professori Mike van Buizen mielenkiintoinen artikkeli samasta aiheesta.

http://www.dailywire.com/news/2071/most-comprehens...

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Onhan tuo käyrä selvästi sahaavasti nouseva.

Käyttäjän TapioRantanen kuva
Tapio Rantanen

Onneksi näin on, ja se on osa luonnollista vaihtelua. Ihmisen tuottamalla hiilidioksidilla toki lienee pieni osuus mukana, mutta ei mitään alarmismiin eikä tehtyihin poliittisiin päätöksiin oikeuttavaa. Aletaan hiljalleen lähestyä n. 1 000 vuotta sitten vallinneen keskiajan lämpöjakson tasoa, jolloin viikingit viljelivät ohraa ja kasvattivat karjaa Grönlannissa. Pikku jääkausi sitten lopetti sen.

Alarmistit tuntuvat haikailevan paluuta muutama sata vuotta taaksepäin. Silloin vv. 1695–1697 kuoli kolmannes Suomen väestöstä nälkään, ja vielä suurina nälkävuosina vv. 1866-68 kuoli n. 8 % väestöstämme.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Lisäsin toisen kuvan, jossa on laskettu regressiosuorat ns. lämpötilapaussille 2000-luvulla. Niiden perusteella lämpötila ei ole noussut juuri lainkaan vuoteen 2015 mennessä. Silmä on havaitsevinaan, että kyllä siinä on nouseva trendi, koska käyrä loppuu El Nino -ilmiöön. Jos sen poistaa kuvasta esimerkiksi sormella, niin vaikutelma muuttuu täysin. Kukaan ei tiedä, mitä keskimääräiselle lämpötilalle on tapahtunut vuoden 2015 jälkeen, ennen kuin odotetaan pari vuotta, mitä La Nina tekee. La Nina näkyy selväsi vuoden 1998 piikin jälkeen.

Käyttäjän olliripatti kuva
Olli Ripatti

4,5 miljardia vanhan maapallon väitetty ilmastonmuutos viimeisen sadan vuoden aikana tarkoittaisi samaa, jos satavuotiaaksi eläneen ihmisen terveystilaa analysoitaisiin viimeisen 70 sekunnin perusteella. :)

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Muutaman vuosikymmenen tietojen analysointi on sama kuin hallituksen selvitykset muutaman vuoden tilastojen perusteella että työttömyys on laskenut ja elinkeinoelämä elpynyt.

Vuosikymmeniä sitten näin Ilmatieteenlaitoksen vuosijulkaisun takakannesta aikasarjan lämpötilan noususta Helsingissä yli sadan vuoden ajalta. Se oli aivan selvä, yli yksi aste sadassa vuodessa. Lopputulos: Lämpötila nousee kiehumispisteesaan sadassa vuodessa! Repikää siitä.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Tämä blogi saattaa nostaa totuudellaan ”lämpöä” Ilmatieteen laitoksen hulppeassa toimitalossa. Ilmatieteen laitos on silittänyt jo pitemmän aikaa poliitikkoja ”myötäkarvaan” ja saanut sillä runsaasti rahaa toimintamenoihin ym.
Ilmatieteen laitokselle ”ilmastonmuutos” on tuonut hienon toimitalon, työntekijöitä yli 700, paljon rahaa ja aikaa tutkia jopa vieraita planeettoja. Itse asiassa niitä tutkimalla kumotaan ilmastonmuutos, koska siellä ei ole ihmisen vaikutusta.
Tämän vuoden valtion budjettiin annettiin rahaa peräti 45 miljoonaa euroa toimintamenoihin Ilmatieteen laitokselle.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Kaisaniemen lämpötila nousi melko tasaisesti vuoteen 1938 asti ja alkoi laskea sen jälkeen. Vasta nyt ollaan päästy samaan lämpötilaan kuin vuonna 1938.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Ilmatieteen laitoksen graafinen esitys tosin yrittää loiventaa 30-luvun lämpötilanousun ns. dynaamisella regressioanalyysillä, jotta katsoja ei huomaisi niin selväsi, kuinka korkealla lämpötilat tuolloin olivat. USA:n tilastotiedot osoittavat yhtäpitävästi, että 30-luvulla USA:ssa kuivuusjaksot ja hellepäivien lukumäärät olivat korkeammat kuin 2000-luvulla.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen
Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kun allaolevan linkin takaa tarkastelee lämpötilakäyriä Helsingin ja Sodankylän horisonteilta vuodesta 1900 nykypäivään asti, ei juurikaan trendiä havaitse, vaikka se Helsingin kohdalla onkin hiukan provokatiivisesti piirretty parin viime vuosikymmenen kohdalle tasaviivana.

http://ilmatieteenlaitos.fi/vuositilastot

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Olisi pitänyt piirtää Ilmatieteen laitoksen käppyrästä regressioanalyysilla suora. Tosin nousun näkee paljaalla silmälläkin. Vuosisadan alussa kolmekymentä vuotta on selvästi alle 5 asteen, eli arviolta 4 astetta. Vuosisadan lopussa selvästi yli 5 astetta, eli 6 astetta.

Helsingissä 2 astetta nousua 100 vuodessa!

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

"Ongelma johtuu siitä, että toimittajilla on mahdollisuus valita 3-4 mittaussarjasta häntä eniten miellyttävä luku. Ilmastoskeptikot pitävät luotettavimpana satelliittimittauksiin perustuvaa mittaussarjaa, jota ylläpitää Alabaman yliopisto Huntsvillessä"

Jos toimittajat valikoivat, kyseessä on ongelma, mutta kun skeptikot valikoivat, asia onkin ok?

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Eri lämpötilasarjojen kommentointi vaatisi niin paljon tilaa, että tässä blogissa sitä ei kannata lähteä avaamaan. Olen kirjoittanut asiasta oman blogin, jossa asiaa on käsitelty:

http://aveollila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/220136-m...

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Minkänlaista hälyttävää nousua löydät ton linkin käyristä?
http://ilmatieteenlaitos.fi/vuositilastot
Tossa näkyy että 1938 on edelleen tämän maan "kuumin" vuosi.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

"Vuosi 2015 oli ennätyksellisen lämmin. Viiden lämpimimmän vuoden joukossa ovat myös vuodet 1938, 2014, 1989 ja 2011."

http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/129531054

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset