aveollila1 Aika on totuuden puolella

Professori Kantolan analyysi suomalaisuuden syvimmästä olemuksesta

 Professori Anu Kantola on kirjoittanut tämän päivän Hesariin kolumnin nimellä ”Suomalaisuuden syvin olemus”. Koska kokemuksesta tiedän, että Hesari ei julkaise mielipidesivuillaan mitään kriittisiä arvioita kolumneistaan tai pääkirjoituksistaan, niin kirjoitan asiasta täällä.

Ensimmäinen havaintoni on, että kolumni ei käsittele lainkaan lupaamaansa asiaa. Se keskittyy analysoimaan kansallisuusaatetta. Kantola ei käytä missään yhteydessä kansallisuusaatteesta sen toista termiä eli nationalismia. Wikipedian mukaan ” Nationalismi eli kansallisuusaate on aate, joka korostaa kansakuntien merkitystä kulttuurissa tai politiikassa”. Huomioni mukaan syynä on se, että Suomessa nationalismista ollaan hyvää vauhtia tekemässä rinnastusta fasismiin tai rasismiin – siis kyseessä olisi erittäin epämiellyttävä ilmiö. Kansallisuusaatetta monet eivät osaa yhdistää nationalismiin.

Kantola korostaa nationalismin merkitystä 1800-luvulla eurooppalaisten kansallisvaltioiden synnyssä. Saman johtopäätöksen voimme tehdä afrikkalaisten maiden itsenäistymisestä 1900-luvulla. Kantolan mukaan kansallisuusaatteet voidaan jakaa avoimiin ja sulkeutuviin. Hänen mukaansa suurissa valtioissa kuten Yhdysvalloissa ja Kanadassa on usein avoin kansallisuusaate, joka imee sisäänsä ihmisryhmiä ja kulttuureja eikä jää kiinni yhteen ihmisryhmään ja kieleen. Analyysi on puoliksi oikein. Yhdysvallat on syntynyt erilaisista ihmisistä, jotka sopeutuivat uuteen yhteiskuntaan, koska heidän oli opittava englannin kieli (ilman yhteiskunnan tukea). Se oli käytännössä liima, joka sitoi kansakunnan. Nyt se liima on heikkenemässä suuren latinovähemmistön myötä.

Kantolan mukaan ruotsalaisuus on joustavampaa eikä perustu vieraan pelolle, kun taas suomalaisuus on syntynyt sulkeutumalla eli rakentamalla yhtenäinen homogeeninen kansa vaalimalla yhtä kieltä ja mieltä. Tästä analyysistä olen eri mieltä. Ruotsissa on ollut yksi virallinen kieli ja Suomessa kaksi sekä lisäksi puolivirallinen saamenkieli. Yleisesti ottaen ruotsalaiset ovat selvästi yksimielisempi kansa kuin suomalaiset suurissa yhteiskunnallisissa asioissa. Esimerkiksi työmarkkinaosapuolet toimivat paljon paremmin yhdessä kuin suomalaiset.

Kantolan heittää irrallisen kommentin siitä, että ”nyt pelkkä suomalaisuuden vaaliminen ei riitä, kun pitäisi päästä mukaan reaaliaikaiseen globaalitalouteen ja -kulttuuriin”. Sana ”globaali” heitetään usein mieluusti mukaan selittämään kansakunnan vaikeuksia. Kyse on yksinkertaistettuna siitä, että yritykset siirtävät tuotantonsa maihin, joissa palkkataso on murto-osa oman maan palkkatasosta ja jossa työturvallisuus ja ympäristövaatimukset ovat 1800-luvun tasolla. Se on uutta siirtomaapolitiikkaa.

Ruotsi on ollut valmis vastaanottamaan enemmän ulkomaalaisia kuin Suomi. Tämä on ollut kansakunnan etu, koska Saksan tavoin siellä on ollut pysyvä työvoimapula. Nyt tilanne on muuttunut pakolaisuuden myötä. Se oli Tanska ja Ruotsi, jotka ottivat rajavalvonnan käyttöön eli sulkivat rajansa. Suomi ei ole sitä tehnyt. Uusnatsismi on tullut esiin Ruotsissa paljon vahvemmin kuin Suomessa.

Lopuksi Kantola toteaa, että ”fiksut yhteiskunnat luovat itsestään joustavan tarinan, joka auttaa niitä selviämään kussakin historian vaiheessa. Vähemmän fiksut yhteiskunnat käpertyvät historian ulkomuseoksi ja kuistuvat pois”. Ironisesti totean, että Ruotsi on siis nytkin fiksumpi kuin Suomi, kun se ei mennyt euroon ja sulkee rajansa.

Kantolalta jäi tekemättä analyysi suomalaisuuden syvimmästä olemuksesta tai sitten se oli piilotettu rivien väliin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Jukka Laine

Ruotsissa osattiin ottaa hyödyt rajojen aukeamisesta eli imuroitiin osaavaa työvoimaa, kun Suomi sulki rajansa. Koska Suomi on Saksan vasallivaltio, tänne on kaikki tervetulleita, kun valtakunnan johtaja niin määrää. Ruotsi on säilyttänyt ennenkaikkea taloudellisen itsemääräämisoikeutensa, mikä antaa heille liikkumatilaa.

Sana globaali tarkoittaa minusta avoimia markkinoita, joilla toimitaan markkinaehtoisesti. Pääomat eivät tunne rajoja, talous-ja verokilpailun keskellä. Suomessa ikääntyvä kansa haluaa elää menneisyydessä, omat etuutensa säilyttäen. Me emme kilpaile vaan odottamme kun kiinalaiset ottavat suomalaiset työehtosopimukset käyttöön ja EU alkaa noudattaa suomalaisia verokantoja. Muutoshaluttomuus tai -kyvyttömyys on pysyvä olotila.

Hallitus ei saanut ay-liikkeeltä valtaa, mutta sentään Venäjän suuntaan osoitettiin voimaa ja ei uusittu rajasopimista. Neuvottelu olisi ollut heikkouden osoitus vihollista kohtaan. Viimeksi näin tapahtui 1939, kun Stalinin kanssa kieltäydyttiin sopimasta. Voima on nyt taas takanamme.
Viranomaiset ihmettelevät miten hyvää rajayhteistyötä ylläpidetään. He eivät ymmärrä johtajiemme voimantuntoa.

Niko Sillanpää

Kantola on siitä tyypillinen HS:n pääkirjoitussivun kolumnisti, että hän on erittäin harvoin oikeassa oikeastaan mistään, oli kyse faktuaalisista asioista, päättelystä tai yhteiskunnallisista näkymyksistä (viimeisin tietty mielipidekysymys), vaan paasaa ideologiaa.

Ruotsin nationalismi ei ollut mitään "avointa", vaan maa oli yksi maailman etnisesti homogeenisimmistä aina 60-luvulle asti, kunnes 70-luvulla tehtiin aivan eksplisiittinen ideologinen päätös, että Ruotsi alkaa noudattaa aatteellista multikulturalismia. Tämä tietenkin vaati, että ruotsalaista kansallisidentiteettiä lähdettiin aktiivisesti lokaamaan, mitätöimään ja purkamaan ja tilalle tuotiin erilaiset etniset, seksuaaliset ja sukupuoliset vähemmistöidentiteetit, joita lähdettiin nostamaan ja voimakkaasti ajamaan tasa-arvon ("allas lika värde!!!") nimessä.

Tällä päätöksellä ei tosin ollut ylipäätään mitään tekemistä Ruotsin merkittävimmän (taloudellisen) menestystekijän kanssa, eli päätöksessä pysyä omassa kelluvassa valuutassa.

Mutta kysymykseen, että miksi nationalismi Euroopassa juuri nyt on helppo vastata:

Eurooppalainen poliittinen eliitti päätti moraalisuuden puuskassa luopua Euroopan ulkorajoista (mikä itse asiassa tuhosi minkäänlaisen mahdollisuuden eurooppalaisuuden identiteetin kehittymiselle) ja euroalueen epäonnistuminen, joka johti heikkoon taloudelliseen kilpailukykyyn.

Jos nuo kaksi asiaa korjaa, nationalismi laimenee. Jos ei korjata, EU lakkaa olemasta.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Sillanpäälle. Kommenttisi antaa hyvää taustaa ruotsalaisten tilanteelle. Minulla kiinnitti huomiota Kantolan kolumnin epäloogisuus ja perustelemattomat kannanotot. Lisää miinuspisteitä Hesarille ja sen toimitukselle asiaosaamisesta.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Osuvaa krittikkiä, jota Hesari ei julkaisisi. Lehti on muutoinkin tasoltaan mennyt alaspäin kuin lehmän häntä: asenteellista ja puolueellista.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Lopetinkin Hesarin lukemisen jo noin 6 vuotta sitten. Sitä ennen olin jo lopettanut iltapäivälehtien lukemisen. Ylen nettisivun lukemisen lopetin 4 vuotta sitten ja telkkarini annoin pois 12 vuotta sitten. Radion kuuntelun lopetin siinä vaiheessa kun YLE puhe alkoi lähettää urheiluohjelmia eli noin viitisen vuotta sitten.

Olen siirtynyt lukemaan, kuuntelemaan ja katselemaan uutisia englantilaisista ja espanjalaisista medioista.

Jukka Laine

Hesari on suunnattu ikääntyvälle väestölle ja lähinnä suurille ikäryhmille. Eräs viimeisimmistä päätoimittajista kertoi ettei normaali uutisointi onnistunut lukijoiden raivokkaan palautteen takia.

Uutisten ja kirjoitusten pitää olla suunnattuja lukijakunnalle. Tavalliset uutiset työelämän uudistuksista, Venäjästä tai vaikka tasaverosta saavat ihmiset raivoihinsa ja uhkailemaan lehden tilauksen irtisanomisella. Onko se sitten suomalaisuuden eräs syvimmistä piirteistä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset